Tuleeko mielenosoituksia ennen huhtikuuta?

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201711083057.pdf

Monet poikkitieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että työttömillä on heikompi mielenterveys kuin työllisillä. Dooley ja

Catalano (2013) ovat tarkastelleet tätä yhteyttä ja löytäneet, että sairausindikaattorit kuten masennus, psykiatriset laitoshoidot ja itsemurhat kaikki korreloivat

työttömyyden kanssa. Vahvimmat todisteet tälle poikkileikkaavalle suhteelle on osoitettu käyttäen kansallisia väestötilastoja. Wilhelm ym (2003) havaitsivat, että

työttömäksi joutumisella oli vahvin korrelaatio vakavimpaan masennustilaan (MDD,

major depressive disorder), kun käytettiin Australian tilastoja mielenterveydestä ja

hyvinvoinnista. Sama on todettu Yhdistyneen Kuningaskunnan kansallisessa ”Survey

of Psychiatric Morbidity”- tutkimuksessa, jossa samalla tavalla löydettiin, että

työttömyys oli vahvassa yhteydessä psykiatriseen häiriöön. Tämän yhteyden ollessa

ilmeistä, että työttömyyden ja mielenterveyden välillä vallitsee vahva suhde, tämä tieto

on rajoittunut sen kausaalisuussuhteen johdosta. (Butterworth ym. 2010).

Hyvinvoinnin vaikutuksia mielenterveyteen on tutkittu monissa eri osatutkimuksissa.

Useat tutkimukset niin lääketieteen, yhteiskuntatieteiden että taloustieteen osalta ovat

osoittaneet, että työttömyyteen liittyy terveydellisiä haittoja. Aineistona on käytetty

sekä poikkileikkaustutkimuksia että paneeliaineistoja, sekä tutkittu yhteyttä

objektiivisesti että subjektiivisesti. On olemassa myös paneelitutkimuksia, jotka ovat

tarkastelleet työttömyyttä ja myöhemmin kehittynyttä subjektiivista hyvinvointia,

etenkin onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämään, mutta näistä saatava näyttö on vielä

suhteellisen harvassa. (Böckerman & Ilmakunnas 2008.)

Työttömyydellä on todettu olevan huomattavia negatiivisia vaikutuksia

mielenterveyteen. (Paul & Moser 2008.) Murphyn ja Athanasou’sin (1999) teettämä

meta-analyysitutkimus työttömyyden vaikutuksesta mielenterveyteen käsitteli

nimenomaan näiden kahden kausaalisuussuhdetta. Tutkimus sisälsi yhdeksän

pitkittäistutkimusta. Tutkijat raportoivat, että työttömyys lisäsi merkittävästi

ahdistuksen ja kärsimyksen kasvua, mikä tukee oletusta, että työttömyys ei ainoastaan

korreloi kärsimystä vaan on itse kärsimyksen aiheuttajana. Tutkimuksesta kävi myös

ilmi, että muutos on pieni työllisyydestä työttömyyteen, kun taas työttömyydestä

uudelleen työllistymiseen muutos oli huomattavan suuri. (Paul & Moser 2008.)

Jossakin puhuttiin, että odotellaan sitä, kun kansalaisaloite on luovutettu?