Tunnetko anorektikon vanhempia? Kuinka he jaksavat?

Haluaisin ymmärtää paremmin lähipiirini perhettä, jonka tytär on sairastunut vaikeaan anoreksiaan. He eivät puhu asiasta mitään ja kuoren läpi on vaikea nähdä. Tuntuu, että minkäänlainen syvällinen keskustelu ei muutenkaan onnistu heidän kanssaan ja tämän perheen vanhemmat ovat todella muuttuneita luonteeltaan tyttären sairastumisen jälkeen. Tytär on nyt 25-30 vuotias aikuinen, joka pärjää elämässään vaihtelevasti.

Onko sinulla kokemusta millaista aikaa vanhemmat käyvät läpi? Oletko itse anorektikon läheinen? Millaisia ajatuksia ja kokemuksia sinulla on tästä sairaudesta?