Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vauvakuume nuorena?
lukiolainen
05.01.2018 |
Olen 17-vuotias lukiolainen. En ole ikinä seurustellut saatika edes suudellut poikaa kunnolla.
Haaveammattini on ollut kätilö jo eskari-ikäisestä naperosta lähtien.
Vauvakuume on taas sitten ollut jo pidemmän aikaa. Sellainen tunne että haluaisi lapsen josta pitää huolta ja kasvattaa häntä.
Tämä "vauvakuume" alkoi jo ala-asteella, mutta se oli semmosta että oispa kiva jos ois vauva.
Kirjoitin joskus tänne vuonna 2015(?) Samasta asiasta ja tunne on sama edelleen.
Saatan iltaisin suunnitella lapselleni nimeä, etsin sopivaa asuntoa ja lukea kasvatusvinkkejä.
Paha vauvakuume (tai sanoisinko ihan vaan lapsikuume, sillä ei se VAUVA ole se mikä minua kiinnostaa vaan se että on vain lapsi jota kasvattaa) oli minulla joskus 8lk. Mulla ei ollu silloin edes kuukautiset alkanu, heh. Haaveilin ihan tosissani lapsesta silloin, mutta sitten se toive tavallaan töksähti yhtäkkiä, sillä näin todella todentuntoista unta siitä, että olin oikeasti raskaana ja kerroin siitä äidille. Se uni oli aivan kamala! Ja sen takia vauvakuume hälveni hetkeksi.
Edelleenkään en sitä lasta haluaisi nyt sillä haluaisin todellakin ainakin lukion suorittaa loppuun ja vaikka hankkia sen poikaystävänkin :D
Mutta ehkä sitten lukion jälkeen?
Urasuunnitelmat on ollu selvänä jo pienestä pitäen ja tiedän minne menisin lukion jälkeen (ellei tule täyskäännöstä uratoiveessani) ja suuntana siis Helsinkiin ammattikorkeakouluun kätilöksi. Taso on korkea mitä sinne vaaditaan, mutta koulu on aina ollut minulle helppoa ja arvosanat kympin luokkaa.
Tavallaan tiedän, mutta en kuitenkaan, että onko se mahdollista, että kätilöopinnot aloittaisi vasta lapsen saannin ja äitiysloman jälkeen?
Raha-asioissa en stressaa, sillä kyllä sitä pärjää vaikka tiukkaa olisikin.
Että siis sori jos kertaan samoja asioita, mutta lähinnä mietin lasta opiskelun kannalta, en rahallisen toimeentulon takia :)
Mitä mielipiteitä tämä teissä herättää? Toivon ystävällisiä vastauksia, vaikkakin rehellinen saa olla :)
Kommentit (12)
Jep, kunnollinen mies on tärkeämpi kun akateemiset koulutukset ja 10v työurat. Niitä kerkeää sitten lasten saannin jälkeenkin miettiä, oothan nuori vielä :) kuhan on täysi-ikäinen, koulutus ja hyvä isä lapselle (jolla myös koulutus/työ) niin en nää mitään estettä miksi odottaa monia vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä helvetti lasta tee!!
Mikä vtun vauvakuume???!!! Riesoja vaan ovat ja vaikeuttaa normaalia elämää
Kiitos ihanista vastauksista te kaksi ensimmäistä <3
Minustakin on tärkeää että olisi täysi-ikäinen, jonkinlainen koulutus ja tietysti hyvä lapselle isä ja minulle hyvä puoliso.
Ja sinä kolmas vastaaja, ymmärrän jos et halua lasta mutta kaikilla on erilaiset haaveet :)
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanista vastauksista te kaksi ensimmäistä <3
Minustakin on tärkeää että olisi täysi-ikäinen, jonkinlainen koulutus ja tietysti hyvä lapselle isä ja minulle hyvä puoliso.
Ja sinä kolmas vastaaja, ymmärrän jos et halua lasta mutta kaikilla on erilaiset haaveet :)
-ap
Enköhä tiiä enemmän ku oma penska on...
Älä sille tielle lähde.. oikiasti usko tää. Kaiken menetät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tavallaan tiedän, mutta en kuitenkaan, että onko se mahdollista, että kätilöopinnot aloittaisi vasta lapsen saannin ja äitiysloman jälkeen?
