Näkemykseni siitä, mihin tarvitaan yliopistokoulutettua lastentarhanopettajaa

onko lastentarhanopettajilla yhtä hyvät loma-edut kuin opettajilla?

Omat lapset olivat päiväkodissa ja olen todella onnellinen, että heillä oli hyvät hoitajat. Olen jälkeenpäin antanut heille kiitosta, miten hienosti he osasivat lapsiani käsitellä.

Esikoinen oli ujo ja arka, mutta hän sai aimo annoksen rohkeutta. Häntä osattiin kannustaa oikeaan suuntaan. Nuorempi lapsi oli pienenä luonteeltaan hyvin suoraviivainen, itsepäinen ja herkästi loukkaantuva, siis aivan kuin isäni suvun miehet. Myös häntä osattiin kasvattaa niin, että umpimielisestä jörrikästä kuoriutui huumorintajuinen ja hurmaava pieni mies.

Vierailija kirjoitti:

onko lastentarhanopettajilla yhtä hyvät loma-edut kuin opettajilla?

Ei ole. Päiväkodit ovat toiminnassa myös loma-aikoina. Yksikään lto ei ole esim. koko kesää lomalla. Itse olin juuri hiihtoloman töissä.

Et oo tosissas! Noita asioitako varten ihminen pitää kouluttaa yliopistossa? 

Vierailija kirjoitti:

Lto:na haluan puolustaa ammattini ja koulutukseni tarpeellisuutta. Tuntuu inhottavalta, kun omaa osaamista vähätellään jatkuvasti.

"Äiditkin pärjäävät kotona taaperoidensa kanssa ilman mitään akateemista koulutusta."

Niin pärjäävät. Mutta on ihan eri asia olla kotona parin lapsen kanssa (jotka ovat omia!), kuin olla vastuussa isosta lapsiryhmästä, jossa jokainen lapsi tulisi huomioida yksilönä.

Moni näkee päiväkotityön olevan vain kurahousujen pukemista, nenän niistämistä ja ulkona seisoskelua. Näin ei kuitenkaan ole. Toivoisin, että kaikki harhaluuloiset voisivat tulla viikoksi päiväkotiin seuraamaan, millaista arki päiväkodissa oikeasti on.

Moni lapsi viettää lapsuutensa jokaisen arkipäivän (eli kokonaisen elämänvaiheen!) päiväkodissa. Kaikki päiväkodissa tapahtunut siirtyy lapsen mukana myöhempään elämään ja vaikuttaa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen ja siihen, millainen lapsesta tulee, miten hän toimii ja mitä hän itsestään ajattelee.

Siksi päiväkodissa on oltava lastentarhanopettajia. Heillä on korkein mahdollinen osaaminen varhaiskasvatuksesta. Päiväkotityössä tarvitaan laajaa tietämystä lapsen kehityksestä. Jos ei tiedä, missä kehitysvaiheessa minkäkin ikäinen lapsi on, ei voi myöskään ymmärtää lapsen toimintaa. Ymmärryksen puutteessa käytetään usein vääränlaisia toimintamalleja, ja ne voivat olla pienen lapsen kehitykselle todella vahingollisia.

Annan esimerkkitilanteita, jotka olen itse omin silmin nähnyt. Näissä kasvattaja ei suhtaudu lapseen ymmärtäväisesti koska ei ymmärrä lasta, ja käyttää lasta vahingoittavaa toimintamallia.

A) Juuri vuoden täyttänyt Ville on kolmatta päivää päiväkodissa. Hän on itkenyt tauotta aamupäivisin. Kolmannen päivän aamuna työntekijä x ärähtää syliin pyrkivälle Villelle "Lopeta toi huuto, ei sua jaksa kukaan kuunnella! Äläkä roiku, en todellakaan ota sua syliin!"

B) Nelivuotiaalle Hillalle ei maistu aamupala. Hän on itkuinen ja menee nurkkaan istumaan. Työntekijä x tarttuu Hilla käsipuolesta, istuttaa tuoliin ja ärähtää "Nyt leipää naamaan ja vauhtia, ei isot tytöt pillitä tolla tavalla, vai oletko vauva?"

