Miten saada 10-vuotias poika lukemaan??!

No jos tykkää kerran antiikin Roomasta, niin mitenlä olisi Caroline Lawrencen roomalaismysteerit? Seitsemäntoista osaisesta nuorille suunnatusta kirjasarjasta on julkaistu kolme suomeksi (Ostian koirat, Vesuviuksen salaisuus, Pompeijin merirosvot) ja löytyy varmasyi teidänkin kirjastosta.

Vierailija kirjoitti:

Joskus jokin tarina vain "kolahtaa" kohdalle ja silloin on löytynyt oikeanlainen kirja oikeanlaisella tarinalla, kerronnalla ja juonella höystettynä. Tykkääköhän poika lainkaan fantasiasta, tarinoista joissa on hevosia, örkkejä ja taistellaan miekoin, eikä pyssyjä vielä ole? Mieleeni tulevat Redwallin tarut, joissa pääosissa ovat eläinhahmot.

Nykyfantasiasta ensimmäiset pari Harry Potter-kirjaa voisi sopia 10-vuotiaalle. Narnia-sarjasta muutama kirja? Entä muut seikkailuntäytteiset kirjat? Kirjastossa varmasti neuvovat ja antavat vinkkejä. Ei kaikkien kirjojen olemassaolosta edes tiedä, ennenkuin joku suosittelee ja esittelee.

Sekä Potter että Narnia on mahtavia sarjoja. Mutta jos pojalla ihan kertakaikkiaan tökkii se lukeminen, niin noi on itsenäisesti luettuna hankalia, tai siis jotenkin musertavia pituutensa puolesta. Ei ehkä kannata niillä aloittaa, vaan laskea alussa rimaa ikätasoa alemmas, lyhyempiin kirjoihin joissa myös kuvia.

Itselläni on 12-vuotias, jolla lukeminen tökkii. Lukee siis sujuvasti suomeksi ja englanniksi, mutta ei pidä kirjojen lukemisesta. Kaupungissa tehdään lukudiplomi, johon luetaan 6 kirjaa. Lisäksi englanniksi pitää lukea yhteensä 8 kirjaa. Tuossa on mieletön urakka, kun lukeminen ei ole oikein se juttu.

Olen jo parina vuotena yrittänyt valita just Potteria ja enkuksi esim. Viisikko ja Narnia kirjoja. Mutta kun se tökkii, niin se tökkii ja sitten on joulukuu ja ekakin kirja on vielä kesken.

Olen suosiolla laskenut rimaa ja valinnut diplomikirjoistakin lyhyempiä, esim. Lionel Messin tarinan, Zalatanin tarinan jne. fudiskirjoja ja muista ryhmistä Reuhurinnettä jne. Ne on lyhyitä ja on myös kuvia.

Sitten ollaan yritetty lukea kummallakin kielellä yksi vähän pidempi kirja niin, että luetaan vuorotellen. Juuri luettiin parisataa sivuinen Titanicista kertova kirja näin ja viimein huomaan, että tää lukeminen alkaa kantaa hedelmää, poika oikeen innostui tuon Titanicin juonesta. Elän siis toivossa.

Ja herra paratkoon pojalle (ja kahdelle isolle siskolle) on pienenä luettu! Isot siskot on ahmineet Potterit jo aivan alaluokilla ja lukevat todella, todella paljon. Iso sisko lukee juuri Nobel -voittajaa, on ysillä.

Tsemppiä ap, jaan tuskasi.

Jaksaako hän kuunnella, jos hänelle luetaan ääneen? Lainatkaa äänikirjoja tai lue itse hänelle ääneen.

Kielenoppimisen ja koulumenestyksen kannalta on tärkeää saada hyvä tuntuma kirjoitettuun kieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hienoa kun kannustatte poikaanne lukemaan. Pojan olisi kuitenkin hyvä keksiä itse millaiset kirjat kiinnostaa ja lukea siltä pohjalta. Lukeminen on ihana harrastus <3

Jos jättäisin hänet yksin miettimään mitä hän haluaa lukea, vastaus olisi "en mitään!". Edes Aku Ankka -lehdestä ei koskaan innostunut vaikka sitä monta vuotta hänelle tilasin ja toivoin että joskus ottaa ja innostuu. Olen ostellut kaikenlaisia taskukirjoja ja muita sarjakuvia, vienyt kirjastoon ja yrittänyt innostaa hyvässä ja kannustavassa hengessä etsimään ja kokeilemaan eri genrejä ja kirjoja, mutta ei. Poika rakastaa liikuntaa ja pelaisi vaan kavereiden kanssa säbää ym. kaiket päivät, mutta alan olla huolissani tästä täydellisestä lukemattomuudesta. Nuo jännät historialliset kirjat voisivat olla se hänen juttunsa, mutta jos hän kokee putoavansa kärryiltä liian mutkikkaan juonen takia tai siksi, että sekoittaa henkilöhahmot vaikeiden englanninkielisten nimien takia, hän lyö hanskat tiskiin ja luovuttaa. 

ap

Ymmärrän

Me luimme nelos-vitosluokkalaisen kanssa vuorotellen ääneen. Aikuinen luki yhden luvun ja lapsi seuraavan jne.