No, sinulla ei ole sitä lasta, joten tällaisia suunnitelmia ei kannata tehdä. Älä luovu unelmastasi mutta ymmärrä kuitenkin, että elämässä pitää mennä eteenpäin myös silloin, kun vielä odottaa unelmansa toteutumista. Käyt koulun loppuun, pyrit jatko-opintoihin (ja toivottavasti pääset sinne, minne haluat), tapaat jonkun, seurustelet, katsotte, haluatteko samoja asioita elämässä jne.
"Raha-asioissa en stressaa, sillä kyllä sitä pärjää vaikka tiukkaa olisikin."
Tähän on pakko sanoa, että en usko, että 17-vuotiaalla on realistinen käsitys siitä, mitä eläminen maksaa. Jos sinusta tulee aikanaan kätilö, niin heillä ei ole mitkään hirmuiset palkat, vaikka 17-vuotiaan mielestä pari tonnia kuussa voi kuulostaakin paljolta.
Ja pienen lapsen äitinä sanoisin myös, että et ehkä tiedä sitäkään, mitä lapsen saaminen taloudellisesta tarkoittaa. Ja nyt en tarkoita sitä, että pitäisi olla omistusasunnot ja muut ennen kuin voi hankkia lapsen, mutta että lapsesta tietenkin koituu myös menoja. Jos ei ole lasta, niitä voi olla vaikea hahmottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanista vastauksista te kaksi ensimmäistä <3
Minustakin on tärkeää että olisi täysi-ikäinen, jonkinlainen koulutus ja tietysti hyvä lapselle isä ja minulle hyvä puoliso.
Ja sinä kolmas vastaaja, ymmärrän jos et halua lasta mutta kaikilla on erilaiset haaveet :)
-ap
Enköhä tiiä enemmän ku oma penska on...
Älä sille tielle lähde.. oikiasti usko tää. Kaiken menetät
Okei, anteeksi erehdykseni ja kiitos neuvoistasi :))
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tavallaan tiedän, mutta en kuitenkaan, että onko se mahdollista, että kätilöopinnot aloittaisi vasta lapsen saannin ja äitiysloman jälkeen?
No, sinulla ei ole sitä lasta, joten tällaisia suunnitelmia ei kannata tehdä. Älä luovu unelmastasi mutta ymmärrä kuitenkin, että elämässä pitää mennä eteenpäin myös silloin, kun vielä odottaa unelmansa toteutumista. Käyt koulun loppuun, pyrit jatko-opintoihin (ja toivottavasti pääset sinne, minne haluat), tapaat jonkun, seurustelet, katsotte, haluatteko samoja asioita elämässä jne.
"Raha-asioissa en stressaa, sillä kyllä sitä pärjää vaikka tiukkaa olisikin."
Tähän on pakko sanoa, että en usko, että 17-vuotiaalla on realistinen käsitys siitä, mitä eläminen maksaa. Jos sinusta tulee aikanaan kätilö, niin heillä ei ole mitkään hirmuiset palkat, vaikka 17-vuotiaan mielestä pari tonnia kuussa voi kuulostaakin paljolta.
Ja pienen lapsen äitinä sanoisin myös, että et ehkä tiedä sitäkään, mitä lapsen saaminen taloudellisesta tarkoittaa. Ja nyt en tarkoita sitä, että pitäisi olla omistusasunnot ja muut ennen kuin voi hankkia lapsen, mutta että lapsesta tietenkin koituu myös menoja. Jos ei ole lasta, niitä voi olla vaikea hahmottaa.
Kiitos myös sinun vastauksestasi :) Asia voi olla niin etten tiedä tosiasiassa mitään lapsen saamisesta/hoitamisesta, mutta jaoin vain mietteitäni. Katsotaan mihin elämä vie mennessään!
-ap
lukiolainen kirjoitti:
Olen 17-vuotias lukiolainen. En ole ikinä seurustellut saatika edes suudellut poikaa kunnolla.
Haaveammattini on ollut kätilö jo eskari-ikäisestä naperosta lähtien.
Vauvakuume on taas sitten ollut jo pidemmän aikaa. Sellainen tunne että haluaisi lapsen josta pitää huolta ja kasvattaa häntä.
Tämä "vauvakuume" alkoi jo ala-asteella, mutta se oli semmosta että oispa kiva jos ois vauva.
