Voisiko joku auttaa musiikinteoriassa. Eli esim. f-duuriasteikossa alennetaan h

Kyllä

Voisiko joku selittää miksi pianossa yms on erilaisia koskettimia. Jos ne kaikki olisi samanlaisia niin eikö silloin periaatteessa kappaleen korottaminen tai alentaminen sujuisi niin että alkaa vain soittaa eri kohdasta koskettimia mutta painelee suhteessa toisiinsa samoja koskettimia.

Alennetaa, h->b. Se on ainoa alennus.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää miksi pianossa yms on erilaisia koskettimia. Jos ne kaikki olisi samanlaisia niin eikö silloin periaatteessa kappaleen korottaminen tai alentaminen sujuisi niin että alkaa vain soittaa eri kohdasta koskettimia mutta painelee suhteessa toisiinsa samoja koskettimia.

Esim kitarassa se menee just noin.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää miksi pianossa yms on erilaisia koskettimia. Jos ne kaikki olisi samanlaisia niin eikö silloin periaatteessa kappaleen korottaminen tai alentaminen sujuisi niin että alkaa vain soittaa eri kohdasta koskettimia mutta painelee suhteessa toisiinsa samoja koskettimia.

Menee just noin. Mutta siinä pitää sit ottaa humioon, että niiden koskettimien pitää tosiaan olla samassa suhteessa toisiinsa. Eli pitää laskea, onko ne täysiä tersejä, kvartteja ja kvinttejä, vai väehnnetyjä, mitä sun soinnuissa on.

Esim C-duurissa sulla on C, E ja G duurikoömisoinnissa, mitta D-duurissa samat täydet terssi ja kvintti tuleekin D F# A yhdistelmällä,

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää miksi pianossa yms on erilaisia koskettimia. Jos ne kaikki olisi samanlaisia niin eikö silloin periaatteessa kappaleen korottaminen tai alentaminen sujuisi niin että alkaa vain soittaa eri kohdasta koskettimia mutta painelee suhteessa toisiinsa samoja koskettimia.

Varmaan siksi, että jos siinä olisi pelkkiä valkoisia koskettimia, niin niiden välisiä suhteita olisi hankala hahmottaa. Mistä löydät esim tietyn C:n kaikkien koskettimien seasta? Alusta asti laskemalla? Kappaleita olisi hankala oppia ja pianon pitäisi olla leveämpi, että kaikki koskettimet mahtuisi, nythän ne mustat on sijoitettu aina niiden valkoisten väliin.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää miksi pianossa yms on erilaisia koskettimia. Jos ne kaikki olisi samanlaisia niin eikö silloin periaatteessa kappaleen korottaminen tai alentaminen sujuisi niin että alkaa vain soittaa eri kohdasta koskettimia mutta painelee suhteessa toisiinsa samoja koskettimia.

Ei, koska kaikki sävelaskeleet ei ole yleisimmissä asteikoissa (duuri ja molli) saman mittaisia, vaan molemmissa on kahdessa kohdassa puolisävelaskel. Riippuu puolisävelaskelten paikoista, onko kyseessä duuri, molli vai jokin muu.

Jos alkaisi vaan samanlaisilla koskettimilla soittamaan eri kohdasta, ei tuloksena siis olisikaan enää esim. duuri kuten alkuperäisessä, vaan jokin ihan outo sävellaji. Puolisävelaskeleet menisivät vääriin paikkoihin. Mustat koskettimet ovat juurikin ylennettyjä/alennettuja säveliä varten, jotta kullekin sävellajille ominaiset puolisävelaskeleet saadaan toteutettua. Niissä kohdissa, joissa on kaksi valkoista vierekkäin (e–f-väli ja h–c-väli) ovat c-duuriasteikon (ns. ”perusasteikko”) puolisävelaskeleet. Ei siis ole olemassa esim. korotettua e:tä tai alennettua c:tä, jolloin ei ole mustia koskettimiakaan. Ilman mustia koskettimia ei voi pianolla soittaa duureista ja molleista kuin c-duurin ja a-mollin.

