Hiihtämiseen neuvoja..

Kilsoja kun kertyy, niin alkaa luistaa paremmin! Itse aloitin viime keväänä uudelleen 15v. tauon jälkeen ja ekat 50 km oli aikamoista tervanjuontia, mutta sitten alkoi kulkea ja tänä talvena hiihto onkin ollut jo nautinnollista ekasta lenkistä saakka. :)

Ensin varmistus että onhan välineet kunnossa? Tarkista, että suksen kantavuus on oikea suhteessa kokoosi(/painoosi.) Pitoalueen tulisi osua maahan kokonaan vain silloin kun potkaiset, eli koko painosi on sen suksen päällä, muuten suksi lipsuu. Vastaavasti kun paino on molemmilla suksilla, pitoalue ei saisi koskea maahan, tai suksi ei liu'u. Jos suksi on valittu oikein, se pitää vielä voidella sään mukaisesti, ellei sitten kyseessä ole huoltovapaammat sukset, esim. pitopohjasukset tms.

Seuraavaksi tekniikka. Oletko lapsena/aikaisemmin oppinut oikean perustekniikan? Potku lähtee jaloista, joten tekniikan toimivuutta voi testata ja sitä harjoitella hiihtämällä ilman sauvoja. Kun potku on oikea, eteenpäin pääsee myös ilman sauvoja ja niiden merkitys on muutenkin lähinnä potkua auttava ja tasapainoa tuova. Meidät kilpahiihtäjä-isä laittoi pienenä ilman sauvoja tasamaalle harjoittelemaan ensin ja vasta kun oli oivallus siitä, miten potku kulkee, annettiin sauvat kaveriksi.

Tasapaino on usein aluksi hakusessa, mutta se paranee pikkuhiljaa, kun lihakset vahvistuvat ja alkavat auttaa oikean hiihtoasennon löytämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tottumaton hiihtäjä ei välttämättä alkuun edes löydä oikeaa asentoa, saati jaksa pitää itseään siinä muutamaa sataa metriä kauempaa ennenkuin lihakset ovat jo niin väsyneet, että on pakko levätä. Minulla oli isoja vaikeuksia tasapainon kanssa alkuun ja se oli turhauttavaa ja vasta nyt alkaa löytyä tuo lihasten, etenkin keskivartalon hallinta ja voima, jolla hiihtoasento pysyy hyvänä ja hiihtäminen on sitten nopeampaa, kevyempää ja taloudellisempaa.

Hyviä vinkkejä esim. Suomen Ladun sivuilla! Kannattaa vaan jatkaa sinnikkäästi harjoittelua, lopussa kiitos seisoo! :)

Vierailija kirjoitti:

Kilsoja kun kertyy, niin alkaa luistaa paremmin! Itse aloitin viime keväänä uudelleen 15v. tauon jälkeen ja ekat 50 km oli aikamoista tervanjuontia, mutta sitten alkoi kulkea ja tänä talvena hiihto onkin ollut jo nautinnollista ekasta lenkistä saakka. :)

Ensin varmistus että onhan välineet kunnossa? Tarkista, että suksen kantavuus on oikea suhteessa kokoosi(/painoosi.) Pitoalueen tulisi osua maahan kokonaan vain silloin kun potkaiset, eli koko painosi on sen suksen päällä, muuten suksi lipsuu. Vastaavasti kun paino on molemmilla suksilla, pitoalue ei saisi koskea maahan, tai suksi ei liu'u. Jos suksi on valittu oikein, se pitää vielä voidella sään mukaisesti, ellei sitten kyseessä ole huoltovapaammat sukset, esim. pitopohjasukset tms.

Seuraavaksi tekniikka. Oletko lapsena/aikaisemmin oppinut oikean perustekniikan? Potku lähtee jaloista, joten tekniikan toimivuutta voi testata ja sitä harjoitella hiihtämällä ilman sauvoja. Kun potku on oikea, eteenpäin pääsee myös ilman sauvoja ja niiden merkitys on muutenkin lähinnä potkua auttava ja tasapainoa tuova. Meidät kilpahiihtäjä-isä laittoi pienenä ilman sauvoja tasamaalle harjoittelemaan ensin ja vasta kun oli oivallus siitä, miten potku kulkee, annettiin sauvat kaveriksi.

