Onko teillä sellainen tunne että nykymaailmassa et voi luottaa enää yhtään mihinkään?

Paavo Väyryseen voi luottaa.

Onko joskus ollut maailma, jossa voisi luottaa johonkin?

Ei koskaan ole voinut.

Nuorena luotin ainoastaan itseeni. Se oli virhe. En voi luottaa itseenikään.

Ajattelin luottaa siihen, että VR edes yrittää olla huomenna ajoissa. Luotan siihen, että vaimoni meni töihin eikä vieraisiin miehiin. Luotan siihen, että lääkäri ajattelee parastani, eikä esimerkiksi lääketehtailijaa. Luotan siihen, että linja-autonkuljettaja ajaa Kauppatorille ja jatkaa siitä sitten linjansa mukaan. Luotan siihen, että veljeni tai siskoni tulee minua huomenna junalle vastaan. Kun ostan Fazerin sinistä, luotan että paperissa on suklaata eikä hashista...

On toki tilanteita, joissa en luottaisi ihmisiin sinisilmäisesti, mutta oikeastaan aika harvoin. Joissain kaupantekotilanteissa ehkä. En esimerkiksi ostaisi yksityiseltä ihmiseltä netitse mitään niin, että laittaisin rahat hänen tililleen ja odottaisi hänen lähettävän tavaran. Joissain tilanteissa ajattelisin myös ihmisen ulkonäön perusteella, että häneen ei kannata luottaa esimerkiksi raha-asioissa.

Kaiken epäileminen tekisi elämästä kohtuuttoman raskasta. Aina saisi pelätä tulevansa kusetetuksi. Minulla on sellainen perusluottamus ihmisiin. Useimmat toimivat johdonmukaisesti ja tekevät mitä lupaavat. Epäilykseen pitää oikeastaan olla jokin syy. Esimerkiksi syvästi alkoholisoituneeseen ihmiseen en luottaisi monessakaan asiassa.

Kyllä maailma sellainen on. Luotan 100% vain itseeni. Siten on pärjännyt parhaiten.

Luotan siihen että mihinkään tiedonvälitykseen ei sinänsä voi luottaa. Tuntuu että nykyisin jokaisella taholla joka aktiivisesti välittää informaatiota, on jokin vahva oma agenda siinä mukana. Sellainen mahdollisimman objektiivinen näkökulma tuntuu olevan katoava luonnonvara. Voihan olla että edes tähän ei voi luottaa, heh.

En luota kenenkään tai mihinkään.

Luotan muutokseen. Asiat muuttuvat. Aina.

Ei ole. Minä pystyn luottamaan puolisooni ja ystäviini sekä itseeni. Annan hyvää ympärilleni ja saan sitä hyvää takaisin. Kyllä toki minuakin maailmassa oleva pahuus välillä masentaa, mutta juuri silloin on tärkeää itse olla se muutos, jonka haluaa nähdä maailmassa. Olen alkanut tehdä niin, että jos minulle tehdään jokin paha asia, teen jonkun hyvän asian jollekin toiselle. Kun esim. hallitus leikkaa joltain kansanryhmältä  jotain (esim. nyt leipäjonoilta), niin mitä lahjoitan jotain tälle ryhmälle (esim. teen ruoka-apujärjestöille lahjoituksen) jne. Kun luen uutisen taas jostain ympäristöongelmasta, mietin teon, jonka voin tehdä ympäristön hyväksi ja toteutan sen, teen myös vapaaehtoistyötä ympäristöjärjestölle. Suosittelen lämpimästi kaikille! Hyvä kumuloituu.

On. Luotin ennen, että eduskunta puutteistaan huolimatta olisi tärkeimmissä asioissa ns järkevä. Mutta ei. Työttömien aktivointimalli vei lopullisen uskon.

Olen itse töissä, mutta olen uskonut, että Suomessa osataan olla kohtuullisia.

Up

Always have plan B.

Aina varasuunnitelma. Vain itseensä voi luottaa: lämpimät vaatteet, eväät, rahaa että pärjää elämän erämaassa.

Vierailija kirjoitti:

On. Luotin ennen, että eduskunta puutteistaan huolimatta olisi tärkeimmissä asioissa ns järkevä. Mutta ei. Työttömien aktivointimalli vei lopullisen uskon.

Olen itse töissä, mutta olen uskonut, että Suomessa osataan olla kohtuullisia.

Sama täällä! Olen myös töissä (onneksi, kun tätä touhua seuraa), mutta 90-luvun laman ahdinkoa (työttömänä) kokeneena voin suoraan sanoa, että nämä työttömiltä leikkaukset ovat todella huonoa politiikkaa.

Eduskunta ei edusta enää kansaa, vaan ajaa tavalliset ihmiset umpikujaan ja kadulle kerjäämään. Kohta meillä on omat kerjäläiset niiden romanialaisten lisänä. Ennenkuulumatonta ahneutta!

