Lapsi itkee yksin päiväkodin pihalla

Olisihan tämän viestin voinut laittaa pkn johtajalle jotta tilanteeseen tulisi muutos, mutta mitä suotta laitetaan mielummin vauva palstalle! Ei hyvää päivää

Yhteydenotto päiväkodille on jätetty. Mutta kiitos kommentista.

Mä oon kokenut/ nähnyt joskus vuosia sitten samanlaisen tilanteen.

Sääliksi kävi lasta ja suuri ihmetys hoitohenkilökunnan toiminnasta!

Vierailija kirjoitti:

Olisihan tämän viestin voinut laittaa pkn johtajalle jotta tilanteeseen tulisi muutos, mutta mitä suotta laitetaan mielummin vauva palstalle! Ei hyvää päivää

Olisihan kommentoijan kannattanut käydä edes peruskoulu, mutta mitä suotta. Ei hyvää päivää.

Aika tavallista. Usein kukaan ei näe näitä tilanteita.

On muuten päiväkoti josta tarjottin meidän esikoiselle paikkaa mutta tuli nin huonot fibat tuosta ette huolittu sitä paikkaa. Silloin hwnkilökuntakin vaihtui koko ajan.

Meidänkin päiväkodissa on itkenyt lapsia yksinään. Ulkopuolisena voi olla vaikea tietää tilannetta. Joskus ne lapset itkee, eikä aikuinen pysty tekemään sille yhtään mitään. On pidetty sylissä pitkään, annettu huomiota, lohdutettu, yritetty auttaa, mutta lapsella on vaan ikävä vanhempia. Ei siihen aina auta mikään. 

Olisit vaan mennyt nostamaan pojan syliin ja rauhoittanut hänet. Se olisi tehnyt sinut ja pojan tosi onnelliseksi, mutta ymmärrän ettei joka tilanteeseen voi noin vain mennä väliin.

Muistan kun itse itkin päiväkodin pihalla ja kukaan ei välittänyt. Muistan myös hyvin kun ohi kävelijätkään ei kiinnittänyt huomiota. Se tuntui niin inhottavalta.

Surullista, että joku toinen lapsi joutui tuollaista kokemaan.

Minulla perhepäivähoidossa itki tänään lapsi. Sai kiukkukohtauksen ja se on saatava itkeä ja kiukuta pois. Hän ei millään halua tulla syliin, ennen kuin vähän rauhoittuu. Ainoa tapa olla pitkittämättä tilannetta, on touhuta muuta muiden kanssa, kunnes hän on valmis liittymään joukkoon. Näyttäisi varmasti pahalta ulkopuolisen silmiin. Vanhemmat toki tuntevat tilanteen.

Itsekin työskentelen päiväkodissa, joissa tällaisia tilanteita välillä tulee. Syynä ei välttämättä tai ainakaan meillä ole ollut se etteikö hoitaja huomaisi tai välittäisi itkevästä lapsesta.

Joskus 1v - 2v on saattanut potkia, purra tai töniä toisen lapsen kumoon raivopäissään, useasta kiellosta huolimatta. Sitten tämä potkiva tai väkivaltainen lapsi on kohdattu niin että hänelle on kerrottu toimineen väärin jne. Josta sitten saattaa seurata se että alkaa itkeä yksinään jossain ja kyllä, jätämme lapsen hetkellisesti yksin. Aina välillä voi käydä lapsen luona tai katsella huomioida mutta lapsi saattaa tarvita yksin rauhoittumista.

Sitten on niitä lapsia, jotka huutavat aina kun eivät ole sylissä ja niitä jotka ovat juuri aloittaneet päiväkodin ja käyvät läpi eroahdistusta omasta vanhemmasta ja tällöin ei aina hoitaja edes kelpaa.

Se on lapsen kasvun kannalta tärkeää itkua ja se kestää hetken. Toisilla päiviä toisilla viikkoja.

Mutta se itku on itkettävä.

Oletko koskaan kohdannut uhmaikäistä lasta, joka vaan raivoaa? Jos et niin turha tehdä tällaisia aloituksia tai jos olet, niin tuskin kysyisit tai asiaa ihmettelisit.

1v ei ole uhmaikäinen

Vierailija kirjoitti:

Meidänkin päiväkodissa on itkenyt lapsia yksinään. Ulkopuolisena voi olla vaikea tietää tilannetta. Joskus ne lapset itkee, eikä aikuinen pysty tekemään sille yhtään mitään. On pidetty sylissä pitkään, annettu huomiota, lohdutettu, yritetty auttaa, mutta lapsella on vaan ikävä vanhempia. Ei siihen aina auta mikään. 

