Tilanteita joissa sinun olisi pitänyt olla toisen henkilön mielestä ajatustenlukija

Duunissa joka päivä. Tosin aika hyvä kyllä olenkin siinä, ja välillä porukka jää suu auki, kun tiedän mitä tulevat kysymään ennenkuin ovat sanoneet sanaakaan. Mutta sitten kun en osaa lukea ajatuksia, tulee mussutusta, että oishan sun pitänyt ymmärtää tämä sanomattakin.

Ei minun, mutta minulla on tuttava, joka ei koskaan pyydä miesystäväänsä tekemään mitään, mutta on sitten vihainen, kun mies ei esim. vienyt mattoja ulos. Eivät asu yhdessä, eli ei ole kysymys yhteisen kodin askareista, vaan tuttavallani on terveydellisiä ongelmia ja sen takia toivoisi miehen auttavan joskus raskaammissa hommissa. Mutta miehen pitäisi siis lukea hänen ajatuksensa, että nyt se Tiina tahtoo, että matot viedään pihalle. Sanoa sitä ei voi.

Kaverini mielestä minun olisi pitänyt tietää, että hänellä on paskaa perseessä.

Isoveljellä vaimoneen on kroonisesti tapana olettaa, että muut ovat ajatustenlukijoita. Muiden pitäisi tietää, että se, että on oma meno jo sovittuna hyvissä ajoin ennen heidän kutsuaan ja kutsusta kieltäydytään, katsotaan veriseksi loukkaukseksi. Tätä ei toki kerrota silloin kuin kutsusta kieltäytyy tai heti sen jälkeen, vaan asia kaivetaan esiin vuoden kuluttua, ja huudetaan päin naamaa samalla, kun ollaan loukkaannuttu siitä, kun toinen ei ole onnistunut päättelemään, että se, että lähtee viemään jalat ristissä odottavaa koiraa lenkille sen sijaan, että vielä kolmannen tunnin vahtisi mökillä heidän lastaan, katsotaan myös vääräksi toiminnaksi, vaikka sanovatkin sen olevan ihan ok.

Ja toki pitäisi jokaisen tietää, että se, että tarjoutuu osallistumaan mökille hankittavan soutuveneen kustannuksiin, koska kuvittelee, että vene on kaikille yhteisesti käytettävissä (ei toki ole, vaan kyseinen pari kohtelee sitä kuin omaansa, eikä huomioi muita ollenkaan), katsotaan puolentoista vuoden kuluttua loukkaukseksi, koska he nyt olisivat halunneet sen ihan itselleen ja olisi sitä silti saaneet muutkin käyttää (vaikkeivät saa nytkään). Ja näitä asioita ei siis kerrota kyseisessä tilanteessa, vaan kaikkeen sanotaan sillä hetkellä kiva ja ok ja sopii, ja sitten ilmeisesti kiukutellaan ensin takanapäin keskenään, miten tyhmiä sukulaiset ovat, kun eivät tajua, kunnes jonkun random-ajan kuluttua asiat kaivetaan uudestaan esille ja haukutaan päin naamaa.