Laittaisivat ennemmin eläkekattoja, estäisivät veronkiertoa, jahtaisivat talousrikollisia, vaatisivat kunnon hintaa ulkomaalaisten yritysten kaivosomistuksista ja puolittaisivat rikkaimpien lapsilisät, ne kun ovat heille pelkkää sijoitus- ja karkkirahaa. Lisäksi kaikki sairaat/työhönkykenemättömät pois työttömyystilastoista, yli 67-vuotiaat pakkoeläkkeelle ja palkkaamaan nuorempia työttömiä tilalle.

Kyllä Suomen talkoisiin voisi varakkaampikin väki osallistua, eikä vain kurjistaa toisten elämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut tehdä niin, että jos minulle tehdään jokin paha asia, teen jonkun hyvän asian jollekin toiselle. Kun esim. hallitus leikkaa joltain kansanryhmältä  jotain (esim. nyt leipäjonoilta), niin mitä lahjoitan jotain tälle ryhmälle (esim. teen ruoka-apujärjestöille lahjoituksen) jne. Kun luen uutisen taas jostain ympäristöongelmasta, mietin teon, jonka voin tehdä ympäristön hyväksi ja toteutan sen, teen myös vapaaehtoistyötä ympäristöjärjestölle. Suosittelen lämpimästi kaikille! Hyvä kumuloituu.

Kiitos vinkistä. tässä ajateltavaa. alan ehkä tehdä samoin!

Samaa mieltä! Ennen minäkin luotin, että Suomi on maa, joka huolehtii heikoimmista ja takaa kaikille mahdollisimman reilut lähtökohdat elämään syntyipä millaiseen perheeseen vain. Itsellä on aina mennyt kohtalaisen hyvin, mutta mikä tahansa yhteisö on nii vahva, kuin sen heikoimmat jäsenet on ja lähes kuka vain voi sairastua, joutua työttömäksi tms. Lisäksi uskon, että kaikkien hyvinvointi on myös rikkaimpien etu, rikollisuutta on vähemmän, kun ihmiset voi hyvin. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on olennaista usko tulevaan, mahdollisuus nousta kuopasta, mahdollisuus hyvään terveydenhuoltoon jne, mutta nykyinen hallitus leikkaa kaikista niistä asioista. Lisäksi Suomi tarvitsee laadukasta osaamista, kun maailma kehittyy niin nopeasti, mutta uutta kehittävät ihmiset karkaa ulkomaille.

Tämä hallitus saa täysin hävyttömästi siirtää rahaa vain itseään ja hyvävelikerhoaan hyödyttäviin kohteisiin eikä kukaan tee mitään! Ei tässä voi enää luottaa mihinkää mikä tässä maassa on ennen ollut tärkeää ja millä Suomi on noussut, entiset sukupolvet kääntyy haudoissaan...

Eduskunta haluaa kai tännekin Pikku-Yhdysvallat. Kaikki "menestyminen" on muka itsestä kiinni. Soten myötä saa vain pienimmät mahdolliset sairaspalvelut, isompi keikka maksaa omasta pussista (siispä vakuutuksia myydään!). Kohta koulutus ajetaan samaan. Laatukoulutuksen saa vain rahalla.

Eipä aikaakaan, kun kurjuuden myötä harkitaan jo aseenkantolakeja. Jenkkilässä väki kanniskelee pistoolia taskussaan, että pystyy puolustautumaan kadulla, kun köyhä käy päälle. Huumerikollisuus kasvaa, kurjuus ja asunnottomuus myös.

Sitä en Suomeen toivo. Miten ennen 80-luvulla pärjättiin (kun ei veroparatiiseja ollut)?

Vierailija kirjoitti:

Eduskunta haluaa kai tännekin Pikku-Yhdysvallat. Kaikki "menestyminen" on muka itsestä kiinni. Soten myötä saa vain pienimmät mahdolliset sairaspalvelut, isompi keikka maksaa omasta pussista (siispä vakuutuksia myydään!). Kohta koulutus ajetaan samaan. Laatukoulutuksen saa vain rahalla.

Eipä aikaakaan, kun kurjuuden myötä harkitaan jo aseenkantolakeja. Jenkkilässä väki kanniskelee pistoolia taskussaan, että pystyy puolustautumaan kadulla, kun köyhä käy päälle. Huumerikollisuus kasvaa, kurjuus ja asunnottomuus myös.

Sitä en Suomeen toivo. Miten ennen 80-luvulla pärjättiin (kun ei veroparatiiseja ollut)?

Tästä USA:n ihannoinnista kertoo myös sekin, että aiemmin yhteiskunnalle kuuluneet ylläpitotehtävät työnnetään vapaaehtoisten, säätiöiden, järjestöjen ja muiden (esim. nyt jopa yritykset - markkinointiahan sekin on) hoidettavaksi.