On tärkeää, että ryhmässä on korkeasti koulutettu henkilö, joka huolehtii siitä, että ryhmän pedagogiikka on tarkoituksenmukaista ja tukee lapsen kasvua kehitystä ja hyvinvointia suotuisalla tavalla.

Laajaa tietämystä lapsen kehityksestä tarvitaan myös siihen, että osataan havainnoida eri kehitysvaiheissa olevia lapsia yksilöinä, ja tukea heidän kehitystään ja oppimistaan oikealla tavalla. Motoriset taidot, kielelliset taidot, sosiaaliset taidot, tunnetaidot... On tärkeää tunnistaa, millaisissa taidoissa sekä yksittäiset lapset että koko lapsiryhmä yhdessä tarvitsevat tukea ja tietää myös, _miten_ näitä taitoja harjoitetaan. Siihen tarvitaan lastentarhanopettajan tietämystä. Sitä tarvitaan myös varhaisen tuen tarpeen havaitsemiseen.

Toki vaikka sivarit voitaisiin palkata pyörittämään päiväkoteja jos päiväkoti olisi säilöpaikka, jossa tärkeintä olisi se, että lapset ovat päivän loputtua hengissä.

Hengissä pitäminen ei kuitenkaan riitä. Päiväkodissa aikuisten tulee ymmärtää lapsia ja lapsuutta ja toteuttaa sellaista kasvatusta, joka tukee lapsen kehitystä ja edistää lapsen hyvinvointia.

Kuka hullu toimisi tavoilla A tai B ???!! Ei siihen tarvitse alan koulutusta, että ymmärtää, että lasta kohtaan ei saa käyttää henkistä väkivaltaa! Vain luonteeltaan paha ihminen toimii noin, ja ikävä kyllä edes koulutus ei välttämättä korjaa ihmisen luonnetta.

Vierailija kirjoitti:

Omat lapset olivat päiväkodissa ja olen todella onnellinen, että heillä oli hyvät hoitajat. Olen jälkeenpäin antanut heille kiitosta, miten hienosti he osasivat lapsiani käsitellä.

Esikoinen oli ujo ja arka, mutta hän sai aimo annoksen rohkeutta. Häntä osattiin kannustaa oikeaan suuntaan. Nuorempi lapsi oli pienenä luonteeltaan hyvin suoraviivainen, itsepäinen ja herkästi loukkaantuva, siis aivan kuin isäni suvun miehet. Myös häntä osattiin kasvattaa niin, että umpimielisestä jörrikästä kuoriutui huumorintajuinen ja hurmaava pieni mies.

Oliko tämä yksinomaan lastentarhanopettajien ansiota?

Vierailija kirjoitti:

Et oo tosissas! Noita asioitako varten ihminen pitää kouluttaa yliopistossa? 

Samaa ihmettelen! Minun mielestä ap:n luettelemat asiat on toki tärkeitä, mutta kuuluvat ihan normaalin ihmisyyden ja maalaisjärjen piiriin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onko lastentarhanopettajilla yhtä hyvät loma-edut kuin opettajilla?

Ei ole. Päiväkodit ovat toiminnassa myös loma-aikoina. Yksikään lto ei ole esim. koko kesää lomalla. Itse olin juuri hiihtoloman töissä.

kun siis verrataan LTO ja luokanopettajien palkkoja, tulee aina muistaa että opettajille on ruhtinaalliset 3,5 kk palkallista lomaa vuodessa

lastentarhanopettajilla on kuten muillakin aloilla 4 vk kesäloma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et oo tosissas! Noita asioitako varten ihminen pitää kouluttaa yliopistossa? 

Samaa ihmettelen! Minun mielestä ap:n luettelemat asiat on toki tärkeitä, mutta kuuluvat ihan normaalin ihmisyyden ja maalaisjärjen piiriin. 

