Lue keskustelun säännöt.
puolisoni uhkaa erolla jos sairastun uudelleen maniaan.
25.01.2018 |
Ikävä tilanne, rakastan puolisoani todella paljon enkä haluaisi erota. Pelkään että jos maniani uusiutuu hän toteuttaa aikeensa ja ottaa eron minusta. Sanoi että ei todellakaan jaksa sitä kattella kolmea kuukautta kun mua ei saa hoitoon mitenkään. Viime maniassa olin psykoottinen, pukeuduin eri kulttuuurin mukaisesti yhtäkkiä, tuhlasin rahaa, lähettelin rakkauskirjeitä naaapurille, sekä häiritsin muita naapureita kaikenlaisilla kostotoimenpiteillä mm kaatamalla pesuaineet naapurin oven eteen että mies joka varasti pyykkivuoroni liukastuisi siihen, tiedän oli todella typerä temppu ja olisi voinut käydä pahasti. Kuvittelin olevani maailman omistaja ja auoin päätäni ja vuoroin syleilin maailmaa. Iskin mieheni, ja 3 muuta joista lopulta otin mieheni. Olin sairaalassa 3 kk ja nyt vuoden ollut tasainen ja lääkitys menossa. En itsekään halua maniaa ja tiedän olevani todella sairas silloin, mutta jos kävisikin niin että stressi puhkaisisi manian niin ero luultavasti tulisi, tämä tieto on todella raskas kantaa. ottakaa kantaa,pelottaa, haukkukaa vaikka maan rakoon, sen olen ansainnutkin :(
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se tuu, jos otat lääkkeet. Tosin en tiedä.
Lähisukulaisella on mania ja se on hurjan raskasta läheisille sekä tietenkin siitä kärsivälle itselleen. Mutta, jos itse tiedostat sairauden, otat lääkkeesi säännöllisesti ja elät muutenkin tasaista ja säännöllistä elämää ja et juo alkoholia niin teet jo kaikkesi ja parhaasi. Alkoholi ja mania on muuten katastrofaalinen yhdistelmä, koska se nostattaa maniaa, mikä saa maa ikoni usein jättämään lääkkeet pois ja sitten tilanne alkaakin jo olla paha...
Menkää miehenne kanssa perheterapiaan, tukiryhmään tms. jossa voitte yhdessä miettiä maniaa ennaltaehkäiseviä keinoja ja toisaalta keskustella siitä miten toimitte, jos maniajakso puhkeaa uudelleen.
Tsemppiä ja voimia sinulle ap. <3
Miksi pitäsisi haukkua sairas ihminen maanrakoon? Olitte vasta tavannut miehesi kanssa, eiköhän tilanne oo eri jos seuravan kerran sairastuisit vuosien päästä. Syöt nyt reippaasti lääkkeesi, käyt terapioissa ja pidät itsestäsi hyvää huolta. Eneempään ei pysty ja ero voi tulla kelle vaan. Tee parhaasi oman itsesi eteen. Ei miehen vaan sinun vuoksi!
Vierailija kirjoitti:
Lähisukulaisella on mania ja se on hurjan raskasta läheisille sekä tietenkin siitä kärsivälle itselleen. Mutta, jos itse tiedostat sairauden, otat lääkkeesi säännöllisesti ja elät muutenkin tasaista ja säännöllistä elämää ja et juo alkoholia niin teet jo kaikkesi ja parhaasi. Alkoholi ja mania on muuten katastrofaalinen yhdistelmä, koska se nostattaa maniaa, mikä saa maa ikoni usein jättämään lääkkeet pois ja sitten tilanne alkaakin jo olla paha...
Menkää miehenne kanssa perheterapiaan, tukiryhmään tms. jossa voitte yhdessä miettiä maniaa ennaltaehkäiseviä keinoja ja toisaalta keskustella siitä miten toimitte, jos maniajakso puhkeaa uudelleen.
