Kamalat appiukot

Hullu alkoholisti. Oli leikannut boksereihin reijän josta "se" roikkui ja yllätti tulemalla mökillä auringonotto pyyhkeeni viereen tekemään helikopteria.

Tulee päivittäin kylään, jopa neljä kertaa päivässä. Arvostelee kaiken ihan suoraan. Uudet verhot on rumat yms. Ja lasten kanssa pitäisi olla vain kotona.

Kertoo kaksimielisiä vitsejä. Sellaista "jaaha, munaa piirakan päälle, höhöhö" -tyylistä kommentointia kahvipöydässä, heillä ollessa kun mennään nukkumaan niin aina tulee joku "ootteko hiljaa vai laitetaanko korvatulpat" ja vastaavaa.

Appiukko soittelee mun vanhemmille ja utelee kaikki mitä ollaan sinne kerrottu ja kuinka usein käyty. Oli tosi mustasukkainen kun käytiin auttamassa mun sairasta isää liian monta kertaa. Ihan kuin toisen sairaus olis niiltä pois.

Sitten haukkuu mut ja mun perheen koko suvulleen. Kiva kuulla kun miehen sukulaiset kyselee multa miksen PÄÄSTÄ miestäni käymään vanhemmillaan tai sisaruksillaan. Pakkohan sen on niin olla kun appi on niin kertonut.

Appiukko ei lukitse ovea, kun käy vessassa, joten aina sinne mennessä saa olla varuillaan, onko hän siellä vai ei. Hän myös aina kuittailee siitä, ettei kumpiakaan meistä ole missään "oikeassa" työssä (=emme ole duunareita) ja että meidän helposta työstä maksetaan ihan liikaa. 

Minulla on rasistinen, narsistinen sivistymätön appi.

Hänen mielestään minun kuuluisi jotenkin passata ja palvella heitä. Majoittaa ilmaiseksi, tehdä töitä ilmaiseksi ja ottaa vastaan ihan mitä törkyä vaan.

Hän saa arvostella selän takana ja päin naamaa ja juoruta oeltuksiaan minne vaan, mutta minä olen huumorintajuton, jos en pidä tästä.

Häissäni hän tunki meille ennen vihkimistä (halusimme valmistautua rauhassa) vaikka heille oli varattu selkeästi hotellimajoitus. Sitten taas seuraavana päivänä ei voinut tulla käymään, vaikka silloin oli nimenomaan kutsuttu kahville ennen kotiinlähtöä. Häissä haukkui ruokaa ja kehui sukulaisen häitä, jotka oli olleet ”kunnolliset maalaishäät). Minä olen helsinkiläinen.

En voi sietää häntä.

Mun appiukko haukkuu aina kaikki, joilla on amista enemmän koulutusta. Ollaan laiskoja ja mielestämme parempia ihmisiä jne. Haukkuu omat lapsensakin aina selän takana toisilleen. Sitten kun ollaan jossain kylässä sukulaisilla tai tuttavilla, niin muistetaan aina mainita, miten miniä on lääkäri ja poika insinööri. Kyläpaikasta lähdettäessä autossa sitten haukutaan heti kyseiset tuttavat. Ja miten ovat niin olevinaan.

Anoppini on alkoholisti, josta kävin avautumassa jo toiseen ketjuun.

Ei ole appiukon kanssa käynyt juuri parempi tuuri.

Erosivat anopin kanssa mieheni ollessa

esiteini. Siinä miehen ollessa pieni oli saanut tehtyä toisen naisen kanssa miestä vuotta nuoremman lehtolapsenkin.

Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä reilu 15-vuotta. Appiukkoa olen nähnyt kolmesti – välimatkaa on 10km.

Appiukko ei ole koskaan ollut isällinen tai kiinnostunut lapsistaan – Eihän se olekaan helppo jaksaa muista kiinnostua, kun itse on niin maailman paras missä tahansa. Hakkasi anoppianikin kun mies oli pieni ja viinalla on pilannut terveytensä hänkin. Appiukko ei ole esimerkiksi koskaan käynyt yhdenkään aikuisen lapsensa tykönä kylässä kun ovat kotoaan pois muuttaneet, vaikka välimatkaa kaikkiin lapsiin on se maagiset 10km. Ei siis kertaakaan 20 vuoden aikana.