Lastentarhanopettajan yliopistossa saamaa teoreettista tietopohjaa ei ikävä kyllä voida itsekseen tuottaa maalaisjärjellä. Tuntuu, että tätä asiaa on turha yrittää täällä selittää, koska ihmiset eivät sitä käsitä. Esimerkiksi kehityspsykologista osaamista ei ole kaikilla. Myös tuore, tieteellinen tieto ei ole sellainen, joka on kaikilla valmiiksi päässä. Kuka tahansa ei myöskään osaa tunnistaa esimerkiksi kielellisiä vaikeuksia tai tietää, miten harjoittaa lapsen tunnetaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat lapset olivat päiväkodissa ja olen todella onnellinen, että heillä oli hyvät hoitajat. Olen jälkeenpäin antanut heille kiitosta, miten hienosti he osasivat lapsiani käsitellä.

Esikoinen oli ujo ja arka, mutta hän sai aimo annoksen rohkeutta. Häntä osattiin kannustaa oikeaan suuntaan. Nuorempi lapsi oli pienenä luonteeltaan hyvin suoraviivainen, itsepäinen ja herkästi loukkaantuva, siis aivan kuin isäni suvun miehet. Myös häntä osattiin kasvattaa niin, että umpimielisestä jörrikästä kuoriutui huumorintajuinen ja hurmaava pieni mies.

Oliko tämä yksinomaan lastentarhanopettajien ansiota?

Omasta mielestä kyllä. Juttelin hoitajien kanssa joka päivä lapsia hakiessa ja näkemykseni perustuu siihen, kenen kanssa juttelin. Jos päiväkodin henkilökunnan koulutustasosta aletaan tinkiä, kohta työttömäksi jääneet taloushallintoalan-Tarja ja putkiasentaja-Pertti hoitavat yksin lapsia työkokeilijoina.

Vierailija kirjoitti:

Annan esimerkkitilanteita, jotka olen itse omin silmin nähnyt. Näissä kasvattaja ei suhtaudu lapseen ymmärtäväisesti koska ei ymmärrä lasta, ja käyttää lasta vahingoittavaa toimintamallia.

A) Juuri vuoden täyttänyt Ville on kolmatta päivää päiväkodissa. Hän on itkenyt tauotta aamupäivisin. Kolmannen päivän aamuna työntekijä x ärähtää syliin pyrkivälle Villelle "Lopeta toi huuto, ei sua jaksa kukaan kuunnella! Äläkä roiku, en todellakaan ota sua syliin!"

B) Nelivuotiaalle Hillalle ei maistu aamupala. Hän on itkuinen ja menee nurkkaan istumaan. Työntekijä x tarttuu Hilla käsipuolesta, istuttaa tuoliin ja ärähtää "Nyt leipää naamaan ja vauhtia, ei isot tytöt pillitä tolla tavalla, vai oletko vauva?"

Olipa vasta hyvät esimerkit. Minä en ole läheskään korkeakoulutettu, eikä ole edes omia lapsia, ja silti tiedän, että tuollaiset toimintatavat ovat vääriä. Eli ei tuohon ainakaan pitäisi korkeakoulutusta tarvita, vaan ihan vain yleistä ymmärrystä lasten (ja ylipäänsä ihmisten) kohtelusta.

Täällä joku ihmetteli noita esimerkkejä. Aina silloin tällöin tuollaiseen valitettavasti törmää. Useimmiten sanoja on täällä kovasti kehuttu kokenut lastenhoitaja, mutta joskus myös lto.

T.lto (ei aloittaja)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lto:na haluan puolustaa ammattini ja koulutukseni tarpeellisuutta. Tuntuu inhottavalta, kun omaa osaamista vähätellään jatkuvasti.

"Äiditkin pärjäävät kotona taaperoidensa kanssa ilman mitään akateemista koulutusta."

Niin pärjäävät. Mutta on ihan eri asia olla kotona parin lapsen kanssa (jotka ovat omia!), kuin olla vastuussa isosta lapsiryhmästä, jossa jokainen lapsi tulisi huomioida yksilönä.

Moni näkee päiväkotityön olevan vain kurahousujen pukemista, nenän niistämistä ja ulkona seisoskelua. Näin ei kuitenkaan ole. Toivoisin, että kaikki harhaluuloiset voisivat tulla viikoksi päiväkotiin seuraamaan, millaista arki päiväkodissa oikeasti on.

