Lue keskustelun säännöt.
Ennen oli kaikki paremmin- ketju
10.03.2018 |
Mitkä asiat oli ennen paremmin? Nyt ajan kultaamia muistoja kehiin ;)
Kerro muistosi kesistä, talvista, ruoista, karkeista, vaatteista, autoista, ulkomaanmatkailusta, peruskoulusta tai ihan mistä vaan.. :)
Kommentit (74)
Aloitan itse mainitsemalla, että suklaatupakat ja Marlboro- t-paidat oli lapsilla ok kun olin lapsi. En tiedä oliko niin hyvä juttu mutta tällainen muisto putkahti itsellä mieleen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömänä ollessa ei tarvinnut kuunnella mammojen narinaa. Tämän vapausrangaistuksen jälkeen en tee enää koskaan töitä....
Vierailija kirjoitti:
Kesällä oli lämmintä, talvella oli lunta.
Puhelin toimi aina.
Ihmiset osasivat työnsä.
Karkit oli hyviä.
Telkkarissa oli 2 kanavaa. Niistä tuli hyvää ohjelmaa. Mutta ei liikaa.
Kaupoista sai hyviä ruokatarvikkeita.
Ihmiset osasivat olla ihmisiksi.
Kun halusi nähdä ulkomaalaisia, piti lähteä ulkomaille.
Euroviisuissa laulettiin, eikä posauteltu pommeja.
Alusvaatteita käytettiin vaatteiden alla.
Oli kauniita kenkiä.
:D muistan elävästi kuinka jännitin kuka vastaa puhelimeen kun soitin kaverille
Once I had a woman I could call my own,
once I had a woman, now my woman she gone
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka on elänyt aikaa kun irtokarkit maksoivat 10 penniä kappale? Salmiakkimerkkarit(ne isot ja litteät) ja sitruunapommit oli lauantain pelastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesällä oli lämmintä, talvella oli lunta.
Puhelin toimi aina.
Ihmiset osasivat työnsä.
Karkit oli hyviä.
Telkkarissa oli 2 kanavaa. Niistä tuli hyvää ohjelmaa. Mutta ei liikaa.
Kaupoista sai hyviä ruokatarvikkeita.
Ihmiset osasivat olla ihmisiksi.
Kun halusi nähdä ulkomaalaisia, piti lähteä ulkomaille.
Euroviisuissa laulettiin, eikä posauteltu pommeja.
Alusvaatteita käytettiin vaatteiden alla.
Oli kauniita kenkiä.
:D muistan elävästi kuinka jännitin kuka vastaa puhelimeen kun soitin kaverille
Ja avaimen kanssa räpläämisen ovella kun kuuli puhelimen soivan ja halusi ehtiä vastaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työttömänä ollessa ei tarvinnut kuunnella mammojen narinaa. Tämän vapausrangaistuksen jälkeen en tee enää koskaan töitä....
Kiitos jakamisesta ;)
Ennen junassa lastenlippu oli pahvinen läpyskä, jossa oli piirroshahmo, ja jonka sai konnarilta. Junat kolisi mukavasti ja eväänä oli aina kurkkumeetvurstileipiä ja pillimehu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesällä oli lämmintä, talvella oli lunta.
Puhelin toimi aina.
Ihmiset osasivat työnsä.
Karkit oli hyviä.
Telkkarissa oli 2 kanavaa. Niistä tuli hyvää ohjelmaa. Mutta ei liikaa.
Kaupoista sai hyviä ruokatarvikkeita.
Ihmiset osasivat olla ihmisiksi.
Kun halusi nähdä ulkomaalaisia, piti lähteä ulkomaille.
Euroviisuissa laulettiin, eikä posauteltu pommeja.
Alusvaatteita käytettiin vaatteiden alla.
Oli kauniita kenkiä.
:D muistan elävästi kuinka jännitin kuka vastaa puhelimeen kun soitin kaverille
Ja avaimen kanssa räpläämisen ovella kun kuuli puhelimen soivan ja halusi ehtiä vastaamaan.
Pahinta oli jos perheessä oli kaksi puhelinta. Perheenjäsen pystyi kuuntelemaan salaa puhelua.
