Mies kuulohermokasvaimen leikkauksessa tällä hetkellä. Olen ihan huolesta soikeana täällä
Juuri tällä hetkellä mieheltä leikataan kuulohermokasvain pois. Olen niin huolissani että en pysty keskittymään mihinkään ja saan varmaan vasta huomenna tietää mikä on tilanne koska pitäävät yön yli teholla. En saa mielenrauhaa saati ensi yönä unta jos en saa tietää mitään aikaisemmin. Meillä on kaksi pientä lasta, 2v 4kk ja 1v. Pelottaa leikkauksen jälkeinen elämä, koska mahdollisesti kuulon menetys edessä toisesta korvasta ja tasapaino ongelmaa yms. Olisiko täällä antaa kokemuksia?
Kommentit (16)
Sedältäni leikattiin vastaava pari vuotta sitten. Korva kuuroutui, eikä varotoimenpiteenä saa enää tehdä töitä korkeissa paikoissa (telineillä, katoilla), mutta arjessa me emme huomaa hänessä mitään eroa. Joutuu vain omien sanojensa mukaan kääntämään päätä enemmän, jos haluaa porukassa kuulla keskustelut kokonaan.
Toimenpide itsessään on rutiinihomma, eikä toipuminen ole yleensä kovin pitkä. Vaikka ongelmia tulisi ja kuulo vaurioituisi toiselta puolelta, siihen tottuu. Ainakin setäni mukaan, joka kuitenkin oli asiasta ennakkoon masentunut ennen leikkausta.
Hyvä kuulla että voi elämä myös jatkua melko normaalinakin. Minneköhän voin soittaa iltapäivällä kun se siellä teholla on? En yhtään tiedä näistä. Ap
Onneksi lapset on noin pieniä niin eivät osaa olla huolissaan, katsoovat vaan ihmeissään miksi äiti itkee koko ajan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kuulla että voi elämä myös jatkua melko normaalinakin. Minneköhän voin soittaa iltapäivällä kun se siellä teholla on? En yhtään tiedä näistä. Ap
Soita kyseiselle osastolle, numero varmaan löytyy netistä.
En osaa sanoa toimenpiteestä tai jälkitilanteesta yhtään mitään, mutta haluan toivottaa teille tsemppiä!
Varmasti kaikki sujuu hyvin ja kääntyy parhain päin.
Toimenpide on pois alta ja jatkatte onnellisena perheenä eteenpäin.
Soita 10-11 maissa osastolle, antavat neuroni heräämön numeron, josta saat tietoa miehesi voinnista. Voimia ap, samanlaisessa tilanteessa olin puoli vuotta sitten!
shanna265 kirjoitti:
Soita 10-11 maissa osastolle, antavat neuroni heräämön numeron, josta saat tietoa miehesi voinnista. Voimia ap, samanlaisessa tilanteessa olin puoli vuotta sitten!
Kiitos paljon! Tosin mietin että kannattaakohan vielä noin aikasin soitella, leikkauksen arvioitu kesto on klo 13 asti. Ap
Mun miehellä leikattiin samanlainen, kooltaan tosi massiivinen. Yön pitivät tosiaan teholla, mutta soitin sinne iltapäivällä leikkauksen päätyttyä ja pääsin vielä illalla katsomaankin (itse soittelin yhden aikaan ja sanoivat ettei vielä ole saapunut, vasta neljältä saapui teholle kun oli mennyt leikkaussalissa pidempään - kirurginkin pitäis kyllä soittaa kun alkaa leikkaus olla ohi). Vähän kärsineeltä mies siellä teholla näytti, toinen puoli kasvoja ei liikkunut ja oli pää paketissa, nenämahaletkua yms. oli laitettu varmuuden vuoksi. Oli vähän kinkkisempi tapaus kun kasvain oli päässyt niin isoksi ennen kuin havaittiin. Viikon verran vierähti sairaalassa. Toipui kuitenkin nopeasti ja kasvotkin toimivat nyt normaalisti. Ainoa pysyvä haitta on kuulon menetys toisesta korvasta, mutta siihenkin on tottunut. Tsemppiä sinne, muistan sen kauhean tunteen kun kotona odotin uutisia, mutta se fiilis unohtuu kyllä pian kun saa toisen kotiin toipumaan :) Äläkä pelästy jos ei vielä teholla ole oma itsensä, parissa päivässä toipuu jo kummasti!
