Mikä on masennuksen välttämätön kriteeri? Se joka tekee masennuksesta masennuksen?

Yleinen paha olo, kuolemanhalu, runsas itkeminen tai kyvyttömyys itkeä ovat masennuksen merkkejä. Mutta niiden ja muiden oireiden on myös jatkuttava riittävän pitkään yhtäjaksoisesti, että kyse on masennuksesta.

Masennus on: "Masennukselle tyypillisiä oireita ovat lisääntynyt alakuloisuus, toimintakyvyn lasku, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet, univaikeudet, ruokahaluttomuus, alentunut kyky tuntea kiinnostusta tai mielihyvää sekä ajatusten keskittyminen kuolemaan."

Filosofisesti mielenkiintoinen kysymys. Eipä noista seikoista mitään taideta yksittäisenä tarvita, mutta riittävän monta kuitenkin.

Häh? Ovatko nuo kaikki välttämättömiä?

Entäs jos on vain pari noista edellä luetelluista, esim. ruokahaluttomuus ja toimintakyvyn lasku? Tai on ruokahaluttomuus ja epätyypillinen toimintakyvyn nousu (ylisuorittaminen)? Voiko ruokahaluttomuus johtua jostain muusta kuin masennuksesta? Jos on onnellinen mutta huono ruokahalu, voiko se huono ruokahalu johtua vaikka jostain suoliston tai muusta sairaudesta?

Kysyin VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ oireita. Tunnen ihmisen jolla diagnosoitiin masennus, vaikka hänellä ei ollut em. oireita ollenkaan? Oliko se siis varmasti väärä diagnoosi?

Masennus ei tietenkään ole kaikilla täysin samanlainen. Esimerkiksi minulla ei parii kertaa lukuunottamatta ole ollut itsetuhoisia ajatuksia. Alakuloisuutta, arvottomuutta, huonoa itsetuntoa, toimintakyvyn heikkoutta, kiinnostumattomuutta, epätoivoa, syyllisyyttä, syömistä ja syömättömyyttä sekä lukuisia fyysisiä oireita kylläkin. Oireet ovat jatkuneet, muuttuneet ja pahentuneet vuosien myötä.

Itselläni tosin määrittelemätön masennus, sillä siihen kuuluu mm. paniikkikohtauksia.

Jotta diagnoosi tehdään, pitää oireista löytyä "tarpeeksi monta", mikään yksittäinen oire ei ole "pakollinen". Tosin alakuloisuus on aika olennainen. Vaikea kuvitella, että joku olisi vaikka itsetuhoinen, mutta ei ikinä alakuloinen.

Vierailija kirjoitti:

Masennus ei tietenkään ole kaikilla täysin samanlainen. Esimerkiksi minulla ei parii kertaa lukuunottamatta ole ollut itsetuhoisia ajatuksia. Alakuloisuutta, arvottomuutta, huonoa itsetuntoa, toimintakyvyn heikkoutta, kiinnostumattomuutta, epätoivoa, syyllisyyttä, syömistä ja syömättömyyttä sekä lukuisia fyysisiä oireita kylläkin. Oireet ovat jatkuneet, muuttuneet ja pahentuneet vuosien myötä.

Itselläni tosin määrittelemätön masennus, sillä siihen kuuluu mm. paniikkikohtauksia.

Ainiin. Myös huumorintajun häviämistä sekä negatiivisuutta.

Tee vaikka Beckin masennustesti niin se voi antaa osviittaa.

Vierailija kirjoitti:

Häh? Ovatko nuo kaikki välttämättömiä?

Entäs jos on vain pari noista edellä luetelluista, esim. ruokahaluttomuus ja toimintakyvyn lasku? Tai on ruokahaluttomuus ja epätyypillinen toimintakyvyn nousu (ylisuorittaminen)? Voiko ruokahaluttomuus johtua jostain muusta kuin masennuksesta? Jos on onnellinen mutta huono ruokahalu, voiko se huono ruokahalu johtua vaikka jostain suoliston tai muusta sairaudesta?

Kysyin VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ oireita. Tunnen ihmisen jolla diagnosoitiin masennus, vaikka hänellä ei ollut em. oireita ollenkaan? Oliko se siis varmasti väärä diagnoosi?

jos vaivaa joku, niin mene hakee apua.

Ruokahaluttomuus voi liittyä myös eri sairauksiin jos todettu.

voi olla että et tiedä kaikkea henkilöstä, minkä perusteella diagnoosi tehtiin.

Sopimusasiahan tuo on, jotkut kriteerit on vaan päätetty masennusdiagnoosille.

Vierailija kirjoitti:

Häh? Ovatko nuo kaikki välttämättömiä?

Entäs jos on vain pari noista edellä luetelluista, esim. ruokahaluttomuus ja toimintakyvyn lasku? Tai on ruokahaluttomuus ja epätyypillinen toimintakyvyn nousu (ylisuorittaminen)? Voiko ruokahaluttomuus johtua jostain muusta kuin masennuksesta? Jos on onnellinen mutta huono ruokahalu, voiko se huono ruokahalu johtua vaikka jostain suoliston tai muusta sairaudesta?

Kysyin VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ oireita. Tunnen ihmisen jolla diagnosoitiin masennus, vaikka hänellä ei ollut em. oireita ollenkaan? Oliko se siis varmasti väärä diagnoosi?

Ei masennukseen ole mitään välttämättömiä oireita, jotka olisivat kaikilla samat. On useita masennukselle tyypillisiä oireita ja jos niitä on ns. tarpeeksi ja ne ovat vaivanneet pitkään, ne kyllä kertovat masennuksesta. Ruokahaluttomuus voi johtua monestakin asiasta, ja siksi ja muutenkin ennen masennusdiagnoosia pitäisi ottaa verikokeet ja sulkea pois mm. anemia ja kilpirauhassairaudet. 

Olennaisinta kaiketi on että masennukselle tyypilliset oireet eivät ole ohimeneviä, vaan kyse on pidemmästä ajanjaksosta. Kaikilla on huonoja päiviä ja hetkiä, mutta äkillinen pahan olon puuska ei ole sama kuin masennus.