Lue keskustelun säännöt.
Onnistuneita yhteenpaluita? (Yhteiset lapset, mietityttää koko juttu)
18.12.2017 |
Erottiin pari vuotta sitten. Vahingossa aloitettiin seksisuhde ja näköjään myös suhde.
Lapset on hoidettu yhdessä. Ovat vähän ihmeissään kun iskä täällä yötä, mutta niin pieniä etteivät kysele.
Erottiin monista syistä. Mies oli mustasukkainen ja silti itse meni miten tykkäsi... Samaan aikaan ahdistaa ja ilahduttaa. Tuleeko näistä ikinä mitään?
Olen itsevarmempi nyt enkä anna hänen määräillä. Ovi on avoinna jos alkaa nillittää. Toivottavasti ei ala...
Kommentit (10)
Noh, ei ainakaan vielä ole tullut tilanteita joissa kävisi ilmi. Lisäksi ero sujui lopulta ok, ei kysellyt eikä ole kysynyt kenen kanssa olen ollut tms.
Sanoo tavanneensa, että oli ilkeä ja ajatteli itsekkäästi, eikä osannut luottaa.
Vähän wt:ltä tämä tuntuu.. etenkin mennä vanhemmilleni jouluna.. Mies mukana taas 😁
Mummoni tosin kertoi eronneensa papasta pari kertaa, kolmannella paluukerralla päättivät, että kuolevat yhdessä, ja niin pappa sitten kuolikin mummoni miehenä. Eivät tainneet koskaan ehtiä virallisesti eroamaan.. toisin kuin me.
Hävettää jos tämä ei onnistu. Ja hävettää miten kaikki alkoi, ja entinen anoppi oli heti kertomassa miten arvasi että palataan yhteen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaveripiirissä parikin onnistunutta yhteenpaluuta.
Alkoivat teineinä seurustelemaan pirun vakavasti. Perhe tuli tärkeeksi samantien lukion jälkeen ja ruuhkavuodet.
Oli tempoilua ja hölmöilyä ja ero. Kummassakin naisen halusta, ei jaksanut miehenä ikuista teiniä.
Muutamia vuosia erillään (suhteita ja suhteita) ja alkoi vanha suola janottaa. Palasivat yhteen ja hyvinhän niillä on mennyt. Paremmin kuin silloin.
Nyt on aikuinen suhde. Näiden kanssa on monesti keskusteltu aiheesta ja mielellään puhuvatkin, mikä meni pieleen ja miksi ovat taas yhdessä. Toisessa ovat olleet takaisin yhdessä 8 vuotta ja toisessa 5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Noh, ei ainakaan vielä ole tullut tilanteita joissa kävisi ilmi. Lisäksi ero sujui lopulta ok, ei kysellyt eikä ole kysynyt kenen kanssa olen ollut tms.
Sanoo tavanneensa, että oli ilkeä ja ajatteli itsekkäästi, eikä osannut luottaa.
Vähän wt:ltä tämä tuntuu.. etenkin mennä vanhemmilleni jouluna.. Mies mukana taas 😁
Mummoni tosin kertoi eronneensa papasta pari kertaa, kolmannella paluukerralla päättivät, että kuolevat yhdessä, ja niin pappa sitten kuolikin mummoni miehenä. Eivät tainneet koskaan ehtiä virallisesti eroamaan.. toisin kuin me.
Hävettää jos tämä ei onnistu. Ja hävettää miten kaikki alkoi, ja entinen anoppi oli heti kertomassa miten arvasi että palataan yhteen.
Ap
Päivä kerrallaan. Seurustelkaa. Eihän sitä heti tarvii yhteen muuttaa, ellei talous pakota.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaveripiirissä parikin onnistunutta yhteenpaluuta.
Alkoivat teineinä seurustelemaan pirun vakavasti. Perhe tuli tärkeeksi samantien lukion jälkeen ja ruuhkavuodet.
Oli tempoilua ja hölmöilyä ja ero. Kummassakin naisen halusta, ei jaksanut miehenä ikuista teiniä.
Muutamia vuosia erillään (suhteita ja suhteita) ja alkoi vanha suola janottaa. Palasivat yhteen ja hyvinhän niillä on mennyt. Paremmin kuin silloin.
Nyt on aikuinen suhde. Näiden kanssa on monesti keskusteltu aiheesta ja mielellään puhuvatkin, mikä meni pieleen ja miksi ovat taas yhdessä. Toisessa ovat olleet takaisin yhdessä 8 vuotta ja toisessa 5 vuotta.
Ihana kuulla! Mekin alettiin lukion jälkeen seurustella, ja aikamoista se oli.. Koko idylli tuli kerralla, ja jotenkiin kasvoimme yhdessä aikuisiksi. Kaikki teinimäisestä itkusta baariraivareihin ja katoamisiin, pussailua muiden kanssa ja muuta ihanaa. Päästiin niistä yli, niin tuli häät ja lapsiarki.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palaisin jos mies maksaisi minulta erossa viemänsä perintörahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosin miehestäni pikkulapsiaikana, neljä lasta meillä on, tapasin uuden miehen ja lähdin hänen matkaansa lapsien kanssa. Menimme naimisiinkin. 10v myöhemmin erosimme ja palasin yhteen lasten isän kanssa. Olemme nyt olleet ja asuneet jo (taas) 15v yhdessä. Myönnän eronneeni liian helposti, mies oli liikaa töissä (yrittäjä) ja lapset (yksi on erityislapsi ja yhdet kaksoset) täysin vastuullani. Eipä se uusi mies sen parempi ollut. Kaikin puolin hyvä ratkaisu tämä yhteenpaluu, vaikka teineille se olikin taas iso elämänmuutos. Pienempien lapsien kanssa sujunee helpommin.
Ihanaa kuulla onnistuneita yhteenpaluita!
Minulla oli tuossa välissä yksi lyhyehkö suhde, mutta ei se edennyt mihinkään vakavaan.. onneksi.
Mies on ollut paljon lasten elämässä, joten ei heille mikään järkytys.
Tietty vaatii varmasti aikansa. Mies on tarkempi lasten nukkumaanmenosta, herkuista ym. Itse olen aika rento.. Mutta saa nähdä tuleeko ongelmia. Sanoo, että lapset on aina ihan pilalle hemmoteltuja, kun ovat olleet putkeen yli 2vk luonani yms.. 😁
Mutta ei nyt yhteen olla heti muuttamassa. Tosin vahingossa alettu siirtymään lasten mukana toistemme kotiin.
Ap
Tiedän kaverini vanhemmat, joille kävi aikalailla noin. Mies oli vielä istunut linnassa välissä. En tykkää tätä sanaa käyttää, mutta aika wt-touhua se oli. Toisaalta kyllä siinä lopuksi oli kaikki iloisia, kun koti saatiin yhdessä toimimaan. Riskinä tietty, että jos ei saada, niin mimmoisia riitoja lapset joutuvat katsomaan.
Millä tavalla mies on pahoitellut entistä käytöstään ja olette saaneet yhteiset rajat sovittua? Toimiiko keskusteluyhteys ja mitä konkreettista on osoitettu sen näytöksi, ettei hän nyt yritä kontrolloida?