Kirjoitin joskus tänne vuonna 2015(?) Samasta asiasta ja tunne on sama edelleen.
Saatan iltaisin suunnitella lapselleni nimeä, etsin sopivaa asuntoa ja lukea kasvatusvinkkejä.
Paha vauvakuume (tai sanoisinko ihan vaan lapsikuume, sillä ei se VAUVA ole se mikä minua kiinnostaa vaan se että on vain lapsi jota kasvattaa) oli minulla joskus 8lk. Mulla ei ollu silloin edes kuukautiset alkanu, heh. Haaveilin ihan tosissani lapsesta silloin, mutta sitten se toive tavallaan töksähti yhtäkkiä, sillä näin todella todentuntoista unta siitä, että olin oikeasti raskaana ja kerroin siitä äidille. Se uni oli aivan kamala! Ja sen takia vauvakuume hälveni hetkeksi.
Edelleenkään en sitä lasta haluaisi nyt sillä haluaisin todellakin ainakin lukion suorittaa loppuun ja vaikka hankkia sen poikaystävänkin :D
Mutta ehkä sitten lukion jälkeen?
Urasuunnitelmat on ollu selvänä jo pienestä pitäen ja tiedän minne menisin lukion jälkeen (ellei tule täyskäännöstä uratoiveessani) ja suuntana siis Helsinkiin ammattikorkeakouluun kätilöksi. Taso on korkea mitä sinne vaaditaan, mutta koulu on aina ollut minulle helppoa ja arvosanat kympin luokkaa.
Tavallaan tiedän, mutta en kuitenkaan, että onko se mahdollista, että kätilöopinnot aloittaisi vasta lapsen saannin ja äitiysloman jälkeen?
Raha-asioissa en stressaa, sillä kyllä sitä pärjää vaikka tiukkaa olisikin.
Että siis sori jos kertaan samoja asioita, mutta lähinnä mietin lasta opiskelun kannalta, en rahallisen toimeentulon takia :)
Mitä mielipiteitä tämä teissä herättää? Toivon ystävällisiä vastauksia, vaikkakin rehellinen saa olla :)
Ehdottomasti ensin opiskelut, sitten vasta lapsi. Tätä ei voi kyllin korostaa. Vaikka miten on vauvakuume, odota siihen asti, että olet valmistunut. Toivon mukaan tekisit vähän töitäkin ennen kuin alat hankkimaan lasta. Lapsi vaikeuttaa kaikkea elämää. Ei pidä opiskella samalla kun on lapsi.
Oletko muuten miettinyt sitä lapsiarkea ihan realistisesti? Pitää tehdä ruokaa monta kertaa päivässä, olla lapsen kanssa ulkona leikkipaikoilla, hoitaa häntä koko ajan? Herätä aikaisin? Ei yhteistä aikaa miehen kanssa? Ei se mitään huvia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanista vastauksista te kaksi ensimmäistä <3
Minustakin on tärkeää että olisi täysi-ikäinen, jonkinlainen koulutus ja tietysti hyvä lapselle isä ja minulle hyvä puoliso.
Ja sinä kolmas vastaaja, ymmärrän jos et halua lasta mutta kaikilla on erilaiset haaveet :)
-ap
Enköhä tiiä enemmän ku oma penska on...
Älä sille tielle lähde.. oikiasti usko tää. Kaiken menetät
Okei, anteeksi erehdykseni ja kiitos neuvoistasi :))
-ap
Hän on kyllä oikeassa. Lapsen myötä menettää koko oman elämänsä.
Alue: Aihe vapaa
Sinusta tulee varmasti hyvä äiti :)
Malta nyt mielesi kuitenkin vielä vähäksi aikaa, koska se hyvä isäkin on löydyttävä. Tai mieluiten nyt ainakin mies, joka haluaa tehdä lapsen kanssasi.
Vauva-/ lapsikuume on sinänsä ihan terve ja hyvä asia jo nuorellakin iällä. Järkevä lykkää lapsentekoa sopivampaan ajankohtaan kuin teini-ikä.
Ei tarvitse kuitenkaan näitä kuunnella, joilla pitää olla akateemiset opinnot tehtynä, vakituinen työpaikka ja omakotitalo rakennettuna. Sitten ollaankin hyvin jo nelikymppisiä ja vauva saa tulla, muttei tulekaan...