Tasapaino on usein aluksi hakusessa, mutta se paranee pikkuhiljaa, kun lihakset vahvistuvat ja alkavat auttaa oikean hiihtoasennon löytämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tottumaton hiihtäjä ei välttämättä alkuun edes löydä oikeaa asentoa, saati jaksa pitää itseään siinä muutamaa sataa metriä kauempaa ennenkuin lihakset ovat jo niin väsyneet, että on pakko levätä. Minulla oli isoja vaikeuksia tasapainon kanssa alkuun ja se oli turhauttavaa ja vasta nyt alkaa löytyä tuo lihasten, etenkin keskivartalon hallinta ja voima, jolla hiihtoasento pysyy hyvänä ja hiihtäminen on sitten nopeampaa, kevyempää ja taloudellisempaa.

Hyviä vinkkejä esim. Suomen Ladun sivuilla! Kannattaa vaan jatkaa sinnikkäästi harjoittelua, lopussa kiitos seisoo! :)

Voi kun saat hiihtämisen kuulostamaan mukavalta ja helpolta. Itse kävin viime talvena 3km lenkin suksilla ensimmäistä kertaa 25 vuoteen ja ihan yhtä tikkusta oli kuin silloin ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilsoja kun kertyy, niin alkaa luistaa paremmin! Itse aloitin viime keväänä uudelleen 15v. tauon jälkeen ja ekat 50 km oli aikamoista tervanjuontia, mutta sitten alkoi kulkea ja tänä talvena hiihto onkin ollut jo nautinnollista ekasta lenkistä saakka. :)

Ensin varmistus että onhan välineet kunnossa? Tarkista, että suksen kantavuus on oikea suhteessa kokoosi(/painoosi.) Pitoalueen tulisi osua maahan kokonaan vain silloin kun potkaiset, eli koko painosi on sen suksen päällä, muuten suksi lipsuu. Vastaavasti kun paino on molemmilla suksilla, pitoalue ei saisi koskea maahan, tai suksi ei liu'u. Jos suksi on valittu oikein, se pitää vielä voidella sään mukaisesti, ellei sitten kyseessä ole huoltovapaammat sukset, esim. pitopohjasukset tms.

Seuraavaksi tekniikka. Oletko lapsena/aikaisemmin oppinut oikean perustekniikan? Potku lähtee jaloista, joten tekniikan toimivuutta voi testata ja sitä harjoitella hiihtämällä ilman sauvoja. Kun potku on oikea, eteenpäin pääsee myös ilman sauvoja ja niiden merkitys on muutenkin lähinnä potkua auttava ja tasapainoa tuova. Meidät kilpahiihtäjä-isä laittoi pienenä ilman sauvoja tasamaalle harjoittelemaan ensin ja vasta kun oli oivallus siitä, miten potku kulkee, annettiin sauvat kaveriksi.

Tasapaino on usein aluksi hakusessa, mutta se paranee pikkuhiljaa, kun lihakset vahvistuvat ja alkavat auttaa oikean hiihtoasennon löytämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tottumaton hiihtäjä ei välttämättä alkuun edes löydä oikeaa asentoa, saati jaksa pitää itseään siinä muutamaa sataa metriä kauempaa ennenkuin lihakset ovat jo niin väsyneet, että on pakko levätä. Minulla oli isoja vaikeuksia tasapainon kanssa alkuun ja se oli turhauttavaa ja vasta nyt alkaa löytyä tuo lihasten, etenkin keskivartalon hallinta ja voima, jolla hiihtoasento pysyy hyvänä ja hiihtäminen on sitten nopeampaa, kevyempää ja taloudellisempaa.

Hyviä vinkkejä esim. Suomen Ladun sivuilla! Kannattaa vaan jatkaa sinnikkäästi harjoittelua, lopussa kiitos seisoo! :)

Voi kun saat hiihtämisen kuulostamaan mukavalta ja helpolta. Itse kävin viime talvena 3km lenkin suksilla ensimmäistä kertaa 25 vuoteen ja ihan yhtä tikkusta oli kuin silloin ennenkin.

Hmm, aika jännä jos sait semmoisen kuvan tekstistäni, kuitenkin heti alussa jo sanoin että ekat 50km (mikä tarkoitti käytännössä n. 10 ekaa lenkkiä viime talvena) oli tervanjuontia. Sen jälkeen alkoi löytyä se perustekniikka ja vasta tänä talvena (viime talvena n. 200km hiihtoa yhteensä) alkoi tuntua kivalta. Mutta pointti on siis se, että harjoittelemalla helpottuu ja on jopa ehkä ihan kivaakin lopulta. :)

Sukset kiinnitetään monoihin ja sauvoja pidetään kädessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilsoja kun kertyy, niin alkaa luistaa paremmin! Itse aloitin viime keväänä uudelleen 15v. tauon jälkeen ja ekat 50 km oli aikamoista tervanjuontia, mutta sitten alkoi kulkea ja tänä talvena hiihto onkin ollut jo nautinnollista ekasta lenkistä saakka. :)