Eli itkeköön vain_yksin_ kun ei kerta lopeta? Todella huono selitys! Kyllä minä ainakin kuljettaisin sylissäni tai muuten pitäisin lähelläni, en todellakaan heittäisi hanskoja tiskiin, että ole sitten siinä. Onneksi olen omat lapseni saanut säästettyä päiväkodilta ja sen minkä ovat hoidossa olleet, ovat olleet ehkä maailman suurisydämmellisimmillä pph:lla. ❤️

Vierailija kirjoitti:

Itsekin työskentelen päiväkodissa, joissa tällaisia tilanteita välillä tulee. Syynä ei välttämättä tai ainakaan meillä ole ollut se etteikö hoitaja huomaisi tai välittäisi itkevästä lapsesta.

Joskus 1v - 2v on saattanut potkia, purra tai töniä toisen lapsen kumoon raivopäissään, useasta kiellosta huolimatta. Sitten tämä potkiva tai väkivaltainen lapsi on kohdattu niin että hänelle on kerrottu toimineen väärin jne. Josta sitten saattaa seurata se että alkaa itkeä yksinään jossain ja kyllä, jätämme lapsen hetkellisesti yksin. Aina välillä voi käydä lapsen luona tai katsella huomioida mutta lapsi saattaa tarvita yksin rauhoittumista.

Sitten on niitä lapsia, jotka huutavat aina kun eivät ole sylissä ja niitä jotka ovat juuri aloittaneet päiväkodin ja käyvät läpi eroahdistusta omasta vanhemmasta ja tällöin ei aina hoitaja edes kelpaa.

Se on lapsen kasvun kannalta tärkeää itkua ja se kestää hetken. Toisilla päiviä toisilla viikkoja.

Mutta se itku on itkettävä.

Järkyttävää.

Ns hoitaja niin pihalla kuin olla ja voi.

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan kohdannut uhmaikäistä lasta, joka vaan raivoaa? Jos et niin turha tehdä tällaisia aloituksia tai jos olet, niin tuskin kysyisit tai asiaa ihmettelisit.

Ja sen uhmaajan voi jättää yksin selviytymään tunteidensa kanssa? Yhtä paljon se on läheisyyden kaipuinen kuin se ikäväänsä itkevä.

Tässä nähdään miten aina joku ulkopuolinen luulee tietävänsä asiat paremmin kuin esim ne hoitajat.

Tai miten pihalla vanhemmat ovat.

Joku päätteli lapsen olevan yksi v. Joku päätteli että on koko aika yksin.

Ihan oikeasti raivoavaa tai toisia satuttavan lasta ei palkita syleillä heti. Myöhemmin tottakai, mutta ei se lapsi tajua ristiriitaisia viestejä eli niitä että sanotaan ei ja kielletään ja samaan aikaan paapotaan ja hellitään. Ei siinä kukaan lapsi rikki mene.

Oletko koskaan käynyt päiväkodissa? Kyllä ne lapset itkee siellä sisälläkin välillä yksinään?

Varsinkin pienten puolella. Jos lapsia on ryhmässä 12 ja hoitajia kolme niin todennäköisesti joku aina huutaa tai ehkä jopa kaikki yhtäaikaa.

Vaikka lapsi itkisi koko kahdeksan tuntia äitinsä perään, ei hoitaja voi olla sen yhden kanssa koko päivää sylittelemässä.

Herätkää nyt herran jumala.

Uhmaikä voi hyvinkin alkaa 1,5- vuotiaana.

Osana laadukasta akateemisten lastentarhanopettajien tarjoamaa varhaiskasvatusta on juuri tuollainen toiminta, jossa lapsi jätetään yksin selviytymään. Kyllä se vähitellen oppii, että yksin on pärjättävä.

Kyllähän lapset kotonakin välillä itkee yksin. Vai sylitteleekö joku aina lasten itkiessä? Niin varmaan...

Käyn lasteni kanssa samaan aikaan kuin päiväkotiryhmät ja pari perhepäivähoitajaa. 

Hyvin usein lapsi jätetään aivan yksin silloinkin, kun kyseessä ei ole mikään "turha" kiukuttelu tai selvä uhmakohtaus. 

Enkä sitä sano, että näissäkään tilanteissa saisi jättää yksin. 

Jopa uhkaillaan, että sitten jäät siihen, jos et tottele. Tämä on täysin sopimatonta hyvin pienen lapsen kohdalla. Herättää epäluottamusta, turvattomuuden tunnetta ja jopa kauhua. Huuto tietysti vain yltyy. 

Alle kaksivuotiaalla on oikeus aikuisen tukeen itkevänäkin. Ja tietysti vanhemmallakin, mutta uskon, että ihan pienellä tämä voi jättää todella jälkiä tunne-elämän kehitykseen. 

Vähän kauhistuttaa, kun helmikuun alusta alkaa päivähoito. Ei kyllä kyseisessä päiväkodissa.