Lue keskustelun säännöt.
Raskauden keskeytys vai YH äidiksi?
E
24.11.2017 |
Olen siis tapaillut yhtä ihanaa miestä vähä yli kuukauden ajan. Nyt sain tietää olevani raskaana vaikka olemme käyttäneet aina ehkäisyä. (pillerit ja rengas) Olen 23 ja mies 32.
Nyt olen aivan rikki enkä tiedä oikein mikä enään on oikein ja väärin. Olemme puhuneet asiasta ja minun ja vauvan onneksi hän on maailman ymmärtäväisin ja tukea antava mies. Hän haluaisi minun keskeyttää raskauden, koska ei näe yhteistä tulevaisuutta. Enkä itse haluaisi olla yh-äiti rikkinäisellä perheellä.
Vauva hankaluuttaisi arkea paljon, ja varsinkin minun naisena - Ei miehet halua vastuuta toisen lapsesta kun voi vain valita naisen ilman lasta?
Ja vaikka minulla olisi tämä kyseinen mies rinnallani vaikka 24/7 jos niin haluaisin niin tuntuu samalla väärältä vaihtoehdolta pitää lapsen.
Mutta samalla tunnen että raskauden keskeytys olisi väärin. Olen aina sanonut etten ikinä pystyisi siihen, ja pelkään että jäisin katumaan sitä.
Minkälaisia kokemuksia ja näkökulmia teillä on kyseisestä aiheesta?
Kommentit (18)
Itse kysymykseen en ota kantaa, se on sinun päätöksesi. Totean kuitenkin, nyt kun oma ("saa tulla jos on tullakseen") -lapseni on aikuistumassa, että en olisi lähtenyt tähän lainkaan, jos olisin tiennyt, kuinka paljon se ottaa. Rautaiselle tahdolle kasvattaa lapsi on tilausta monessa kohtaa, pelkkä tunne ei riitä. Rakas on, mutta matka on ollut pitkä ja mutkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No raskaana oleva nainen joka ensimmäisenä miettii huoliiko joku mies häntä enää jatkossa, ei todentotta ole valmis mitenkään äitiyteen.
Tee niinkuin tuntuu. Jos koet että et voi tässä vaiheessa elämääsi olla äiti kun olet vielä tosi nuorikin, niin lasta ei ole pakko pitää.
Mä suosittelen keskeyttämistä. Se ei ole mikään paha juttu tehdä, jos kokee ettei ole valmis. Sä joudut kuitenkin sitoutumaan tähän mieheen ja siihen vauvaan loppuelämäksesi, ja se ei ole helppoa. Se on rankkaaa, väsyttävää ja sen takia joutuu lupumaan paljosta. Sä olet kuitenkin todella nuori ja elämä vasta edessä ja lapsia kerkeät tehdä myöhemminkin, jos niin haluat.
Itse sain lapsen sinun iässäsi "vakavassa" parisuhteessa, ja minulla oli myös ajatus, etten ikinä tekisi aborttia. Nyt yli 30 vuotiaana, tekisin toisin. Koen että vasta nyt olisin valmis henkisesti lapseen. Olin silloin niin lapsi ja keskeneräinen itsekin. Lapsi kuitenkin sitoo ja muuttaa elämää väistämättä. Tukiverkosto oli olematon, kun kaverit eivät oikein välittäneet jäädä viikonloppuisin seurakseni, vaan matkustelivat ja juhlivat.. Nyt vasta 10 vuoden jälkeen, he ovat alkaneet sitoutumaan ja miettimään lapsia ja itse olisin vapaampi touhuamaan ja matkustelamaan :)
Tein viime kesänä abortin, kun lapsi ilmoitti tulostaan, vaikka kierukka käytössä. Silloin mietin pitkään ja itkin päätöstä, mutta se oli oikea, eikä ole kaduttanut hetkeäkään. Keskyttäminen ei ole aina negatiivinen asia.
Jos sinulla on halua pitää lapsi ja on koulutus ja vakituinen työpaikka, että pystyt huolehtimaan siitä niin pidä. Jos et koe olevasi valmis elämän mullistukseen, niin lasta ei ole pakko pitää. Keskeytys ihan suotavaa jos puitteet ei ole kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskeyttäminen on pienempi juttu kuin 9kk raskaus, synnytys ja loppuelämän vastuu lapsesta yksin. Keskeytä ja etsi itsellesi sopivampi mies. Yksinhuoltajana se on vaikeaa, kun on lapsi toisen kanssa... Olet niin nuorikin, että ei kannta pitää vahinkovauvaa. Tsemppiä. :)
Jokaisen on pakko tehdä oma ratkaisu. Kaikki ei kestä aborttia ja menevät vaikka sekaisin sen tehtyään. Toiset taas eivät kestä yh:na ja ympäristökin sen tuomitsee.
