En ymmärrä miten joillekin lukiolaisten vanhemmille

Sinne ne kuitenkin jää lapsuudenkotiin pölyä keräämään. Siksi.

Oikeasti, haluaako joku niitä säilyttää?

Jaahas... - aika uusi ongelma tyyppi, väittäisin, Vai puhutko nyt vain omista kotioloistasi? Säilyttämisestä puheenollen, kuinka paljon muistoja olet kotiisi kerännyt ja kuinka paljon teillä on tilaa? Tämä saattaa vaikuttaa tuohon säilytyshalukuuteen. 

Ymmärrätkö, että joillain on rahasta pulaa, ja jos ostetaan 3000 eurolla kirjoja, olisi kiva saada niistä osa takaisin.

Minun lukiokirjani ovat vielä vanhempieni luona varastossa. En halunnut myydä niitä, koska ajattelin, että on kiva myöhemmin muistella lukioaikoja. No enpä ole niitä muistellut, ja nyt joutaisivat jo paperinkierrätykseen. Voi kunpa ne olisi myyty...

Lukion kirjoilla ei kyllä tee jatko-opinnoissa yhtään mitään. Että siksi niitä ei tarvitse säästää.

Jos ne myy niin ne täytyy myydä suht pian että niillä on ostaja.

Jotkut vanhemmat lienevät ekologisia.

Jotkut vanhemmat miettivät miten ihmeessä saavat rajansa riittämään.

Jotkut vanhemmat (minä) muistavat miten omat koulukirjat säästettiin (vanhemmat säästi) ja sitten niitä väkisin tungettiin mulle mukaan kun näistä Ruotsin kurssien 1-7 kirjoista on sulle varmasti iloa ja hyötyä Kauppakorkeassa... no ei ollut!. Tosin viennin ne suoraan paperinkierratykseen (kannet pois ensin.)

Niistä kirjoista ainoastaan kielten kirjat on sellaisia, joita voisin harkita säilytettävän. Muutenhan niillä ei kyllä ole edes opiskeluarvoa. Kielet tulee vastaan yliopistossakin ja myöhemmin elämässä. Ja niissä voi olla kieliä, joiden opiskelun joku muu aloittaa myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Lukion kirjoilla ei kyllä tee jatko-opinnoissa yhtään mitään. Että siksi niitä ei tarvitse säästää.

Pääsääntöisesti ei, mutta matikan kirjoista on ollut hieman iloa. Olen siis lukenut kansantaloustiedettä ja tilastotiedettä. Jos ihan totta puhutaan, niin itseään matemaattisiksi mainostaneet aineet eivät juuri lukiota syvemmälle matikkaan menneet (ihan pari uutta juttua).

Lukion kirjat olivat selkeämmät monissa asioissa asioissa (esim. differentiaaliyhtälöt), kuin ne jenkkiopukset, joita yliopistolla käyttettiin.

Mutta joo - lähtökohtaisesti vauhti yliopistolla on se verran nopeampaa, ettei lukiokirjat riitä edes kertaukseen. 

Mä ainakin myin lukiokirjat samantien kun kävivät tarpeettomiksi. Ihan ok hinnankin sain, kun olivat niin vähän käytettyjä :D

Semmoiset ihmetyttää, jotka myyvät ennen kirjoituksia ja sitten ollaan kieli keskellä suuta, että mitähän nyt, kun pitäisi lukea.

Luulisi olevan aika ahdistavaa nuoresta jos vanhempi joka ikisen kurssin tai luokan jälkeen on kyselemässä minkä aineen aiot kirjoittaa /mitkä kirjat voidaan myydä. Tai että älä vaan tee mitään merkintöjä niihin kirjoihin että kelpaa seuraavalle lukijalle.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi olevan aika ahdistavaa nuoresta jos vanhempi joka ikisen kurssin tai luokan jälkeen on kyselemässä minkä aineen aiot kirjoittaa /mitkä kirjat voidaan myydä. Tai että älä vaan tee mitään merkintöjä niihin kirjoihin että kelpaa seuraavalle lukijalle.

Ai?

Meillä on sovittu, että me vanhemmat maksamme kirjat, jotka tarvittaessa ostetaan myös vanhoina ja sitten jos (tarpeettoman) kirjan myy saa nuori siitä itselleen käyttörahaa.

Ja ohan siis ekologiaan tässä haetaan ja ehkäpä vähän sitäkin että nuori oppii että on paljon keinoja lisätä vahan tulojansa.

Minkä sille sitten voi, jos ei ymmärrys riitä.