Jonkinlainen pappa-aktivoituminen tuli hänellekin, kun meille alkoi lapsia tulla. Kerran käytiin jopa kylässä, mutta oli ukko niin suuvaahdossa innoissaan omasta erinomaisuudestaan selittämässä ja elämänohjeita jakamassa, että ei menty toiste. Ohjeena mm. pojalleen, joka naimisiin oli menty oli, että pitää kylillä housut jalassa; Jep. Missähän koeputkessa se hänen lehtolapsensa on saanut alkunsa. Puheiden perusteella on appiukko aivan taivaan lahja universumin naisille ja roolimalli isäihmisille.

Aikanaan soitteli ukko minullekin, että onko poikansa hänelle vihassa, kun ei ole kylässä käynyt. Huoh. Nämä puhelut loppui siihen, että sanoin että saa meilläkin tulla käymään, kun on yhtä pitkä matka tännekin jos kerran nähdä haluaa. Siihen änkytti, että kun ei ole kutsuttu.

Appi luulee olevansa Suomen Tom Jones. Tietää kaiken vaikka koulutus on vain ala-aste tai vastaava. Ei osaa edes kirjoittaa.

Hirveän omahyväinen ja yököttävä. Hönössä melkein aina. Käyttää sellaisia paitoja, jotka napaan asti auki ja rintakarvat tursuaa. Luulee olevansa jokanaisen- päiväuni, yäkyäkyäkyäk.

Appi on tosi narsistinen, enkä ymmärrä, mistä poikansa ovat saaneet niin hyvän miehen mallin, sillä appi on oikeasti ihan sairas. Joku diagnoosi varmaan tulisi, jos joskus menisi lääkäriin. Puhuu aina salaliitoista esim juuri lääkärien taholta.

Aina välillä saa päähänpistoja, joiden mukaan kaikkien pitäisi heti alkaa elää. Esim. Pitäisi heti muuttaa kerrostalosta hirsitaloon, koska eilen hän luki, että se on ainoa homeeton vaihtoehto. Ja heti tarkoittaa heti. Viikon päästä saattaa muuttaa mielensä ja sanoa, että ei se hirsitalo välttämättä ole paras vaihtoehto.

Apella on myös pakonomainen tarve olla aina eri mieltä. Jos joskus hän vaahtoaa jostain ja siitä onkin samaa mieltä, voi olla varma, että hän soittaa viimeistään seuraavana päivänä ja kertoo kuinka väärässä olemme ja tekemässä suuren virheen.

Asuvat 300km päässä, eivätkä kovin usein tule käymään. Jos joskus tulevat, niin soittavat matkalta, että päättivät poiketa yllättäen ja ovat meillä puolen tunnin päästä.

Ja tähän 10km päässä asuvaan appiukkoon vielä sen verran, kun aikanaan soitteli "Onko poika vihoissa" niin siinä taas kiteytyi loistavasti tämä ihminen; luulee oikeasti, että poikansa elämä pyörisi isäänsä edes toisinaan ajatellen :)

Ei todellakaan ole koskaan ollut isällensä (tai no siittäjälleen - "isä" nyt on vähän turhan arvokas ilmaisu) vihoissa. Miksi olisi vihoissaan kenellekään ihmiselle, jonka koko olemassa olo on melkeinpä samantekevää, eikä herätä mitään tunteita suuntaan tai toiseen?

Miehellä sattuu olemaan oma työ, perhe, koti, harrastukset ja moni muu juttu, joiden kanssa saa pidettyä itsensä hyvinkin kiireisenä. Ei siinä tarvitse alkaa jotain itseään täynnä olevan ukon olemassa oloa miettimään.

Edellinen viesti miehelle (joita isältään tulee paristi vuodessa; isänpäivänä ja jouluna) tuli jouluaaton iltana miehen FB-seinälle (ei edes tekstarina tai yksityisviestinä) "Olen odotellut soittoa". Siis mitä helvettiä?? Mies oli joulun ajan kiireesti töissä. Ja jos minulla on jotain asiaa omille vanhemmille tai heillä mulle, niin kyllä ne puhelinlinjatkin toimii molempiin suuntiin.

Nämä miehen vanhemmat on sitä sorttia, että tuntuvat luulevan, että lapsella on aikuisenakin vanhemmilleen joku velvollisuus olla tekemisissä, vaikka ei kiinnosta ja vanhempi ei ole koskaan omaa rooliaan hoitanut. Sillähän ei ole merkitystä, että mitään lämpimiä välejä ei alkoholistien lapsella vanhempiinsa ole. Käytännössä sisarussarja on itse kasvattanut itsensä, eikä edes alkeellisin perusturvallisuus ole ollut kunnossa.

Onneksi välit olleet aina lähes olemattomat - hyvä niin.

Lisää näitä