Äh, piikkarinpihistäjäketju katosi juuri kun sain kirjoitettua hänen elämäntarinansa.

Tässä se tulee irrallisena:

Hän syntyi PikkuKallena ja huijasi tarhan tyttöjä kiipeämään tikapuille nähdäkseen vilauksen niistä salatuista piikkareista joista muut pojat puhuivat. Nuoruudessa Kallesta tuli kerrostalon pesutuvan vakiokyylääjä. Kun tukka vuosien varrella alkoi lähteä ja kikulia oli yhä vaikeampi löytää mahan alta, siirtyi Keki-ikäKalle nettiostoksille. Polvetkaan eivät enää kestäneet pyykkituvassa ramppaamista. 

Samaan aikaa maku piikkareissa alkoi olla enemmän "conosseur"- laatuista, stringit Kalle jätti nuoremmille ja erikoistui Thai- leikkaukseen korkein jalanaukoin ja rajattomiin puuterinvärisiin. Viisikymppisenä Kalle löysi muotoilevat ja kohottavat piikkarit, eikä ole sen jälkeen katsonut taakseen. 

Nyt IkäihmisKalle nautiskelee eläkepäivistään Aurinkonummen kotikeskuksessa. Täällä asiat ovat tosiaan hyvin, kaapista saa ottaa niin paljon piikkareita kuin haluaa, naisten mallit on värikoodattu pinkeille hyllyille. Ja koska piikkarit ovat topattuja, on Kallen mukava nukahtaa ne poskeaan vasten... 
Hyvää yötä, Kallekulta!