Vierailija kirjoitti:

hahmottaa. Mistä löydät esim tietyn C:n kaikkien koskettimien seasta? /quote]

No voisihan ne olla merkattu vaikka väreillä. Nyt erilaisista koskettimista ei ole muuta iloa kuin että eri kohdasta oikein soittaminen on hemmetin paljon vaikeampaa.

Sinänsä en tiedä musiikkiteoriasta, soittamisesta juuri mitään mutta olen joskus ohjelmoinut soittorutiineja tietokoneille ja yllätyksekseni törmäsin tällaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää miksi pianossa yms on erilaisia koskettimia. Jos ne kaikki olisi samanlaisia niin eikö silloin periaatteessa kappaleen korottaminen tai alentaminen sujuisi niin että alkaa vain soittaa eri kohdasta koskettimia mutta painelee suhteessa toisiinsa samoja koskettimia.

Ei, koska kaikki sävelaskeleet ei ole yleisimmissä asteikoissa (duuri ja molli) saman mittaisia, vaan molemmissa on kahdessa kohdassa puolisävelaskel. Riippuu puolisävelaskelten paikoista, onko kyseessä duuri, molli vai jokin muu.

Jos alkaisi vaan samanlaisilla koskettimilla soittamaan eri kohdasta, ei tuloksena siis olisikaan enää esim. duuri kuten alkuperäisessä, vaan jokin ihan outo sävellaji. Puolisävelaskeleet menisivät vääriin paikkoihin. Mustat koskettimet ovat juurikin ylennettyjä/alennettuja säveliä varten, jotta kullekin sävellajille ominaiset puolisävelaskeleet saadaan toteutettua. Niissä kohdissa, joissa on kaksi valkoista vierekkäin (e–f-väli ja h–c-väli) ovat c-duuriasteikon (ns. ”perusasteikko”) puolisävelaskeleet. Ei siis ole olemassa esim. korotettua e:tä tai alennettua c:tä, jolloin ei ole mustia koskettimiakaan. Ilman mustia koskettimia ei voi pianolla soittaa duureista ja molleista kuin c-duurin ja a-mollin.

En tarkoittanut että mustien koskettimien sävelet otettaisin pois, vaan että niiden koskettimista tehtäisiin samanlaisia valkoisten kanssa samoihinväleihin.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää miksi pianossa yms on erilaisia koskettimia. Jos ne kaikki olisi samanlaisia niin eikö silloin periaatteessa kappaleen korottaminen tai alentaminen sujuisi niin että alkaa vain soittaa eri kohdasta koskettimia mutta painelee suhteessa toisiinsa samoja koskettimia.

Pianon nykyinen malli vastaa vakiintunutta tapaa ymmärtää sävelkorkeudet ja sävellajit. Lisäksi porukka on vuosisatojen ajan tottunut soittamaan tuollaisella käyttöliittymällä. Sinänsä ei ole mitään estettä laittaa napit ja niihin liittyvät sävelkorkeudet miten vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hahmottaa. Mistä löydät esim tietyn C:n kaikkien koskettimien seasta?

No voisihan ne olla merkattu vaikka väreillä. Nyt erilaisista koskettimista ei ole muuta iloa kuin että eri kohdasta oikein soittaminen on hemmetin paljon vaikeampaa.

Sinänsä en tiedä musiikkiteoriasta, soittamisesta juuri mitään mutta olen joskus ohjelmoinut soittorutiineja tietokoneille ja yllätyksekseni törmäsin tällaiseen.

