Lue keskustelun säännöt.
Jackrussellinterrierin luonne?
20.01.2018 |
Moi! :)
Olen kiinnostunut Jackrussellinterrieristä. Millainen koira on luonteeltaan? Kokemusta on vain noutajista, eikä kenelläkään tutulla ole terrieriä.
Perheellämme (minä, mies ja 2 lasta) on siis 1v kultainennoutaja. Tarkoitus on hankkia toinen koira ja tykästyin tähän rotuun. En toista isoa koiraa jaksaisi ottaa (ruokaa menisi niin paljon ja autoon ei mahtuisi) Tiedän, että jotkut eivät suosittele kyseistä rotua lapsiperheisiin, mutta lapset on jo sen verran isoja (nuorin 10v) että en näe ongelmaa. Entäs miten suhtautuu muihin koiriin? Tulisiko leikkisän kultaisennoutajan kanssa toimeen?
Nykyisen koiran kanssa käydään päivittäin pitkillä metsälenkeillä (koira vapaana) ja takapihamme on aidattu. Siellä saa juosta ja tutkia ympäristöä.
Nykyiselle koiralle olisi myös kiva olla kaveri :)
Olen myös miettinyt mopsia ja ranskanbulldoggia, mutta sairauden epäilyttää..
Kommentit (54)
Tuntuu tyhmältä pommittaa omaa keskustelua, mutta unohdin myös mainita, että nykyinen koira on siis uros ja tuleva koira olisi myös uros. Tulisiko tappeluita jne?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADHD. Metsästyskoiran vaistot, riistaviettinsä vuoksi ampaisee kaikkien pikku ötököiden perään. Tuttujen russelit kovia näykkimään, en tiedä onko rodulle tyypillistä vai huonon koulutuksen vuoksi.
Mulla on kokemusta sekä noutajista että russeleista ja lapsetkin saman ikäisiä joten voin suositella. Rodutkin sattuvat yhteen, aktiivisia, leikkisiä ja reippaita molemmat.
Voisi sanoa kultaisennoutajan vastakohdaksi .
ADHD-vaikutelma niistä tulee kieltämättä. Ärhäkkä, hätäinen, lyhytjännitteinen, ylipirteä huseeraaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen joka pahalla päällä ollessaan tarttuu hampaillaan housunlahkeeseen, eikä enää päästä millään irti. :D
Hyviä, sitkeitä, pelottomia ja toimivia harratuskoiria, mutta huonoja pelkkänä perhekoirana. Suosittelen valitsemaan pehmeämmän ja vähemmän vietikkään rodun, jollei sen kummempia harrastesunnitelmia ole. Russeli on ISO koira, pieneen pakettiin naamioituneena. Suosittelen tarkastelemaan seurakoirista sopivaa. Myös esim. joku spanieli voisi olla sopiva, jos olette aktiivisia. Vaikka käyttökoiria ovatkin, niin noutajien tapaan pehmeäluontoisia.
Äläkä missään nimessä ota ranskanpullaa tai mopsia. Järkyttävään kuntoon jalostettuja, vaikkakin luonteeltaan tarkoitukseen sopivia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siinä missä terrierit on koiramaailman "ADHD-lapsia", niin omalla kokemuksella jackrusselit ovat terrierimaailman "ADHD-lapsia". Energiaa kuin pielessä kylässä, pentua saa ihan tosissaan opettaa näykkimis- ja jahtausleikeistä pois, ja räkyttävät kaikelle mikä liikkuu. Siis suloisia ja muihin koiriin hyvin tottuvia kyllä, mutta sille saa sitten pitää ihan huolella kuria ja tekemistä ettei siitä tule täystuho. Terrierien kanssa kannattaa muuten harhoitella paljon ennen tuota irrallaan lenkkeilytystä, koska jahtausvietti on kova riippumatta siitä näkikö auton, toisen lenkkeilijän vai jäniksen.
Noita ruttukuonoja en missään nimessä suosittele. Jackrusselista saa jämptillä koulutuksella hyvän koiran, mutta jämpti koulutus ei pelasta noita ruttukuonoja jalostuksen tuomilta sairauksilta tai rakenteellisilta vioilta. On paljon terveempiä pieniä koirarotuja.
Vierailija kirjoitti:
ADHD. Metsästyskoiran vaistot, riistaviettinsä vuoksi ampaisee kaikkien pikku ötököiden perään. Tuttujen russelit kovia näykkimään, en tiedä onko rodulle tyypillistä vai huonon koulutuksen vuoksi.
Jos opettaa pennulle ihan tulosta asti, että ei saa näykkiä? Tomiiko vai näykkivätkö silti?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 9 v kultsu ja 1 v russeli. Molemmat narttuja.
