Kumpi on miehessä kiihottavampaa?

Ulkonäkö tietenkin kun puhutaan pelkästä seksistä. Ihme kysymys. Tai en kai mä muiden naisten tykkäämisten puolesta voi puhua, mut jos toinen on susiruma niin itse en kyllä kiihotu vaikka ois miten kiva persoona.

molemmat merkkaa. luonne merkkaa kuitenkin enemmän, kunhan ei ihan prseeltä näytä.

Psykopaatti tai narsku ei ihan hirveästi nappaa.

Hmm miettikääpä jotain julkkismiestä joka ois naisten mielestä vaikka on ruma? ei sellaista ole. Miehen ulkonäöllä ON merkitystä.

Henkiset ominaisuudet! Kun "se jokin" natsaa, niin on ihan sama onko nörtti, bodari vai pullukka. Pelkkä ulkonäkö taas ei ole tarpeeksi vaikka olisi kuinka miellyttävä, jos henkiset ominaisuudet eivät miellytä.

Käytös. Se on yhdistelmä henkisistä ja ruumiillisista ominaisuuksista, ellei ap satu tietämään. Ruma kääpiö voi olla hirmu paljon kiihottavampi kuin kuvankaunis adonis, jos kääpiö tosissaan yrittää ja on ihana ja tämä adonis puolestaan odottaa täysihoitoa ja syljeksii nuuskaa kattoon.

Vierailija kirjoitti:

Hmm miettikääpä jotain julkkismiestä joka ois naisten mielestä vaikka on ruma? ei sellaista ole. Miehen ulkonäöllä ON merkitystä.

No siksi ei niitä ole että kaiken maailman rumilusnäyttelijöillekin aina löytyy ihailijanaisia jotka pitävät komeina. Ja mitä hiton tekemistä julkkiksilla edes on koko asian kanssa, kun ne on ihania fantasioita juuri siksi että koko heidän luonteensa ja käytöksensä voi mielessään luoda parin tiedonjyväsen pohjalta just sellaiseksi kuin mistä itse tykkää.

Ei ulkonäön ja luonteen viehättävyyttä vaan voi asetella vastakkain. Itse vastasin luonne siksi, että voin kuvitella niiden kummallisten rumia julkkiksia kuolaavien naisten tavoin joskus vaan haksahtua pitämään kaameaa rumilusta komeana (itse asiassa näin onkin erään eksän kanssa käynyt, erosta yli päästyä katsoin puolueettomin silmin ja mitä ihmettä oikein ajattelin D: ) ja näin ollen periaatteessa pelkkä hyvä luonne voi minulle riittää. Mutta ei kuitenkaan niin riitä, että itsekin kokisin olevani fyysisesti puoleensavetämättömän kumppanin kanssa.

Jos ei toista tunne eikä ole puhunut hänen kanssaan mitään, niin tottakait ulkonäkö silloin ensin.

Kokonaisuus ratkaisee. Itse en ainakaan pysty arvioimaan miehen henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia erikseen, vaan miehen puoleensavetävyys tai karisma syntyy niiden yhdistelmästä. Koen myös miehekkään puheäänen tärkeäksi sen kannalta, saako mies minut syttymään.

En voisi seurustella maailman mukavimman ja fiksuimman miehen kanssa, jos kokisin häntä kohtaan lievääkin fyysistä vastenmielisyyttä. Yhden miespuolisen ystäväni kohdalla asia oli juuri näin, hän oli todella symppis ja ihana ihminen, mutta en olisi koskaan voinut ajatella häntä romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä. Sinänsä hän oli kyllä ihan miellyttävän näköinen, mutta ei vain ollut minun makuuni.

Toisaalta en voisi seurustella maailman komeimmankaan miehen kanssa, jos hänen henkiset ominaisuutensa eivät kolahtaisi. Yleensä olen ihastunut karismaattisiin ja älykkäisiin miehiin, jotka eivät ole olleet perinteisellä tavalla komeita, mutta joiden olemus on enemmänkin kiehtonut minua.

Toisaalta koen asian niin, että syvällisempi vetovoima on jotakin kahden ihmisen välillä olevaa. Eli sen syntyminen on vastavuoroinen juttu, ja siihen vaikuttavat kummankin osapuolen ominaisuudet.

Tai kyllä niitä henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia näköjään tavallaan pystyy arvioimaan erikseen (kuten juuri tein), mutta vain silloin kun se yhdistelmä ei kolahda. Kuvaavampaa olisi ollut sanoa, että en pysty asettamaan henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia tärkeysjärjestykseen. :)

Lihakset, musta iho, suonikas penis ja paskanhaju.

Karisma.