Moni lapsi viettää lapsuutensa jokaisen arkipäivän (eli kokonaisen elämänvaiheen!) päiväkodissa. Kaikki päiväkodissa tapahtunut siirtyy lapsen mukana myöhempään elämään ja vaikuttaa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen ja siihen, millainen lapsesta tulee, miten hän toimii ja mitä hän itsestään ajattelee.

Siksi päiväkodissa on oltava lastentarhanopettajia. Heillä on korkein mahdollinen osaaminen varhaiskasvatuksesta. Päiväkotityössä tarvitaan laajaa tietämystä lapsen kehityksestä. Jos ei tiedä, missä kehitysvaiheessa minkäkin ikäinen lapsi on, ei voi myöskään ymmärtää lapsen toimintaa. Ymmärryksen puutteessa käytetään usein vääränlaisia toimintamalleja, ja ne voivat olla pienen lapsen kehitykselle todella vahingollisia.

Annan esimerkkitilanteita, jotka olen itse omin silmin nähnyt. Näissä kasvattaja ei suhtaudu lapseen ymmärtäväisesti koska ei ymmärrä lasta, ja käyttää lasta vahingoittavaa toimintamallia.

A) Juuri vuoden täyttänyt Ville on kolmatta päivää päiväkodissa. Hän on itkenyt tauotta aamupäivisin. Kolmannen päivän aamuna työntekijä x ärähtää syliin pyrkivälle Villelle "Lopeta toi huuto, ei sua jaksa kukaan kuunnella! Äläkä roiku, en todellakaan ota sua syliin!"

B) Nelivuotiaalle Hillalle ei maistu aamupala. Hän on itkuinen ja menee nurkkaan istumaan. Työntekijä x tarttuu Hilla käsipuolesta, istuttaa tuoliin ja ärähtää "Nyt leipää naamaan ja vauhtia, ei isot tytöt pillitä tolla tavalla, vai oletko vauva?"

On tärkeää, että ryhmässä on korkeasti koulutettu henkilö, joka huolehtii siitä, että ryhmän pedagogiikka on tarkoituksenmukaista ja tukee lapsen kasvua kehitystä ja hyvinvointia suotuisalla tavalla.

Laajaa tietämystä lapsen kehityksestä tarvitaan myös siihen, että osataan havainnoida eri kehitysvaiheissa olevia lapsia yksilöinä, ja tukea heidän kehitystään ja oppimistaan oikealla tavalla. Motoriset taidot, kielelliset taidot, sosiaaliset taidot, tunnetaidot... On tärkeää tunnistaa, millaisissa taidoissa sekä yksittäiset lapset että koko lapsiryhmä yhdessä tarvitsevat tukea ja tietää myös, _miten_ näitä taitoja harjoitetaan. Siihen tarvitaan lastentarhanopettajan tietämystä. Sitä tarvitaan myös varhaisen tuen tarpeen havaitsemiseen.

Toki vaikka sivarit voitaisiin palkata pyörittämään päiväkoteja jos päiväkoti olisi säilöpaikka, jossa tärkeintä olisi se, että lapset ovat päivän loputtua hengissä.

Hengissä pitäminen ei kuitenkaan riitä. Päiväkodissa aikuisten tulee ymmärtää lapsia ja lapsuutta ja toteuttaa sellaista kasvatusta, joka tukee lapsen kehitystä ja edistää lapsen hyvinvointia.

Kuka hullu toimisi tavoilla A tai B ???!! Ei siihen tarvitse alan koulutusta, että ymmärtää, että lasta kohtaan ei saa käyttää henkistä väkivaltaa! Vain luonteeltaan paha ihminen toimii noin, ja ikävä kyllä edes koulutus ei välttämättä korjaa ihmisen luonnetta.

Yllättävän moni toimii päiväkodissa noin. Sitä eivät vain vanhemmat tiedä, koska pieni lapsi ei osaa vielä asiaa kertoa. Koulutusta tarvitaan kyllä lapsen ymmärtämiseen - pitää olla tietoa lapsen kehitysvaiheista. Pitää ymmärtää myös esimerkiksi erilaisia temperamenttipiirteitä ja niiden vaikutuksia lapsen toimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et oo tosissas! Noita asioitako varten ihminen pitää kouluttaa yliopistossa? 