Harrastan itse kitaransoittoa ja olen kyllä joskus miettinyt tuota samaa asiaa. En silti usko että värimerkinnät tekisi soittamisesta helpompaa, ainoastaan tuo sävellajin vaihto olisi helpompaa, mutta muuten tulisi ongelmia, sekä asteikkojen hahmottamisessa, että ihan sormien pituuden riittävyydessä. Jos kaikki koskettimet olisi samankokoisia, niiden pitäisi olla kapeampia kuin valkoiset koskettimet nykypianossa, että sormien ulottuvuus olisi sama kuin nykyisessä pianossa ja se jo tekisi soittamisesta hankalampaa. Nykyisessä pianon rakenteessa saadaan pienempään tilaan enemmän koskettimia ilman että koskettimien pitää olla kovin pieniä (paitsi mustat).

T: 6

Jos mustat koskettimet lisättäisiin valkoisiksi koskettimiksi valkoisten sekaan, olisi sormien vaikeampi ylettyä soittamaan erilaisia musiikissa yleisiä sävelkulkuja, koska peräkkäin soitettavien koskettimien etäisyys toisistaan olisi nykyistä suurempi.

saksalainen merkintätapa: H = alennettuna B

amerikkalainen merkintätapa : B= alennettuna Bb  

Jälkimmäinen helpottaa (jopa paljonkin) nuottien oppimista kun ei siinä tarvitse muistaa tuota yhtä (sinänsä täysin turhaa) poikkeusta, jossa siis koko sävelnimen kirjain vaihtuu ja on taas aakkosjärjestyksen mukaan kirjaimena säveleen suhteutettuna ja  verrattaessa aivan väärässä paikassa.

(H:han on aakkostonkahdeksas kirjain, mutta sävelnimiähän ei puolestaan musiikissa ole kuin seitsemän, eli se kahdeksas on joka asteikossa sen ensimmäisen sävelen kertaus,eli siis saman niminen, vaikkakin asteikolla ylempi. ) Yhdysvalloissa, eikä missään englanninkielisissä maissa käytetä tuota H-nimeä , vaan se on siis B.

Muuten lyijykynistä tuo H ja B ovat varmaan monelle tuttu merkintäpari ?

Tausta on ajatukseltaan niissä sama kuin sävelmerkinnässä.

Vielä kysyisin musiikin teoriasta. Eli tuolla on intervallit niin ovatko aina vaan ja samat intervallit? http://www.kitarat.info/kitaran-otteet-ja-soinnut/sointujen-muodostamin… (kohta intervallit)

Kopsaan sen intervallit tähän:

Intervalli Sävelet

Priimi                            C – C (molemmat samoja)

Pieni sekunti               C – C# (1 puoliaskel)

Suuri sekunti              C – D (2 puoliaskelta)

Pieni terssi                  C – D# (3 puoliaskelta)

Suuri terssi                  C – E (4 puoliaskelta)

Kvartti                           C – F (5 puoliaskelta)

Ylinouseva kvartti   C – F# (6 puoliaskelta)

Kvintti                           C – G (7 puoliaskelta)

Pieni seksti                   C – G# (8 puoliaskelta)

Suuri seksti                  C – A (9 puoliaskelta)

Pieni septimi               C – A# (=Bb) (10 puoliaskelta)

Suuri septimi              C – H (11 puoliaskelta)

Oktaavi                         C – C2 (sama sävelen nimi, mutta korkeus on eri) (12 puoliaskelta)

Mietin vaan esim. että ei ole pientä/suurta kvarttia (vaan tuo ylinouseva) eikä kuin yksi kvintti. Esim. jos otan F:stä kvartin niin se on sitten b.

ap

nosto vielä :)         

Mä olen opiskellut nämä asiat viimeksi 30 vuotta sitten, mutta noin se muistaakseni meni. Paitsi että pieni terssi on C-Eb, pieni seksti C-Ab ja pieni septimi C-Bb. Siinä on pieni sointiero joillakin soittimilla.

Muistisääntö: ne intervallit, joissa on s-kirjain, ovat pieniä tai suuria. Loput ovat puhtaita. Näistä kaikista voi sitten muodostaa vähennettyjä ja ylinousevia.

Mä oon opiskellut nää asiat n. 8 vuotta sitten, pikkasen unohtunut, vois vähän kerrata. :D