Miten te herkät, helposti itkevät ihmiset kestätte somea, tv:tä ym.?

Huonosti. En jaksa Facebookia ollenkaan. Se ihmisten elämien vyöry sieltä silmille on vaan liikaa. Elokuvien juonet luen nykyään netistä etukäteen, tekee elokuvien katsomisesta niin paljon rentouttavampaa. Ylipäänsä katso vähän telkkaria. Olen tajunnu ettei minun ole mikään pakko sietää turhaa jännitystä. Luen paljon kirjoja. Tosin yleensä joudun selaamaan jännittävien kirjojen loput lukemalla vain sieltä täältä loppuratkaisuun asti.

Olen aina ollut tunneihminen ja ikää myöten herkkyys näyttää lisääntyvän. Esim. koiranäyttelyissä saatan liikuttua ,vaikken voittajaa tuntisikaan. Messarin Best in Show on huikea kokemus. (3krt käynyt) Oman koiran (Berni) saavutettua Muotovalion arvon itkin vuolaasti.Urheilutapahtumat (lähinnä hiihto) kostuttaa silmät usein. Aikoinani oma menestys ammattikilpailuissa sykähdytti. Mainitsemasi mainoskappale saa vaihtamaan kanavaa!

Itseäni syö energiaa paljon erilaiset "someraivot". Eli haukutaan tuntematonta ihmistä koska vain on erimieltä mitä itse ollaan. Tällaiset uutiset on raskasta luettavaa. Erityisesti iltapäivälehdet harrastaa tätä.

Ennen kuin kirjaudun facebookkiin tai luen uutisia, valmistaudun siihen että oloni saattaa olla pian rauhaton, mutta lähiaikoina olen jättänyt uutiset ja facebookin kyllä vähemmälle. En välttämättä itke mutta ahdistun todella helposti.

Heti huomaa kyllä eron kun käyttää aikansa kirjoihin ja kutomiseen uutisten ja somen sijasta; olo on paljon rauhallisempi, selkeämpi ja rentoutunut. Jännityselokuvia en pysty katsomaan.

Ei mitenkään! Pitäisi lopettaa somessa pyöriminen kokonaan, mutta kun on utelias. Paras olisi kun valkkaisi vaan tv-ohjelmat, joita katsoo. Maksaisi laskut ja käyttäisi whatsappia. Olisi varmaan PALJON onnellisempi niin. Mikä mahtaa olla, ettei siihen pysty vaikka tietää että niin olisi paras?

En itse yleensä itke, mutta uutiset esim. eläinrääkkäyksestä jäävät pitkäksi aikaa mieleen. En pysty ymmärtämään miten noin hirveitä ihmisiä voi edes olla olemassa. Tuollaisista uutisista minulle tulee yleensä ihan fyysisesti paha olo, oksettaa ja voin muutenkin huonosti. Ahdistun yleensä useammaksi päiväksi. Jätän ihan suosiolla kaikki tuollaiset uutiset lukematta ja katsomatta koska tiedän, etten kestä niitä.  

Minullakin jatkuva valmiustila päällä tv:tä katsoessa. Tottunutkin jo siihen, en ole asiaa edes ajatellut ennenkuin luin aloituksen. Päiväkausia vaivaa ja itkettää jos näkee jotain kamalaa. Töissäkin pyörii mielessä.

Jos itkettää niin itken. Enemmän risoo vihaiset kommentit ja toisten todella julmakin haukkuminen. Sellaista en jaksa. Toki myös joskus tulee aikoja, jolloin en jaksa itkeäkään, ja silloin en lue/katso surullisia juttuja.

En minä kestäkään kaikkia asioita ja yritän vältellä turhia altistumisia liian rankoille jutuille. En kuulu facebookiin enkä katso esim. televisiosta tietynlaisia ohjelmia (luonto-ohjelmat on ehdoton ei ja se eläinpoliisit ohjelma myös).

Uutiset ottavat koville, mutta pyrin silti pysyttelemään ajan tasalla, vaikka moni uutinen on liikaa ja aiheuttaa mielikuvia, joiden ravistaminen päästä pois on työlästä. Esim. jos jossain on sattunut jokin onnettomuus ja siinä on kuollut lapsia, saan automaattisesti mielikuvan äitiä huutavasta lapsesta, jota äiti ei kykene auttamaan. Silloin on pakko yrittää tehdä jotain, että mielikuva hellittäisi, koska asian miettiminen ei hyödytä ketään, vaan aiheuttaa vain ahdistusta.

someen ei ole pakko mennä.

TV:tä voi katsella valikoiden. Ei ole sen vaikeampaa, kuin mitä siitä itselleen tekee. Ja olen itsekin herkkä (tosin en itkevä), mutta valikoin vain tarkemmin sen, mihin aikani käytän ja mitä katselen tai seuraan.