Voi kuulostaa työläältä, mutta kannattaa valita kirja, joka aikuistakin kiinnostaa hieman.

Kun yhdessä lukemisesta tulee rutiini, on se mukava yhdessäolon hetki.

MN

P.s. Yhdessälukeminen kuului johonkin koulusta tulleeseen ohjelmaan. Siinä muistaakseni väritettiin nallekarhu tms merkiksi aina kun yksi luku oli luettu kotona. Koulussa tekivät jotain lukemista tukevia asioita myös . Ja olisiko koulussa ollut jokin pieni juhla, kun ohjelma oli suoritettu. Tämä oli siis erityistukea, jota koulu tarjosi lapsille, jotka eivät olleet kovin taitavia lukemisessa. Nykyään poikani on seiskalla ja pärjäilee ok. Luulen, että tuosta ohjelmasta oli kyllä hyötyä ja lukeminen kehittyi.

Lue hänelle ääneen niin että hän on vieressä ja pystyy itsekin seuraamaan tekstiä. Valitkaa sellaisia kirjoja että niissä on myös kuvia. Omat lapseni ovat pitäneet Lasse-Maijan etsivätoimisto-sarjasta, minustakin ne on hauskoja, yhdessä arvaillaan kuka on syyllinen.

Entä jos on jonkinlainen lukihäiriö , siihen kannattaisi saada apua ja selvittää onko sellaista. Lukeminen auttaa jos on vain hidas lukemaan mutta lukihäiriöön voi tarvita ammattiapua.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että olen yrittänyt kaikkea, mutten kertakaikkiaan saa poikaani innostumaan lukemisesta. Poika on hidas lukemaan ja kaikki hankalat termit on haastavia. Poika olisi kiinnostunut historiasta ja löysimme jotain gladiaattoreista kertovia kirjoja, mutta henkilöiden vieraskieliset nimet olivat hänelle haastavia ja innostus lopahti ja (tämäkin) kirja jäi kesken. Osaako kukaan vinkata jänniä historiaan liittyviä kirjoja, jotka kuitenkin olisivat suht helppoja?

Kiinnostaisivatko Ilkka Remeksellä nuorisokirjat? Niissä juoni tempaa mukaansa.

Suosittelen lukemaan vuorotellen esim. niin, että sinä luet aina kaksi sivua ja poika yhden. Näin lukeminen ei tunnu lapsesta liian raskaalta, ja tarina voi viedä mukanaan.

Viisikot voisivat olla siitä hyviä, että niissä hankalat nimet on muutettu suomalaisiksi. Saman kirjoittaja SOS-kirjat ovat vielä lyhyempiä.

Suosittelen Kapteeni Kalsari -sarjaa! Mun 10-vuotias, jota lukeminen ei oikein ole innostanut, ahmi ne kaikki parissa viikossa. Nyt pitäis löytää joku seuraava sarja!

Vau miten paljon valtavan hyviä kirjavinkkejä ja muita ideoita! Kiitos todella paljon. Taidan kantaa heti huomenna kirjastosta läjän äänikirjoja ja monia täällä ehdoteltuja kirjoja. Tuon yhdessä lukemisen otamme myös ohjelmaan. Poden huonoa omaatuntoa siitä, etten ole osannut tukea poikaa tässä enemmän ja kuten täällä on sanottu, en varmastikaan ole ollut kovin hyvänä esimerkkinä lapselle. Ehkäpä kirjastosta tarttuu mukaan siis luettavaa itsellenikin. :) Myös tuota lukihäiriöasiaa pitänee pohtia ja olla vaikka yhteydessä opettajaan. Olen tähän asti ajatellut, että häntä vain vähän hävettää se, ettei lukutaito ole hänen vahvimpia puoliaan ja tekee siksi mieluummin sellaisia asioita (urheilee) joissa kokee pärjäävänsä paremmin. Ja näinhän näistä syntyy noidankehiä jos aina välttelee sitä, missä ei ole hyvä. Kiitos vielä kovasti kaikista neuvoista ja vinkeistä!

ap 

Meillä on ollut ihan sama tilanne, eikä poikani edelleenkään halua lukea kirjoja. Luulen että tämä on todella yleistä. Poikani mielestä kirjat eivät kuulu tälle vuosituhannelle!

Netti on ollut pelastus, nykyisin hän seuraa maailmapolitiikkaa tarkkaan ja tietää ihan hirveän pajon varsinkin sotahistoriasta. Lukee ja katsoo. Ja myös kommentoi, melkein esseitä! Paljon kiitos pelien, varsinkin sota-aiheisten. On myös pelejä joissa joutuu lukemaan. Englannin taidot kehittyvät nopeasti.

Silloin kun on ollut pakko lukea jotain kaunokirjallista, olemme lukeneet vuorotellen. Äänikirjoja olen myös joskus yrittänyt huonolla menestyksellä.

Koulu on sujunut kohtuullisesti.

Meillä on kauhea kasa kirjoja, sarjakuvia yms. joita on vain aloitettu.