Kuka muistaa puhelinkioskit? Haisivat hirveälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni asia oli aika paljon huonommin kuin nykyään, mutta oli toki jotain paremminkin, esim. just tuo että telkkarissa ei ollut sataa kanavaa, jotka suoltaa kaikki sontaa. Tosin ei ainakaan lapsen ja nuoren silmin tullut silloin telkusta juuri mitään hyvää.
Muita hyviä asioita oli mm. se että posti oikeasti kulki nopeasti ja vain aniharvoin eksyi matkallaan ja posteja myös oli joka kylässä. Sekin oli kivaa, että tutussta postissa ja pankissa ei tosiaankaan tarvinnut mitään henkkareita, kun postin täti tunsi kaikki asiakkaansa. Se oli myös hyvä, että ei ollut älypuhelimia eikä mitään pelikoneita, lasten tuli oltua ulkona, leikittyä ja tehtyä kaikenlaista kehittävää. Mieheni on amiksessa opena ja hän sanoo, että ihan parin viime vuoden aikana on alkanut tulla sellaista oppilasainesta, että he eivät ihan oikeasti osaa tehdä yhtään mitään käsillään, paitsi räplätä puhelintaan, eikä heitä edes kiinnosta oppia.
Ruoka oli yksipuolisempaa ja mautonta, sitä en kaipaa! Hyvä puoli oli se, että eineksiä, roskaruokaa, lihaa ja sokeria syötiin vähemmän, varmaan siksi ja liikunnan ansiosta oltiin hoikempia.
Vierailija kirjoitti:
Kuka on elänyt aikaa kun irtokarkit maksoivat 10 penniä kappale? Salmiakkimerkkarit(ne isot ja litteät) ja sitruunapommit oli lauantain pelastus.
Muistan! Halvimmat maksoivat 5 penniä. Muistan kun uimahallin kahviosta koululaiset niitä jonossa osti: Otan noita merkkareita 5, hedelmäveneitä 3, sitruunapommeja 3, mansikkatyynyjä 3 (olis tehnyt mieli ostaa enemmän niitä, mutta ne maksoivat peräti 20 penniä kappale, joten ei raaskinut!)...olipa siinä myyjällä kivaa varmaan laskea noita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Ei ollut tietokoneita eikä siis nettiä ja somea > jäi aikaa oikeaan elämään
- Ei ollut myöskään kännyköitä, vaan yksi lankapuhelin taloudessa, jos sitäkään. Jos ei ollut puhelinta, niin kolikot esiin ja lähimpään puhelinkioskiin.
- Kavereiden kanssa piti sopia tapaamiset ym. kasvotusten etukäteen, tai soittamalla kotoa siitä koko perheen yhteisestä lankapuhelimesta.
- Ei jahdattu kännykkä kourassa pokemoneja, vaan juosten naapurin ihan oikeaa elävää karkailevaa koiraa ison kakaralauman voimin pitkin kaupungin katuja.
- Lapset eivät tienneet mitään niska- hartiaseudun vaivoista.
- Lihavat lapset olivat harvinaisuus.
- Opettajilla oli tarpeen vaatiessa oikeus vaikka kantaa häiriköivä oppilas ulos luokasta, eikä kukaan ollut tallentamassa tapahtumaa someen eikä opettajan tekoa kyseenalaistettu, vaan se oli aivan normaalia toimintaa ja kurinpitoa.
- Merkkarit oli vielä oikeita merkkareita!!
Vierailija kirjoitti:
Aika moni asia oli aika paljon huonommin kuin nykyään, mutta oli toki jotain paremminkin, esim. just tuo että telkkarissa ei ollut sataa kanavaa, jotka suoltaa kaikki sontaa. Tosin ei ainakaan lapsen ja nuoren silmin tullut silloin telkusta juuri mitään hyvää.
Muita hyviä asioita oli mm. se että posti oikeasti kulki nopeasti ja vain aniharvoin eksyi matkallaan ja posteja myös oli joka kylässä. Sekin oli kivaa, että tutussta postissa ja pankissa ei tosiaankaan tarvinnut mitään henkkareita, kun postin täti tunsi kaikki asiakkaansa. Se oli myös hyvä, että ei ollut älypuhelimia eikä mitään pelikoneita, lasten tuli oltua ulkona, leikittyä ja tehtyä kaikenlaista kehittävää. Mieheni on amiksessa opena ja hän sanoo, että ihan parin viime vuoden aikana on alkanut tulla sellaista oppilasainesta, että he eivät ihan oikeasti osaa tehdä yhtään mitään käsillään, paitsi räplätä puhelintaan, eikä heitä edes kiinnosta oppia.