En olisi millään halunnut russelia, koska minulla oli juuri sellainen kuva niistä, että ovat ylivilkkaita ikiliikkujia ja räksyttävät aivan kaikkea. Lisäksi en ole ikinä pitänyt pienistä koirista.
Meidän pikkuneiti on kuitenkin ollut aivan hirveän positiivinen yllätys. Ei yhtään normaalikoiraa kummempi. Kuri on ollut kova pikkupennusta asti, mutta mitään kapinointia sääntöjä vastaan ei ole ilmennyt kunhan ne on tehty selväksi.
Pikkupentuaikana russeli oli yksi helpoimmista koirista mitä meillä on ikinä ollut. Ainoat tuhot mitä teki, olivat lattialle unohdetut sukat, joita tytsy tykkäsi pureskella. Lapset ja mieskin oppivat siten tavoille. Nykyään ei enää syö edes sukkia, paitsi vanhoja reikäisiä ja parittomia jotka vedän muutamalle solmulle ja annan koirien leluiksi (tietää siis nyt, että solmuttomia sukkia ei sovi pureskella).
Sekä kultsu että russeli ovat patalaiskoja, vetämättömiä otuksia ;). Aamulla ei kumpikaan jaksaisi lähteä lenkille, varsinkaan huonolla kelillä, ja rakastavat sohvalla makoilua kunhan vaan on joku oma ihminen seurana.
Russeli on aivan pienestä pitäen rakastanut ihan kaikkia ihmisiä yli kaiken. Etenkin taaperoita. Yksi ongelmakohdista olikin aluksi se, että lenkillä tahtoi moikkaamaan kaikkia ihmisiä (tätä tietysti hankaloitti entisestään se, että neiti oli pentuna semmoinen söpö pallero, että kaikki tunki silittämään). Nykyään tietää, että ihan kaikkia ei tarvitse/saa tervehtiä.
Kaikenkokoisten koirien kanssa on ainakin vielä tullut todella hyvin toimeen.
Ei ole ikinä näykkinyt, ja osaa tosiaan ihan pientenkin lasten kanssa olla hyvin rauhallinen ja hellävarainen.
En osaa näin rajallisen kokemuksen varassa sanoa onko meillä vain käynyt superhyvä tuuri, vai johtuuko russelin helppous vaan siitä, että saa tarpeeksi liikuntaa ja muuta aktiviteettia, ja koulutus on ollut melko johdonmukaista. Kuitenkin olen russelin tulon jälkeen tutustunut moneen muuhun omistajaan, ja vähintään 80% on sitä mieltä, että russelien huono maine ei todellakaan ole ansaittua. Kaikki tapaamani tappijalkanartut ovat olleet todella ihmisrakkaita ja hellyydenkipeitä. Pieni osa uroksista on ollut hieman varautuneempia.
Uros-naaras yhdistelmät tulevat yleensä paremmin toimeen kuin samaa sukupuolta olevat, voisitteko harkita nartun ottamista ja leikkauttaa jomman kumman tai molemmat koirista?
Vierailija kirjoitti:
No siinä missä terrierit on koiramaailman "ADHD-lapsia", niin omalla kokemuksella jackrusselit ovat terrierimaailman "ADHD-lapsia". Energiaa kuin pielessä kylässä, pentua saa ihan tosissaan opettaa näykkimis- ja jahtausleikeistä pois, ja räkyttävät kaikelle mikä liikkuu. Siis suloisia ja muihin koiriin hyvin tottuvia kyllä, mutta sille saa sitten pitää ihan huolella kuria ja tekemistä ettei siitä tule täystuho. Terrierien kanssa kannattaa muuten harhoitella paljon ennen tuota irrallaan lenkkeilytystä, koska jahtausvietti on kova riippumatta siitä näkikö auton, toisen lenkkeilijän vai jäniksen.
Noita ruttukuonoja en missään nimessä suosittele. Jackrusselista saa jämptillä koulutuksella hyvän koiran, mutta jämpti koulutus ei pelasta noita ruttukuonoja jalostuksen tuomilta sairauksilta tai rakenteellisilta vioilta. On paljon terveempiä pieniä koirarotuja.
Meidän kultainennoutaja on kyllä kans niin ADHD kuin olla ja voi.. :D Toki vasta 1v. Juoksee välillä niin lujaa kuin jaloista lähtee. Olen joutunut pelkäämään muutaman kerran että satuttaa itsensä.. Kokoajan yrittää myös tehdä jotain kiellettyä (esim. hanskoja hakee eteisestä ja juoksee pakoon jos yrität ottaa sen siltä) Myös näykkii jos hermostuu ja voimaa riittää purra.. monta mustelmaa käsissä. (Koulutuksen puuttesta ei ole kyse. Edellinen koira oli labbis ja oli samanlainen, mutta ns. ”pentuvaiheen” jälkeen rauhoittui)
Tottakai on myös ihanan lempeä suurimman osan ajasta :)
Joten mielestäni ei jackrussellinterrierieri voi olla kovin pahempi..(voin tottakai olla väärässäkin..) esim. koonsa puolesta ei pääse pöydälle toisin kuin kultsu.