Samaa ihmettelen! Minun mielestä ap:n luettelemat asiat on toki tärkeitä, mutta kuuluvat ihan normaalin ihmisyyden ja maalaisjärjen piiriin. 

Lastentarhanopettajan yliopistossa saamaa teoreettista tietopohjaa ei ikävä kyllä voida itsekseen tuottaa maalaisjärjellä. Tuntuu, että tätä asiaa on turha yrittää täällä selittää, koska ihmiset eivät sitä käsitä. Esimerkiksi kehityspsykologista osaamista ei ole kaikilla. Myös tuore, tieteellinen tieto ei ole sellainen, joka on kaikilla valmiiksi päässä. Kuka tahansa ei myöskään osaa tunnistaa esimerkiksi kielellisiä vaikeuksia tai tietää, miten harjoittaa lapsen tunnetaitoja.

Sinänsä olet oikeassa tuossa, että teoriatietoa ei ole jos ei ole sitä opiskellut. Mutta esimerkkisi A ja B olivat tilanteita, joissa ei vaadita teoriatietoa vaan ihan normaalia tajua siitä, että ihmistä, niin lasta kuin aikuista, pitää kohdella hyvin ja ystävällisesti! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lto:na haluan puolustaa ammattini ja koulutukseni tarpeellisuutta. Tuntuu inhottavalta, kun omaa osaamista vähätellään jatkuvasti.

"Äiditkin pärjäävät kotona taaperoidensa kanssa ilman mitään akateemista koulutusta."

Niin pärjäävät. Mutta on ihan eri asia olla kotona parin lapsen kanssa (jotka ovat omia!), kuin olla vastuussa isosta lapsiryhmästä, jossa jokainen lapsi tulisi huomioida yksilönä.

Moni näkee päiväkotityön olevan vain kurahousujen pukemista, nenän niistämistä ja ulkona seisoskelua. Näin ei kuitenkaan ole. Toivoisin, että kaikki harhaluuloiset voisivat tulla viikoksi päiväkotiin seuraamaan, millaista arki päiväkodissa oikeasti on.

Moni lapsi viettää lapsuutensa jokaisen arkipäivän (eli kokonaisen elämänvaiheen!) päiväkodissa. Kaikki päiväkodissa tapahtunut siirtyy lapsen mukana myöhempään elämään ja vaikuttaa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen ja siihen, millainen lapsesta tulee, miten hän toimii ja mitä hän itsestään ajattelee.

Siksi päiväkodissa on oltava lastentarhanopettajia. Heillä on korkein mahdollinen osaaminen varhaiskasvatuksesta. Päiväkotityössä tarvitaan laajaa tietämystä lapsen kehityksestä. Jos ei tiedä, missä kehitysvaiheessa minkäkin ikäinen lapsi on, ei voi myöskään ymmärtää lapsen toimintaa. Ymmärryksen puutteessa käytetään usein vääränlaisia toimintamalleja, ja ne voivat olla pienen lapsen kehitykselle todella vahingollisia.

Annan esimerkkitilanteita, jotka olen itse omin silmin nähnyt. Näissä kasvattaja ei suhtaudu lapseen ymmärtäväisesti koska ei ymmärrä lasta, ja käyttää lasta vahingoittavaa toimintamallia.

A) Juuri vuoden täyttänyt Ville on kolmatta päivää päiväkodissa. Hän on itkenyt tauotta aamupäivisin. Kolmannen päivän aamuna työntekijä x ärähtää syliin pyrkivälle Villelle "Lopeta toi huuto, ei sua jaksa kukaan kuunnella! Äläkä roiku, en todellakaan ota sua syliin!"

B) Nelivuotiaalle Hillalle ei maistu aamupala. Hän on itkuinen ja menee nurkkaan istumaan. Työntekijä x tarttuu Hilla käsipuolesta, istuttaa tuoliin ja ärähtää "Nyt leipää naamaan ja vauhtia, ei isot tytöt pillitä tolla tavalla, vai oletko vauva?"

