Missä elämäntilanteessa olet jos hyväksyt 0-tuntisopimuksen?

Olen täysi nolla.

Ollut jo pitkään.

Opiskeluaikoina ja uuteen kaupunkiin muuttaessani olen ollut vuokrafirmoilla 0-tuntisopimuksella omasta toiveestani. Vapaus valita paljonko tekee, koska ja kenelle.

Opiskelija, vuokrafirmassa 3 vuotta. Täysin tyytyväinen, saan valita työvuoroni ja töitä riittää.

Opiskelijana ja vuoden verran sen jälkeen. Hyvin riitti töitä, välillä otti päähän aikataulut. Kyllä sitäkin tekee ennemmin kuin on syömättä

Opiskelija ja oman aiemman ammatin töitä 0-sopimuksella jo 4 vuotta. Tyytyväinen olen 😊

Opiskelujen ohessa, muuten sopi opiskelijalle hyvin, mutta kesällä jouduin taloudelliseen ahdinkoon, kun 2kk aikana sain 3x4h työvuoroja, enkä tietenkään saanut opintotukia. Kesäkuun vuokran ja ruuat pystyin kevään opintolainalla maksamaan, mutta heinäkuussa tuli ahdistys. Tämä on myös hetki elämässäni, jolloin sai olla kiitollinen suomen sossusta ja avusta, jota sieltä sai.

Opiskelijanahan tuo oli ihanteellista. Ei ollut pakko tehdä paljoa jos ei halunnut, mut duunia oli että jos teki mieli tehdä niin sai painaa menemään. Sopi elämäntilanteeseen upeasti.

Minä olin nollasopimuksella noin 4 kk. Olen 50v ja työttömänä reilut 3v. Työtunteja sain kuitenkin vähintään 20/vk joten olin erittäin tyytyväinen. Hyvin epäilevä olin että selviänkö tuosta kaudesta, erittäin hyvin pärjäsin loppujen lopuksi. Oli hyvä koeaika ja työnäyte pomolle.

Minulla oli jo 2 työtä niin kolmas 0-tuntisopimuksella ei tuntunut kuin hyvältä vaihtoehdolta. 

Oman työni sivussa tein toista työtä nollasopparilla.

Opiskelu täälläkin syynä

Jotkut on ymmärtämättömyydessään kauheasti nollasopimuksia vastaan ja kieltämässä niitä kokonaan, eivät ymmärrä että opiskelijoille ainakin sopivat tosi hyvin.

Opiskelija ketjussa, joissa töitä oli niin paljon kuin jaksoi tehdä. Oli joustavaa, pystyi jäädä  sopivaan paikkaan (sopia pomon kanssa, että tekee x tuntimäärän viikossa, oli luottamus ja toimi), ja jatkaa matkaa, jos tilanteet muuttuikin. Tosi hyvä diili silloin. Käytännössä sai tehdä tarpeeksi töitä ja myös itseä miellyttävässä ympäristössä.

 Voisin kuvitella, että 0-tuntinen olisi painajainen vastakkaisessa tilanteessa: pakko saada x-määrä tunteja puitteissa, joissa töistä ei ole tarjontaa tarpeeksi.

Olen ollut eräässä, alallaan äärimmäisen arvostetussa laitoksessa töissä nollatuntisopimuksella. Hommia oli kun niitä vain jaksoi tehdä, mutta jos menit sanomaan, että voisiko tehdä hieman vähemmän, niin sitten vietiin tunnit kaikki pois ja tilipäivänä kysyttiin, että haluanko niitä (maksullisia) tunteja. Sen määräaikaisen sopparin jälkeen olisi ollut tarjolla vanhat runsaat työtunnit, mutta ilman minkäänlaista sopimusta. Että tällainen työnantaja on kristillistaustainen avustusyhteisö...

Kesällä ei opiskelijallekaan 0-sopimus ole hyvä.

Hoivea Palveluilla vuoden. Olin nuori ja tarvitsin edes vähän rahaa elämiseen. Enää en astu sen firman listoille mistään hinnasta.

Päätoiminen opiskelija ja puolisolla hyvät tulot.

Tein yritystoiminnan ohella. Kun oli vähemmän asiakkaita, pystyi ottamaan enemmän työvuoroja. Nykyään yritys ja 0-sopimus on kohdallani historiaa, mutta silloin se oli hyvä yhdistelmä.

Opiskelijana. Sain valikoida, mitä tein ja milloin tein.

Nollasopparilla mennään. Olen yh. Repikää tästä.