Lue keskustelun säännöt.
Jos 80% juomiskerroista juo "loppuun asti", kunnes ei enää pysty juoda, onko enää ikinä toivoa palata kohtuukäyttäjäksi?
08.11.2017 |
Ja sosiaaliseksi juojaksi. Juon 1-3 krt kuukaudessa kaverien kanssa ja mennään ulos. Ongelma on, etten pystykontrolloida juomista, kun on saanut pienet pohjat alle. Selvinpäin vannon, että tänään otetaan iisisti.
Joku aivoissa vaan napsahtaa ja ainoa mikä pyörii mielessä on, että pääsisi mahdollisimman nopeasti mahdollisimman kovaan känniin.
Sitten melkeen viikon on huono olo sen jälkeen
Ongelmaa ei ole kuitenkaan pitää taukoa. Toisaalta tuntuu, että pitkän tauon (väh 1kk) jälkeen pystyy yhden (1) kerran juomaan kohtuudella niin, ettei aivot menekään pois tolalta kun ottaa pohjia. Voiko siis olla avaimena se, että juo harvemmin? Mihin tämä perustuu?
Kommentit (14)
En osaa antaa mitään neurobiologista selitystä tuolle ilmiölle, muuta kuin sen että alkoholi saa aivoissasi aikaan dopamiiniryöpyn ja olet jotenkin viritetty niin, että alat siitä pienestäkin dopamiininerityksen lisääntymisestä himoita lisää välittömästi. Käytännössä sama asia kuin joillain on vaikka herkkujen kanssa, syövät aina itsensä ihan sairaiksi jos herkkuja on vapaasti saatavilla, eivät vain osaa lopettaa.
Pitkällä aikavälillähän tuosta helposti aiheutuu koukuttuminen ja alkoholismi, vaikka tällä hetkellä tauon pitäminen ei olekaan ongelma. Suosittelisin kyllä, että pidät juomiskerrat vähäisinä, ja ehkä voisit "harjoitella" kohtuujuomista esim. juomalla vain tilanteissa, joissa ei sosiaalisista syistä ole mahdollista ottaa enempää kuin se lasi viiniä (joku perheillallinen tms). Kavereiden kanssa helposti meno riistäytyy käsistä itse kullakin, ja silloin kukaan ei katso kieroon, jos juot paljon. Tilanne siis mahdollistaa överijuomisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-pysty juomaan
-pysty kontrolloimaan
Tuota kutsutaan alkoholismiksi, ja se on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.
Vierailija kirjoitti:
-pysty juomaan
-pysty kontrolloimaan
Aivan, ap:lta on mennyt kaikki toivo jo siksi että hän ei osaa enää äidinkieltään kunnolla.Se kertoo että aivojen rappeutuminen on jo pitkällä.
... pysty kontrolloimaan
Mikä hitto siinä on ettei suomea osaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On toivoa. Minä olin tuollainen nuorena. Aina kun aloin juoda, join kunnes oksensin tai hoipertelin tai sammuin. Vaikka olisin päättänyt että menen "yhdelle" tai "kolmelle". Jossain vaiheessa loppui "ulkona käymiset" kun sellaiseen ei enää ollut kavereita. Eipä sitä yksin kotona juuri tullut otettua ns. perseitä vaan muuttui enemmän rauhalliseksi tissutteluksi.
Vierailija kirjoitti:
En osaa antaa mitään neurobiologista selitystä tuolle ilmiölle, muuta kuin sen että alkoholi saa aivoissasi aikaan dopamiiniryöpyn ja olet jotenkin viritetty niin, että alat siitä pienestäkin dopamiininerityksen lisääntymisestä himoita lisää välittömästi. Käytännössä sama asia kuin joillain on vaikka herkkujen kanssa, syövät aina itsensä ihan sairaiksi jos herkkuja on vapaasti saatavilla, eivät vain osaa lopettaa.
Pitkällä aikavälillähän tuosta helposti aiheutuu koukuttuminen ja alkoholismi, vaikka tällä hetkellä tauon pitäminen ei olekaan ongelma. Suosittelisin kyllä, että pidät juomiskerrat vähäisinä, ja ehkä voisit "harjoitella" kohtuujuomista esim. juomalla vain tilanteissa, joissa ei sosiaalisista syistä ole mahdollista ottaa enempää kuin se lasi viiniä (joku perheillallinen tms). Kavereiden kanssa helposti meno riistäytyy käsistä itse kullakin, ja silloin kukaan ei katso kieroon, jos juot paljon. Tilanne siis mahdollistaa överijuomisen.
Joo en toivo tuollaista joka päivä juomistakin kun tälläkin juomistahdilla tulee isoja ongelmia. Voiko tällainen humalahakuinen juominen itsessään aiheuttaa masennusta kaappaamalla aivojen palkitsemiskeskuksen sen lisäksi, että sotkee serotoniinitasoja? Absolutismia harkitsen vakavasti, sillä suvussa on juoppoutta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
... pysty kontrolloimaan
Mikä hitto siinä on ettei suomea osaa?