On tärkeää, että ryhmässä on korkeasti koulutettu henkilö, joka huolehtii siitä, että ryhmän pedagogiikka on tarkoituksenmukaista ja tukee lapsen kasvua kehitystä ja hyvinvointia suotuisalla tavalla.

Laajaa tietämystä lapsen kehityksestä tarvitaan myös siihen, että osataan havainnoida eri kehitysvaiheissa olevia lapsia yksilöinä, ja tukea heidän kehitystään ja oppimistaan oikealla tavalla. Motoriset taidot, kielelliset taidot, sosiaaliset taidot, tunnetaidot... On tärkeää tunnistaa, millaisissa taidoissa sekä yksittäiset lapset että koko lapsiryhmä yhdessä tarvitsevat tukea ja tietää myös, _miten_ näitä taitoja harjoitetaan. Siihen tarvitaan lastentarhanopettajan tietämystä. Sitä tarvitaan myös varhaisen tuen tarpeen havaitsemiseen.

Toki vaikka sivarit voitaisiin palkata pyörittämään päiväkoteja jos päiväkoti olisi säilöpaikka, jossa tärkeintä olisi se, että lapset ovat päivän loputtua hengissä.

Hengissä pitäminen ei kuitenkaan riitä. Päiväkodissa aikuisten tulee ymmärtää lapsia ja lapsuutta ja toteuttaa sellaista kasvatusta, joka tukee lapsen kehitystä ja edistää lapsen hyvinvointia.

Kuka hullu toimisi tavoilla A tai B ???!! Ei siihen tarvitse alan koulutusta, että ymmärtää, että lasta kohtaan ei saa käyttää henkistä väkivaltaa! Vain luonteeltaan paha ihminen toimii noin, ja ikävä kyllä edes koulutus ei välttämättä korjaa ihmisen luonnetta.

Yllättävän moni toimii päiväkodissa noin. Sitä eivät vain vanhemmat tiedä, koska pieni lapsi ei osaa vielä asiaa kertoa. Koulutusta tarvitaan kyllä lapsen ymmärtämiseen - pitää olla tietoa lapsen kehitysvaiheista. Pitää ymmärtää myös esimerkiksi erilaisia temperamenttipiirteitä ja niiden vaikutuksia lapsen toimintaan.

Anteeksi nyt, mutta on aivan sairasta, jos joku päiväkodin työntekijä toimii noin, ihan sama mikä koulutus sillä on! Joku vastuu sentään pitäisi esimiehillä olla siitä, että ei palkata henkistä pahoinpitelijää töihin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annan esimerkkitilanteita, jotka olen itse omin silmin nähnyt. Näissä kasvattaja ei suhtaudu lapseen ymmärtäväisesti koska ei ymmärrä lasta, ja käyttää lasta vahingoittavaa toimintamallia.

A) Juuri vuoden täyttänyt Ville on kolmatta päivää päiväkodissa. Hän on itkenyt tauotta aamupäivisin. Kolmannen päivän aamuna työntekijä x ärähtää syliin pyrkivälle Villelle "Lopeta toi huuto, ei sua jaksa kukaan kuunnella! Äläkä roiku, en todellakaan ota sua syliin!"

B) Nelivuotiaalle Hillalle ei maistu aamupala. Hän on itkuinen ja menee nurkkaan istumaan. Työntekijä x tarttuu Hilla käsipuolesta, istuttaa tuoliin ja ärähtää "Nyt leipää naamaan ja vauhtia, ei isot tytöt pillitä tolla tavalla, vai oletko vauva?"

Olipa vasta hyvät esimerkit. Minä en ole läheskään korkeakoulutettu, eikä ole edes omia lapsia, ja silti tiedän, että tuollaiset toimintatavat ovat vääriä. Eli ei tuohon ainakaan pitäisi korkeakoulutusta tarvita, vaan ihan vain yleistä ymmärrystä lasten (ja ylipäänsä ihmisten) kohtelusta.