Ruoka oli yksipuolisempaa ja mautonta, sitä en kaipaa! Hyvä puoli oli se, että eineksiä, roskaruokaa, lihaa ja sokeria syötiin vähemmän, varmaan siksi ja liikunnan ansiosta oltiin hoikempia.
Totta. Lapset oli aina pihalla leikkimässä pihapelejä tai pelaamassa jotain porukassa. Tuota näkee nykyisin harvemmin.
Vierailija kirjoitti:
- Ei ollut tietokoneita eikä siis nettiä ja somea > jäi aikaa oikeaan elämään
- Ei ollut myöskään kännyköitä, vaan yksi lankapuhelin taloudessa, jos sitäkään. Jos ei ollut puhelinta, niin kolikot esiin ja lähimpään puhelinkioskiin.
- Kavereiden kanssa piti sopia tapaamiset ym. kasvotusten etukäteen, tai soittamalla kotoa siitä koko perheen yhteisestä lankapuhelimesta.
- Ei jahdattu kännykkä kourassa pokemoneja, vaan juosten naapurin ihan oikeaa elävää karkailevaa koiraa ison kakaralauman voimin pitkin kaupungin katuja.
- Lapset eivät tienneet mitään niska- hartiaseudun vaivoista.
- Lihavat lapset olivat harvinaisuus.
- Opettajilla oli tarpeen vaatiessa oikeus vaikka kantaa häiriköivä oppilas ulos luokasta, eikä kukaan ollut tallentamassa tapahtumaa someen eikä opettajan tekoa kyseenalaistettu, vaan se oli aivan normaalia toimintaa ja kurinpitoa.
- Merkkarit oli vielä oikeita merkkareita!!
Niin totta kaikki.
Ennen sai tupakoida melkein missä vaan eikä kukaan saanut paskahalvausta.
Limsaa ostettiin 0,33 litran pulloissa eikä lipitetty jättipulloista kuin nykyään. Karkkeja ja herkkuja ei saanut jatkuvalla syötöllä ja pussikoot oli pieniä. Lasten ylipaino oli erittäin harvinaista. Arkiliikunta oli normaalia: pyöräiltiin kaverin luo kilometritolkulla ja kouluun. Kalliita harrastuksia ei vaadittu eikä tarjottu lapsille eikä niitä osattu kaivata. Normaali perhe-elämä omiensa parissa riitti. Lapset kävivät lähikoulua ja pääsivät lukioihin ja opiskelemaan ilman valtavaa kilpailua ja stressiä.
Sairaalat, virastot, tehtaat, kaupat, firmat ja pankit ottivat kesätyöntekijöitä, eivätkä panneet puljua kiinni heinäkuuksi.
Luotettava, ahkera ja oppivainen ihminen sai halutessaan aina töitä. Oli varmat etenemismahdollisuudet.
Ei tarvinnut olla superhyper"osaaja, mahtava persoonallisuus ja sirkuspelle saadakseen duunin: riitti, että oli ihminen.
Ihmiset pyörittivät tätä yhteiskuntaa, yhteiskuntia. Eivät koneet. Nykyään tapahtuu pelottavia ja vaarallisia tilanteita kun "koneet" ei toimi tai "verkko" kaatuu. Lisää ja pahempaa on tulossa, odottakaa, niin näette.
Ihmisten avuttomuus, turhautuneisuus ja apaattisuus ovat uusia ilmiöitä esim. 60-80-lukuihin verrattuna. 90-luvun alku oli tukalaa, etenkin kolmeakymppiä lähestyville: ei ollut töitä! Astupa siinä työelämään. Hyvistä paikoista supatettiin salassa ja niistä tapeltiin verissä päin.
Siitä eteenpäin pelkkää alamäkeä.
Ennen riitti aikaa tylsistymiseen.