Ensin varmistus että onhan välineet kunnossa? Tarkista, että suksen kantavuus on oikea suhteessa kokoosi(/painoosi.) Pitoalueen tulisi osua maahan kokonaan vain silloin kun potkaiset, eli koko painosi on sen suksen päällä, muuten suksi lipsuu. Vastaavasti kun paino on molemmilla suksilla, pitoalue ei saisi koskea maahan, tai suksi ei liu'u. Jos suksi on valittu oikein, se pitää vielä voidella sään mukaisesti, ellei sitten kyseessä ole huoltovapaammat sukset, esim. pitopohjasukset tms.

Seuraavaksi tekniikka. Oletko lapsena/aikaisemmin oppinut oikean perustekniikan? Potku lähtee jaloista, joten tekniikan toimivuutta voi testata ja sitä harjoitella hiihtämällä ilman sauvoja. Kun potku on oikea, eteenpäin pääsee myös ilman sauvoja ja niiden merkitys on muutenkin lähinnä potkua auttava ja tasapainoa tuova. Meidät kilpahiihtäjä-isä laittoi pienenä ilman sauvoja tasamaalle harjoittelemaan ensin ja vasta kun oli oivallus siitä, miten potku kulkee, annettiin sauvat kaveriksi.

Tasapaino on usein aluksi hakusessa, mutta se paranee pikkuhiljaa, kun lihakset vahvistuvat ja alkavat auttaa oikean hiihtoasennon löytämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tottumaton hiihtäjä ei välttämättä alkuun edes löydä oikeaa asentoa, saati jaksa pitää itseään siinä muutamaa sataa metriä kauempaa ennenkuin lihakset ovat jo niin väsyneet, että on pakko levätä. Minulla oli isoja vaikeuksia tasapainon kanssa alkuun ja se oli turhauttavaa ja vasta nyt alkaa löytyä tuo lihasten, etenkin keskivartalon hallinta ja voima, jolla hiihtoasento pysyy hyvänä ja hiihtäminen on sitten nopeampaa, kevyempää ja taloudellisempaa.

Hyviä vinkkejä esim. Suomen Ladun sivuilla! Kannattaa vaan jatkaa sinnikkäästi harjoittelua, lopussa kiitos seisoo! :)

Voi kun saat hiihtämisen kuulostamaan mukavalta ja helpolta. Itse kävin viime talvena 3km lenkin suksilla ensimmäistä kertaa 25 vuoteen ja ihan yhtä tikkusta oli kuin silloin ennenkin.

Hmm, aika jännä jos sait semmoisen kuvan tekstistäni, kuitenkin heti alussa jo sanoin että ekat 50km (mikä tarkoitti käytännössä n. 10 ekaa lenkkiä viime talvena) oli tervanjuontia. Sen jälkeen alkoi löytyä se perustekniikka ja vasta tänä talvena (viime talvena n. 200km hiihtoa yhteensä) alkoi tuntua kivalta. Mutta pointti on siis se, että harjoittelemalla helpottuu ja on jopa ehkä ihan kivaakin lopulta. :)

Sori, en tarkottanut loukata tai päteä =) Viime talven hiihtokokeilu vaan niin hirveetä, ettei tee mieli suksia sitä 50 km alkuunkaan.

Haluisin oppia hiihtämään taas ja sun ohjeet oli kyllä ammattilaisluokkaa, vaan kun ei se kilometrikään kunnolla luonnistu, niin mieluummin oon hiihtämättä..=))

t. 2

Onnistuuko LATURAIVO kuitenkin luonnostaan?

Vai pitääkö vielä treenata kävelijöiden tökkimistä sauvalla?

Älä lähde laturaivoamiseen mukaan. Ikinä. Älä ainakaan täällä meilläpäin, ettei käy huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilsoja kun kertyy, niin alkaa luistaa paremmin! Itse aloitin viime keväänä uudelleen 15v. tauon jälkeen ja ekat 50 km oli aikamoista tervanjuontia, mutta sitten alkoi kulkea ja tänä talvena hiihto onkin ollut jo nautinnollista ekasta lenkistä saakka. :)

Ensin varmistus että onhan välineet kunnossa? Tarkista, että suksen kantavuus on oikea suhteessa kokoosi(/painoosi.) Pitoalueen tulisi osua maahan kokonaan vain silloin kun potkaiset, eli koko painosi on sen suksen päällä, muuten suksi lipsuu. Vastaavasti kun paino on molemmilla suksilla, pitoalue ei saisi koskea maahan, tai suksi ei liu'u. Jos suksi on valittu oikein, se pitää vielä voidella sään mukaisesti, ellei sitten kyseessä ole huoltovapaammat sukset, esim. pitopohjasukset tms.