Tsemppiä ja voimia sinulle ap. <3
Kiitos paljon viestistäsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän puolisoasi joten koita vaan pitää se sairaus kurissa. Sä et tajua miten sun läheiset kärsii sun maniasta.
Hei ap. Ennen sitä manian oikein oikeasti puhkeamista on useampien päivien, jop a viikkojen jakso, jolloin sinä ja toennäköisesti läheisesikin näkevät, että kaikki ei ole hyvin. Tänä aikana sä olet tarpeeksi jörjissäsi mennäksesi lääkäriin, kunhan pidät itsesi varuillasi ja muistat että sun läheiset on sun puolella, kun ne sanoo, että nyt ois aika ottaa yhteyttä hoitotahoon.
Kun syöt sun lääkkeet tasaisesti koko ajan etkä käytä päihteitä, manian (ja myös masennuksen) todennäköisyys pienenee stressistä jne huolimatta. Ja stressiäkin voi yleensä hallita - ei tarvi yrittää olla kaikessa kunkku.
Masennus on muutn pahempi ongelma vielä kuin mania, mutta ilmeisesti et oo sitä kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani. Mä ymmärrän kyllä, jos puoliso ei jaksa mitä tahansa käytöstä, mutta mielestäni on omituista mieheltäsi ilmoittaa tuo etukäteen, nyt kun olet kunnossa. Aika ilkeää.
Eipä kestä. Tämä minun sukulaiseni on muuten aivan ihana ihminen, myös todella älykäs ja lahjakas tyyppi. Maniassa vaan aivan kauhea. Ei ole helppo sairaus ja on hirveää, että hän joutuu kärsimään siitä sekä tietty läheiset myös. Mutta sairaus ei ole sairaan vika, maniaa kun ei voi myöskään 'parantaa', koska kyse on aivokemiallisesta häiriöstä. Aivan kuten tuossa yksi kommentoija kirjoitti niin sen sijaan sinä itse ja läheisesi voitte oppia tunnistamaan piirteitä ja hälytysmerkkejö, että nyt mania on nousemassa ja täytyy tehdä jotain. Usein se jotain on esim. lääkeannoksen nostaminen joksikin aikaa, keinot rauhoittua jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menkää miehenne kanssa perheterapiaan, tukiryhmään tms. jossa voitte yhdessä miettiä maniaa ennaltaehkäiseviä keinoja ja toisaalta keskustella siitä miten toimitte, jos maniajakso puhkeaa uudelleen.
Kyllä tässä ns. voittava kaava on se, että ap ottaa itse täyden vastuun itsestään. Hänen maniansa kun ei ole miehen ongelma mitenkään, eikä näin ollen mitään perheterapioita tarvita (eikä muuten varmasti lähdekään moiseen, jos noin voimakkaan kannan on ottanut). Jos ap tietää mitä tehdä (eli syö lääkkeensä, ei juo, jne), niin se on se mihin pitää sitoutua. Miehellä on ihan varmasti tarpeeksi paljon elettävää omassa elämässään.
Tuossa ei ole mitään ilkeää miehen taholta - hän totesi miten asia on. Ei asia siitä muutu korulausein tai siten että jättää sanomatta. Kenenkään ei tarvitse sietää moista käytöstä, jos vaihtoehto on olemassa.
Eli, omaa vastuuta nyt peliin. Jos tähän kykenee ja mies näkee että ap yrittää, niin siinä todennäköisesti rakkaus ja arvostus vain kasvaa. Jos taas käy toisinpäin niin sen kanssa on vain elettävä.
Itse asiassa lähipiirissä on juuri tällainen tapaus. Siinä kävi hyvin - sattui eräs vakava välikohtaus, jonka jälkeen maaninen osapuoli otti opikseen ja lopetti hölmöilyn säännöllisen lääkityksen sekä elämänrytmin avulla.
Tsemppiä!
No huhhuh. En suoraan sanottuna itsekään jaksaisi.