Päiväkotityö vie kaikki mehut

Nyt tulee todellinen avautuminen joten herkimmät älkää lukeko.
Päiväkotityö. Siinä ei ole enää nykyään mitään muuta hyvää tai kannustavaa kun lapset. Paitsi nykyään on niin paljon erilaista ongelmaa perheillä ja lapsilla että niihinkin pitäisi jo saada oma aikansa jotta voisi varhaiskasvatuksesta millään tavalla laadukasta. Nyt se ei sitä todellakaan ole, päiväkoti on toinen sana loppuunpalaneille työntekijöille ja lapsien säilytyspaikalle jossa ne liian vähät aikuiset (koska ei ikinä sijaista) tekevät kaikkensa jotta lapset pysyisivät isoissa ryhmissään hengissä ja turvassa.
Ryhmä harvoin toimii koska aina joku aikuisista sairastuu ja johtaja laskee että kuinka monta prosenttia on kenenkin ryhmässä että mistä muusta ryhmästä voi taas viedä oman aikuisen jotta ryhmä jossa olisi kaikki paikalla joutuu myös selviytymään.
Lapset ulkoilevat pitkiä aikoja ja osa palelee sen takia että kaikilla vanhemmilla ei ole varaa ostaa kunnon vaatteita ja ryhmät ovat niin täysiä ja ulkona on heitä helpompi vahtia ja se energia purkautuu mitä lapsilla on.
Töissä pidetään myös henkilökuntaa jota ei pätkääkään mikään kiinnosta ja se vaikeuttaa taas jonkun ryhmän toimintaa.
Ihmiset tekevät lapsia ja pitävät sitä vanhempaa lasta päiväkodissa koska eivät itsekään jaksa olla sekä vauvan että taaperon kanssa kotona. Sitten nämä vanhemmat valittavat henkilökunnalle että miksi te olette "vain" ulkoilleet ja vähän leikkinyt ja pitäisi järjestää vaikka mitä ohjelmaa mieluummin että taapero suostuisi ajoissa nukkumaan.
Jos käyt kahvitauolla joka on päivän ainoa tauko saat usein siellä yli innokkaan johtajan esittelemään uusia "pakollisia" askarteluita/toimintaa vaikka edellisetkin ovat vielä kesken ja kahvitauko menee stressaamiseen että missä välissä tehdään noitakin.
Lapsien ilo ja hymy ei enää riitä itselleni voimavaraksi tähän hommaan.
Kaikki arvostus teille jotka jaksatte jatkaa itse jään pois työstä jota joskus rakastin ja nyt ahdistaa jo öisinkin.