Itselläni myös riittää intoa koiran koulutukseen, mutta tottakai metsästysvietti mietityttää..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 9 v kultsu ja 1 v russeli. Molemmat narttuja.
En olisi millään halunnut russelia, koska minulla oli juuri sellainen kuva niistä, että ovat ylivilkkaita ikiliikkujia ja räksyttävät aivan kaikkea. Lisäksi en ole ikinä pitänyt pienistä koirista.
Meidän pikkuneiti on kuitenkin ollut aivan hirveän positiivinen yllätys. Ei yhtään normaalikoiraa kummempi. Kuri on ollut kova pikkupennusta asti, mutta mitään kapinointia sääntöjä vastaan ei ole ilmennyt kunhan ne on tehty selväksi.
Pikkupentuaikana russeli oli yksi helpoimmista koirista mitä meillä on ikinä ollut. Ainoat tuhot mitä teki, olivat lattialle unohdetut sukat, joita tytsy tykkäsi pureskella. Lapset ja mieskin oppivat siten tavoille. Nykyään ei enää syö edes sukkia, paitsi vanhoja reikäisiä ja parittomia jotka vedän muutamalle solmulle ja annan koirien leluiksi (tietää siis nyt, että solmuttomia sukkia ei sovi pureskella).
Sekä kultsu että russeli ovat patalaiskoja, vetämättömiä otuksia ;). Aamulla ei kumpikaan jaksaisi lähteä lenkille, varsinkaan huonolla kelillä, ja rakastavat sohvalla makoilua kunhan vaan on joku oma ihminen seurana.
Russeli on aivan pienestä pitäen rakastanut ihan kaikkia ihmisiä yli kaiken. Etenkin taaperoita. Yksi ongelmakohdista olikin aluksi se, että lenkillä tahtoi moikkaamaan kaikkia ihmisiä (tätä tietysti hankaloitti entisestään se, että neiti oli pentuna semmoinen söpö pallero, että kaikki tunki silittämään). Nykyään tietää, että ihan kaikkia ei tarvitse/saa tervehtiä.
Kaikenkokoisten koirien kanssa on ainakin vielä tullut todella hyvin toimeen.
Ei ole ikinä näykkinyt, ja osaa tosiaan ihan pientenkin lasten kanssa olla hyvin rauhallinen ja hellävarainen.
En osaa näin rajallisen kokemuksen varassa sanoa onko meillä vain käynyt superhyvä tuuri, vai johtuuko russelin helppous vaan siitä, että saa tarpeeksi liikuntaa ja muuta aktiviteettia, ja koulutus on ollut melko johdonmukaista. Kuitenkin olen russelin tulon jälkeen tutustunut moneen muuhun omistajaan, ja vähintään 80% on sitä mieltä, että russelien huono maine ei todellakaan ole ansaittua. Kaikki tapaamani tappijalkanartut ovat olleet todella ihmisrakkaita ja hellyydenkipeitä. Pieni osa uroksista on ollut hieman varautuneempia.
Uros-naaras yhdistelmät tulevat yleensä paremmin toimeen kuin samaa sukupuolta olevat, voisitteko harkita nartun ottamista ja leikkauttaa jomman kumman tai molemmat koirista?
Ihanaa lukea positiivisiä kokemuksia! :) Meillä tulisi olemaan myös paljon aktiviteettiä ja kunnon koulutus.
Kokemusta on nartuista. Sen verran huonot kokemukset juoksuista, että en enää uudestaan halua kokea. Myöskään koiriani en halua leikata. (Jakaa varmasti mielipiteet, mutta mielestäni uros on paras vaihtoehto)
ap
Vierailija kirjoitti:
Hyviä, sitkeitä, pelottomia ja toimivia harratuskoiria, mutta huonoja pelkkänä perhekoirana. Suosittelen valitsemaan pehmeämmän ja vähemmän vietikkään rodun, jollei sen kummempia harrastesunnitelmia ole. Russeli on ISO koira, pieneen pakettiin naamioituneena. Suosittelen tarkastelemaan seurakoirista sopivaa. Myös esim. joku spanieli voisi olla sopiva, jos olette aktiivisia. Vaikka käyttökoiria ovatkin, niin noutajien tapaan pehmeäluontoisia.
Äläkä missään nimessä ota ranskanpullaa tai mopsia. Järkyttävään kuntoon jalostettuja, vaikkakin luonteeltaan tarkoitukseen sopivia.
Ehdotuksia?
Spanieleista ainoa sopiva olisi Cavalier kingcharlesinspanieli, mutta nekin sairaita.. muut siis kokonsa puolesta liian isoja. Nimenomaan pientä koiraa ollaan hankkimassa.