Itse tein lapsen vaikka tiesin jääväni yksin. En ole katunut, vaikka usein ajattelen, että elämäni olisi helpompaa ilman lasta. Usein kaipaan lapsetonta elämääni, mutta en voisi silti kuvitella elämää ilman lastani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea uskoa että pillerit ja rengas.
Mut jos olis tosijuttu niin adoptio.
Tein abortin suunnilleen sinun ikäisenäsi ja se oli oikea päätös.
Sen jälkeen opiskelin, menin naimisiin, valmistuin, hankin asunnon, jossa oli lastenhuone ja 29v olin kypsä äidiksi ja hoidin lapseni esimerkillisesti aikuiseksi.
En tiedä, miten sen lapsiraasun olisi käynyt jonka olisin tyttösenä hankkinut, en ollut ollenkaan kypsä äidiksi.
Hyvä näin.
Eli olet niin nuori ja mies ei halua sinua, parempi olla tekemättä lasta, joka ei ole toivottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottakai mietin tulevaisuutta juuri sen takia kun olen aika nuori.
en siis yhtä aikaa käyttänyt pillereitä ja rengasta vaan. Pillerit loppu siihen ja aloin rengasta käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti sinä sen päätöksen teen mutta neuvoisin, että älä keskeytä raskautta. Huolimatta kaikista olosuhteista lapsi on mittaamattoman arvokas ja lahja - iankaikkisuusolento. Jos et voi itse pitää lasta, adoptoi. Suomessa on paljon lapsettomia pariskuntia, jotka voivat antaa lapselle hyvän kodin ja eväät elämään. Toki lapsen pois antaminenkin on rankka prosessi mutta näin lapsi saa mahdollisuuden elämään, joka hänellä lähtökohtaisesti on. Voimia tilanteeseen ja päätöksentekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia saadaam jos saadaan kaikki me jotka lapsia toivoisimme saavamme emme siinä tahdo syystä tai toisesta onnistua. Toisaalta synnyttääkö ja saa lapsen tai päätyykö abortti vaihtoehtoon on kysymys, johon kumpikaan vastaus tai ratkaisu ei ole toista helpompi. Hyviä voimia Sinulle Ap ja kumppanillesi!
Kaikkien pitää tehdä se oma ratkaisunsa. Abortti äkkiseltään tuntuu helpommalta ja paremmalta ratkaisulta tilanteessasi,mutta vain jos itse sitä haluat. Ei se lapsen pitäminenkään maailmanloppu ole,onhan oma lapsi aina rakkain kaikista ja harva lasten tekoa katuu. Ei kukaan ole "valmis äidiksi",siihen kasvetaan.
Jotenkin pöyristyttävää lukea miten monen mielestä(ainakin tällä palstalla) vielä vuonna 2017 joku pitää yh-äitiä jonain pohjasakkana. Tosielämässä kuitenkin on paljon eronneita,uusperheitä,yksinhuoltajia,sateenkaariperheitä jne.eikä ydinperhe ole mikään ainoa oikea elämisen malli. Varmasti löydät miehen, älä siitä huoli. Mieti oletko valmis kantamaan vastuun yksin,eka vuosi voi olla aika rankka.
Minusta äkkiseltään tuntuu, että olet liian riippuvainen muista etkä vielä riittävän vahva vanhemmaksi. Toki siihen voi kasvaa, eli ei sinällään syytä huoleen, mutta 1) kyselet mielipiteitä palstalta 2) mietit pitääkö mahdollinen mies sinusta (?). Itse olen hankkinut lapsen suunnitellusti yksin ja kyllä se vaatii päättäväisyyttä ja tahdonlujuutta, että pitää vanhemmuuden ja lapsen prioriteettina, eikä mieti esim kumppanin hankkimista ensimmäisenä. En ole itse koskaan miettinyt, olisiko esim lapseni este löytää kumppania, vaan itsestäänselvyytenä ajattelen että jos tapaan jonkun sopivan niin tottakai lapsi kuuluu ns. pakettiin eikä siinä voi enää valintoja tehdä. Voisi olla parempi että yrität äitiyttä sitten joskus toisen kerran. Mutta punnitse tarkkaan. Kaikki eivät pysty enää saamaan omia lapsia abortin jälkeen. Tulevaisuudesta ei voi tietää.
Siis sekä pillerit ETTÄ rengas? Abortti, tuo hormonimäärä on teratogeeninen.