Nyt olet kyllä väärässä. Se on 'en pysty kontrolloida'
T. Äikän ope
Vierailija kirjoitti:
-pysty juomaan
-pysty kontrolloimaan
Mitä helvettiä selität? Se kirjoitetaan -pysty juoda, ja -pysty kontrolloida
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuota kutsutaan alkoholismiksi, ja se on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.
Höpö höpö. Jos tuo olisi alkoholismia, niin opiskelijoista varmaan 70-80% olisi alkoholisteja. Tuollainen käyttäytyminen juhliessa kun on äärimmäisen tavallista, tai ainakin oli teekkaripiireissä joissa itse opiskelin. Silti nämä ihmiset jossain vaiheessa perheellistyy ja rauhoittuu ja lopettaa humalajuomiset.
Onnistuu se. Alat vain rajoittaa juomista tietoisesti, eli lopetat illan "kesken". Muutamassa kuukaudessa alat tottumaan siihen ettei tule vedettyä perseitä olalle. Ja sitten se jo onnistuu itsestään.
Ei toki koskaan yhtä kivaa ole kuin nakit silmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että se perustuu siihen, että sinä oikeasti, ihan pohjimmiltasi et pidä tärkeänä juoda vain vähän. Jossain pinnallisilla mielen tasolla ajattelet, että niin pitäisi tehdä, ja sitten teet päätöksiä että tänään et juo niin paljon. Mutta syvemmällä et ihan oikeasti koe vakavaa syytä olla ottamatta mukavia kunnon kännejä, ja niinpä sitten otat, kun alkoholi vähän lieventää estoja.
Useimmat pystyvät lopettamaan tuollaisen käytöksen sitten kun on ihan *oikea*, vakava syy. Esim. se että kotona odottaa lapsi tai edes lemmikki joka on pakko ulkoiluttaa. Tai että lääkäri on sanonut että maksa-arvot on nyt sellaiset että isommat juomiset on kerta kaikkiaan lopetettava. Tai on rakastunut mieheen joka ottaa hillitysti ja jonka kanssa/edessä ei halua missään nimessä sekoilla ja mokata koko juttua. Itseltäni kova juominen loppui kun kerran menin kännissä kamaliin orgioihin, sekoilin todella hävettävästi ilman kondomia, ja sain pelätä hiv:tä ja raskautta ja ties mitä. Se opetti kerrasta, että nyt ihan oikeasti tämän on loputtava. Pienemmät mokailut kuten halailut tai nolot avautumiset ei siihen auttaneet vielä.
Mutta ilman erityistä syytä, ja jos jatkat juomista samalla porukalla kuin ennenkin, voi olla että et pääse tavastasi tietoisilla päätöksillä. Et sinä noin harvalla juomisella fyysisesti ole riippuvainen, mutta psyykkinen halu juoda taustalla voi olla kova, ja jos ei ole tarpeeksi vahvaa kieltävää estoa mielessä niin sitten juot.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että se perustuu siihen, että sinä oikeasti, ihan pohjimmiltasi et pidä tärkeänä juoda vain vähän. Jossain pinnallisilla mielen tasolla ajattelet, että niin pitäisi tehdä, ja sitten teet päätöksiä että tänään et juo niin paljon. Mutta syvemmällä et ihan oikeasti koe vakavaa syytä olla ottamatta mukavia kunnon kännejä, ja niinpä sitten otat, kun alkoholi vähän lieventää estoja.
Useimmat pystyvät lopettamaan tuollaisen käytöksen sitten kun on ihan *oikea*, vakava syy. Esim. se että kotona odottaa lapsi tai edes lemmikki joka on pakko ulkoiluttaa. Tai että lääkäri on sanonut että maksa-arvot on nyt sellaiset että isommat juomiset on kerta kaikkiaan lopetettava. Tai on rakastunut mieheen joka ottaa hillitysti ja jonka kanssa/edessä ei halua missään nimessä sekoilla ja mokata koko juttua. Itseltäni kova juominen loppui kun kerran menin kännissä kamaliin orgioihin, sekoilin todella hävettävästi ilman kondomia, ja sain pelätä hiv:tä ja raskautta ja ties mitä. Se opetti kerrasta, että nyt ihan oikeasti tämän on loputtava. Pienemmät mokailut kuten halailut tai nolot avautumiset ei siihen auttaneet vielä.
Mutta ilman erityistä syytä, ja jos jatkat juomista samalla porukalla kuin ennenkin, voi olla että et pääse tavastasi tietoisilla päätöksillä. Et sinä noin harvalla juomisella fyysisesti ole riippuvainen, mutta psyykkinen halu juoda taustalla voi olla kova, ja jos ei ole tarpeeksi vahvaa kieltävää estoa mielessä niin sitten juot.
Tää oli hyvä, kiitos!
Ap
Kahdeksassa viikossa addiktiota ylläpitävä DeltaFosb nollaantuu, joten jos vaikka joisit 2kk välein.