Mihin vetää raja parisuhteen jatkosta?
Periaatteessa kaikki hyvin. Molemmilla työ, osake löytyy, molemmilla oma velaton auto, lapsia kaksi, kissa(niinkuin sillä olisi mitään merkitystä), seksiä on(hyvää, kumpikin saa aina), läheisyys on vähentynyt työn vuoksi, tunteita on puolin ja toisin. Näemme lähinnä viikonloppuisin koska ollaan eri vuoroissa eli kummallakin on myös omaa aikaa. Silti onni ei kukoista ja riidellään jatkuvasti, tuntuu että syy löytyy mistä vaan. Näin on jatkunut jo yli puoli vuotta. Perhettä emme haluaisi rikkoa missään nimessä. Kun kaikki on näinkin mallikkaasti ja tunteita löytyy, miksi ihmeessä tuntuu että ei voi samassa huoneessa olla toisen kanssa? Onko tämä joku ihme vaihe? Kuinka kauan kannattaa yrittää? Olen ymmälläni. Rakastan puolisoani mutta silti on niin hemmetin vaikea. Yhteisiä juttuja kun suunnittelee niin ei tule mitään. Onko tämä sitä suhteeseen leipääntymistä? Arki kai se toiselta nimeltään on...ollaan oltu yli 4v yhdessä. Perkele. Ei äijät puhu kauheasti tällasista keskenään. Kokemuksia ja mielipiteitä saa kertoa.
M35
Kommentit (3)
Miten kotityöt jakaantuu? Esim se on paljon merkityksellisempää kuin omat autot. Mitenkäs arvot kohtako ne ? Esim lasten kasvatuksessa ja rahankäytössä?
Ehdottomasti suosittelisin oikeasti kuuntelemaan mitä toinen sanoo. Jos koettaisit hyvällä ja rauhallisella hetkellä kysyä toiselta mitä tämä haluaisi muuttaa teidän elämässä. Ja sitten kertoisit sinäkin näkemyksesi ja koettaisit pitää keskustelun rakentavana eikä riitelynä.
Meillä miestä haittasi yhdessä välissä tosipaljon lasten kinastelu ja taistelu. Mietittiin yhdessä ratkaisukeino ( palkintotaulu lapsille ja tiukat säännöt siihen ja molemmat sitouduttiin noudattamaan sitä). Toteutettiin homma yhdessä ja lasten kinastelu ym väheni merkittävästi.
Eli etsikää ne syyt jotka teitä haittaa ja sitten yhdessä ne tavat jolla ongelmat ratkaistaan.
Jatkuva riitely kuulostaa kyllä enemmän tyytymättömyydeltä suhteeseen kuin leipääntymiseltä. Mihin asioihin suhteessa ette ole tyytyväisiä?
Vasta reilut neljä vuotta yhdessä ja jo kaksi lasta? Ettehän te ole ehtineet lainkaan tutustua toisiinne ennen perheen perustamista!
Perheterapiaa suosittelisin. Maksaahan se mutta ei kohtuuttomasti.