Seuraavaksi tekniikka. Oletko lapsena/aikaisemmin oppinut oikean perustekniikan? Potku lähtee jaloista, joten tekniikan toimivuutta voi testata ja sitä harjoitella hiihtämällä ilman sauvoja. Kun potku on oikea, eteenpäin pääsee myös ilman sauvoja ja niiden merkitys on muutenkin lähinnä potkua auttava ja tasapainoa tuova. Meidät kilpahiihtäjä-isä laittoi pienenä ilman sauvoja tasamaalle harjoittelemaan ensin ja vasta kun oli oivallus siitä, miten potku kulkee, annettiin sauvat kaveriksi.

Tasapaino on usein aluksi hakusessa, mutta se paranee pikkuhiljaa, kun lihakset vahvistuvat ja alkavat auttaa oikean hiihtoasennon löytämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tottumaton hiihtäjä ei välttämättä alkuun edes löydä oikeaa asentoa, saati jaksa pitää itseään siinä muutamaa sataa metriä kauempaa ennenkuin lihakset ovat jo niin väsyneet, että on pakko levätä. Minulla oli isoja vaikeuksia tasapainon kanssa alkuun ja se oli turhauttavaa ja vasta nyt alkaa löytyä tuo lihasten, etenkin keskivartalon hallinta ja voima, jolla hiihtoasento pysyy hyvänä ja hiihtäminen on sitten nopeampaa, kevyempää ja taloudellisempaa.

Hyviä vinkkejä esim. Suomen Ladun sivuilla! Kannattaa vaan jatkaa sinnikkäästi harjoittelua, lopussa kiitos seisoo! :)

Voi kun saat hiihtämisen kuulostamaan mukavalta ja helpolta. Itse kävin viime talvena 3km lenkin suksilla ensimmäistä kertaa 25 vuoteen ja ihan yhtä tikkusta oli kuin silloin ennenkin.

Hmm, aika jännä jos sait semmoisen kuvan tekstistäni, kuitenkin heti alussa jo sanoin että ekat 50km (mikä tarkoitti käytännössä n. 10 ekaa lenkkiä viime talvena) oli tervanjuontia. Sen jälkeen alkoi löytyä se perustekniikka ja vasta tänä talvena (viime talvena n. 200km hiihtoa yhteensä) alkoi tuntua kivalta. Mutta pointti on siis se, että harjoittelemalla helpottuu ja on jopa ehkä ihan kivaakin lopulta. :)

Sori, en tarkottanut loukata tai päteä =) Viime talven hiihtokokeilu vaan niin hirveetä, ettei tee mieli suksia sitä 50 km alkuunkaan.

Haluisin oppia hiihtämään taas ja sun ohjeet oli kyllä ammattilaisluokkaa, vaan kun ei se kilometrikään kunnolla luonnistu, niin mieluummin oon hiihtämättä..=))

t. 2

No näinpä juuri! En siis ottanut henkilökohtaisesti, kunhan ihmettelin, että oliko teksti jotenkin huonosti kirjoitettu, jos tuollainen kuva välittyy, että helppoa kuin heinänteko heti ensi metreistä! ;) Minusta ei kannata pakottaa itseään, jos ei ole halua oppia hiihtämistä, koska miksi tuhlata aikaansa, kun voisi tehdä jotain muutakin? Minulla oli vain tosi kova halu vielä saada kiinni se lapsuudenmuistoista tuttu fiilis, jossa hiihtäminen oli kivaa, että päätin lähteä kivireen vetoon. ;) Varmaan moni kyllä ottaa alkeet haltuun (etenkin uudelleen vanhoja taitoja verestellessä) nopeammin kuin minä, mutta kyllä siinä hitunen sinnikkyyttäkin usein tarvitaan. :)

Kyllä se onnistuu kun on oikeanlaiset välineet. Epäsopivilla ja väärin voidelluilla suksilla ei hiihdä kukaan.. Eli kannattaa hankkia välineet kunnon liikkeestä ja myös huollattaa ne ammattilaisella jos ei itse osaa tai halua opetella. Nämä karvapohjasukset on melko huoltovapaat ja toimivat paremmin eri keleillä kuin ne nano ja zero sukset. Itse aloitin harrastuksen viitisen vuotta sitten uudestaan ja opettelin myös huollon ja ihan hyvin on sujunut.