Borderterrieri voisi olla myös kiva :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cavalier kingcharlesinspanieli on maailman ihanin luonteeltaan mutta kuitenkin reipas ja jaksaa kävellä pitkiäkin lenkkejä. Lue tarkemmin netistä.
Pitää vielä mainita, että meillä on onnistuttu haukkuminen pitämään kurissa ihan vaan kieltämällä alusta saakka "turha" haukkuminen. Russelin vanhemmat nimittäin haukkuivat aivan järjettömän paljon, ja olen itse aina inhonnut räksyttäviä koiria, eli tämän kanssa ollaan oltu äärettömän tiukkana.
Metsästysvietin kanssa samoin. Alkuun neiti olisi tykännyt jahdata kissoja (anoppilassa, jossa vierailemme viikoittain), mutta sitä ei vaan sallittu ja nykyään kääntyy heti takaisin kutsuessa jos erehtyy jonkun mielenkiintoisen hajun tai pikkueläimen (orava tms) perään lähtemään. Vaatii johdonmukaista koulutusta, kärsivällisyyttä ja kasvuaikaa pennulle.
Ja rottakoira - hah! Mökillä mies oli halkopinoa kolistellut ja hiiri oli hypännyt käsivarrelle, niin meidän terrieristisankari oli juossut uikuttaen penkin alle piiloon...
Meillä ei ole kumpaakaan leikattu, ja juoksut ei ole aiheuttanut ongelmia, paitsi kultsu on aina ollut suht sotkuinen, koska ei pidä itseään puhtaana ollenkaan ja syö juoksupöksyt heti kun silmä välttää. Russelilla ei ole ollut vielä kuin yhdet juoksut, joita ei olisi edes huomannut ellei paikat olisi olleet niin turvoksissa. Urokset kuitenkin yleensä tulevat paremmin toimeen keskenään kuin nartut.
T.13
Kirjoitan nyt listan tietämistäni pienistä koiraroduista:
-Jackrussellinterrieri (harkitsen)
-Borderterrieri (voin harkita)
-Chihuahua (ei meille)
-Maltankoira (ei meille)
-Mopsi (ihania, mutta todella sairaita)
-Yorkshirenterrieri (ei meille)
-Villakoirat (en tykkää ulkonäöstä)
-Mäyräkoira (en halua tuon mallista koiraa)
-Pomeranian (ei meille)
-Kääpiöpiseri (samaa luokkaa Chihuahuan kanssa)
-Ranskanbulldoggi (sama kuin mopsi)
-Westie (ei meille)
Varmaan unohdin monta, mutta yksi kriteeri on myös turkki. Haluaisin suht helppohoitoisen koiran ja yleensä en edes etsi koirasta lisää tietoa jos on pitkä turkki.
(kultsissa on siis ihan terpeeksi turkkia :D)
Ehdottakaa lisää
ap
Niin ja ainakin sileäkarvaisesta russelista lähtee yllättävän paljon karvaa, joka on oikeastaan hankalampaa siivottavaa lyhyinä piikkeinä jotka tunkeutuu kankaisiin, kultsun pitkään ja pehmeään verrattuna.
13
Vierailija kirjoitti:
Cavalier kingcharlesinspanieli on maailman ihanin luonteeltaan mutta kuitenkin reipas ja jaksaa kävellä pitkiäkin lenkkejä. Lue tarkemmin netistä.
”Tilastojen mukaan 68 %:lla tutkituista Suomen cavaliereistä on selkäytimen ontelotauti eli syringomyelia. Sairaus johtuu yleensä koiralle jalostetusta ahtaasta kallosta eli Chiarin epämuodostumasta, joka on todettu 94 % Suomen cavaliereistä. Vain 1 % koirista ei todettu epämuodostumaa. Sairastuneista koirista noin 35 % saa näkyviä oireita”
”Koiralle aiheutuu suurta hermokipua etenkin kaularankaan ja lopulta liikkumishäiriöitä. Kaula- tai selkäranka saattaa kääntyä mutkalle ja koiralla voi olla jalkojen heikkoutta tai koordinaatiohäiriötä”
”50,2 % Suomessa tutkituista koirista sairastaa erittävää välikorvan tulehdusta eli PSOM:ia. Sairaus johtuu cavaliereille jalostetusta brakykefaalisesta oireyhtymästä, eli lyhyestä kuonosta ja kallosta”
Ei kiitos :)
ap
Jos jollain on patalaiska russeli, niin se ei sitten ole rotumääritelmän mukainen, vaan ns. "viallinen". Eli halutaan russelin näköinen koira, muttei sen luonteista, vaan sohvaperuna. Miksi?!
Unohdin mainita, että meille sopivia rotuja saa myös ehdottaa :)
ap