Ja lisäänpä vielä (nro 9 siis) että mun miehellä tuhoutui kyllä se tasapainohermokin kokonaan, mutta ei oo enää minkäänlaista ongelmaa tasapainon kanssa. Ensimmäisen viikon ajan lähinnä oli hankaluuksia mutta nopeasti meni ohi - vaikuttaneeko ikäkin kun oli alle 40. Kuulo-ongelmaankin on tottunut, mutta äänekkäissä tiloissa ja isoissa porukoissa on hankalampaa. Aluksi väsyi kyllä helpommin kuin ennen leikkausta, mutta sekin korjaantuu pikkuhiljaa. Ihan normaalia elämää me ainakin vietetään, ei aina muistakaan että tälläinen juttu on ollut!
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä leikattiin samanlainen, kooltaan tosi massiivinen. Yön pitivät tosiaan teholla, mutta soitin sinne iltapäivällä leikkauksen päätyttyä ja pääsin vielä illalla katsomaankin (itse soittelin yhden aikaan ja sanoivat ettei vielä ole saapunut, vasta neljältä saapui teholle kun oli mennyt leikkaussalissa pidempään - kirurginkin pitäis kyllä soittaa kun alkaa leikkaus olla ohi). Vähän kärsineeltä mies siellä teholla näytti, toinen puoli kasvoja ei liikkunut ja oli pää paketissa, nenämahaletkua yms. oli laitettu varmuuden vuoksi. Oli vähän kinkkisempi tapaus kun kasvain oli päässyt niin isoksi ennen kuin havaittiin. Viikon verran vierähti sairaalassa. Toipui kuitenkin nopeasti ja kasvotkin toimivat nyt normaalisti. Ainoa pysyvä haitta on kuulon menetys toisesta korvasta, mutta siihenkin on tottunut. Tsemppiä sinne, muistan sen kauhean tunteen kun kotona odotin uutisia, mutta se fiilis unohtuu kyllä pian kun saa toisen kotiin toipumaan :) Äläkä pelästy jos ei vielä teholla ole oma itsensä, parissa päivässä toipuu jo kummasti!
Et uskokaan miten ihana oli lukea tää sinun viesti!
Ei soittanut kirurgi mulle mitä hoitaja kovasti ihmetteli. Soitin itse sinne teholle ja leikkaus mennyt hyvin ja koko kasvain saatu pois. Ap
Hyvä että leikkaus meni hyvin. Onhan tuo kuulon menetys toisesta korvasta pieni menetys, jos jää kuitenkin henkiin ja pystyy elämään normaalia elämää kun kuulotilanteeseen sopeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Miten todettiin mitä oireita?
2,5v sitten aamulla heräsi yhtäkkiseen huimaukseen (siis oikeesti sellaiseen että meni seiniä pitkin) ja oksenteluun. Tätä jatkui pari viikkoa ja kuvasivat pään jolloin löytyi. on Oli vielä sillon niin pieni että seurattiin vaan kun on kuitenkin hyvälaatuinen kasvain ja lopulta kasvoi sen verran isoksi että alkoi vaikuttamaan kuuloon ja oli päivittäin kovia päänsärkyjä yms. Ap
Mahtava juttu että leikkaus meni hyvin! Eiköhän toipuminenkin lähde hyvin käyntiin. Ei tietysti kannata ihmetellä jos potilas on vielä huomenna nuutunut leikkauksen jäljiltä, nopeasti alkaa se helpottaa 😊 Kaikkea hyvää teille jatkoon!
t. 9:n kirjoittaja
Varmasti saat tietää hänen voinnistaan jo tänään. Soita iltapäivällä ja kysy.
Mun äidillä tuhoutui sisäkorvan aistielimet, ihan hyvin pärjännyt vaikka tämä toinen korva ei kuule ja tasapaino palautui varsin pian kun aivot sopeutuivat muuttuneeseen tilanteeseen. Eli pahinkaan skenaario ei ole mitenkään toivoton tilanne.