Nämä olivat vain yksittäiset esimerkit, toki on muitakin tilanteita, joissa tarvitaan oikeanlaisia toimintamalleja, joissa toimii pohjalla tieteellinen tieto lapsen kehityksestä. Tietäisitkö sinä myös, millainen on 5-vuotiaan matemaattinen osaaminen, ja miten lukukäsitystä voisi sen ikäisellä harjoittaa, ja mikä siinä on kaikkein tärkeintä?

Ei ole vielä tullut ilmi mitään sellaista, mitä ei ilman yliopistokoulutusta voisi oppia, ei edes kehityspsykologia. Puheterapeuttia päiväkodistakin konsultoidaan, jos jollain lapsella havaitaan kielenkehityksen ongelmia, joita varmasti lastenhoitajatkin voivat havaita, tai sosionomi-lto:t.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onko lastentarhanopettajilla yhtä hyvät loma-edut kuin opettajilla?

Ei ole. Päiväkodit ovat toiminnassa myös loma-aikoina. Yksikään lto ei ole esim. koko kesää lomalla. Itse olin juuri hiihtoloman töissä.

kun siis verrataan LTO ja luokanopettajien palkkoja, tulee aina muistaa että opettajille on ruhtinaalliset 3,5 kk palkallista lomaa vuodessa

lastentarhanopettajilla on kuten muillakin aloilla 4 vk kesäloma

Lastentarhanopettajilla on enimmillään 38 päivää lomaa (15 vuoden palvelun jälkeen) kuten muillakin kunta-alan työntekijöillä. Tämä sisältää vain arkipäivät ilman lauantaita, eli lomaa voi olla 7 viikkoa 3 päivää.

Vierailija kirjoitti:

Et oo tosissas! Noita asioitako varten ihminen pitää kouluttaa yliopistossa? 

Höperöiden naisten ajatukset ovat täysin käsittämättömiä. Kohta varmaan kaupan kassatädeillekin antaa tonnin palkankorotus.

Eniten vituttaa ne pölvästimammat jotka tehtailevat kansalaisaloitteita ja peukuttavat niitä. Aloitteita, joissa ei ole mitään järkeä ja joissa aina vaaditaan jotain etuja tai rahaa. Tuntuu olevan täysin käsittämätöntä, että kaikkea ei voi saada vain sen takia että se tuntuu mammoista niin mukavalta ja oikeudenmukaiselta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et oo tosissas! Noita asioitako varten ihminen pitää kouluttaa yliopistossa? 

Samaa ihmettelen! Minun mielestä ap:n luettelemat asiat on toki tärkeitä, mutta kuuluvat ihan normaalin ihmisyyden ja maalaisjärjen piiriin. 

Lastentarhanopettajan yliopistossa saamaa teoreettista tietopohjaa ei ikävä kyllä voida itsekseen tuottaa maalaisjärjellä. Tuntuu, että tätä asiaa on turha yrittää täällä selittää, koska ihmiset eivät sitä käsitä. Esimerkiksi kehityspsykologista osaamista ei ole kaikilla. Myös tuore, tieteellinen tieto ei ole sellainen, joka on kaikilla valmiiksi päässä. Kuka tahansa ei myöskään osaa tunnistaa esimerkiksi kielellisiä vaikeuksia tai tietää, miten harjoittaa lapsen tunnetaitoja.

Sinänsä olet oikeassa tuossa, että teoriatietoa ei ole jos ei ole sitä opiskellut. Mutta esimerkkisi A ja B olivat tilanteita, joissa ei vaadita teoriatietoa vaan ihan normaalia tajua siitä, että ihmistä, niin lasta kuin aikuista, pitää kohdella hyvin ja ystävällisesti! 

Helppohan se on noin sanoa. Tutkimusten mukaan kuitenkin päiväkodissa korkeammin koulutetut kohtaavat lapsen kaikkein sensitiivisimmällä tavalla. Esimerkiksi Marjatta Kalliala on tehnyt tutkimusta aiheeseen liittyen. Tutkimuksen pohjana käytettiin päiväkotiryhmissä tehtyjä havaintoja.