Lue keskustelun säännöt.
Nainen ei elätä miestä
02.11.2017 |
Vajaa 10 vuotta sitten jouduin lomautetuksi ja vaimo alkoi välittömästi puhua siitä että meidän ei varmaan kannata enää olla yhdessä. Onnekseni työllistyin nopeasti uudeleen ja höpinät jäivät siihen. Mutta kyllä tuo jäi vaivaamaan, sillä tienaan noin tuplat vaimooni nähden, enkä ole koskaan erotellut tulojamme, vaan meillä on yhteiset rahat.
Kommentit (40)
Mun mies on kausityöläinen ja tulot puolet pienemmät kuin minulla. Kyllä sikäli elätän että esim. kaikki meidän perheen lomamatkat tehdään minun ansaitsemilla tuloilla. Mies maksaa myös yhteisistä kuluista vähemmän kuin minä. Näin on ollut jo 15 vuotta. Täytyy vaon löytää se oikea nainen joka ei ole golddigger, kyllä meitäkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on kausityöläinen ja tulot puolet pienemmät kuin minulla. Kyllä sikäli elätän että esim. kaikki meidän perheen lomamatkat tehdään minun ansaitsemilla tuloilla. Mies maksaa myös yhteisistä kuluista vähemmän kuin minä. Näin on ollut jo 15 vuotta. Täytyy vaon löytää se oikea nainen joka ei ole golddigger, kyllä meitäkin on.
Lisättäkööt että minun ei mieheni kotona ollessa juuri kotitöihin tarvitse tarttua, hän hoitaa suurimman osan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs tyhmyyden ylistyslaulu täältä löytyikään :) . Eihän kukaan mies, jolla on huonmpi tai sama palkka kuin naisella, kelpaa kenellekään. Kukaan nainen, ei voisi olla niiin tyhmä.
Ja että vielä elättämään miestä, haahh hah haa.
AP ja muut narisijat, älkäähän yleistäkö.
Itse aloitin seurustelun yrittäjämiehen kanssa kun itse opiskelin. Monta kertaa maksoin myös hänen osuutensa elämästä - yrittäjä kun ei saa edes mitään työttömyystukia ja ainakin tuolloin minkään ansioihin sidotun lisäetujden hakeminen olisi ollut todella hankalaa kun siihen olisi pitänyt liittää kaikki mahdolliset paperit firman tuloslaskelmasta alkaen.
Olen maksanut hänen (töissä välttämättömän ja firman nimissä olleen) autonsa leasingmaksuja, ostanut hänelle etelänmatkan ja antanut hänen elää ilmaiseksi minun asunnossani.
Mutta olinkin löytänyt oman kultakimpaleen. Nyt olemme olleet yhdessä jo kohta 20 vuotta, firma pyörii yhä ja mies on se, jonka tulotiedot ovat julkiset ja hän hemmottelee minua matkoilla ja muilla yllätyksillä.
Mjoten ei muuta kuin etsimään sitä naista, jolle juuri sinä olet se hänen elämänsä kultakimpale :)Miksi itse yleistät, 20 vuotta sitten tapahtuneista? Eikä, ei kaikilla opiskelijoilla ole varallisuutta tuollaiseen, joten ei voi vertailla mitenkään nykyhetkeen. Aina niitä marginaalissa on pieniä määriä erilaisiakin tapauksia, ei ne realiteetteja muuta miksikään. Ja se etsintä on tosiaankin sateenkaaren metsästystä, ei kovin realistista sekään.
Niin, ei sitä varallisuutta kyllä mullakaan ollut. Opiskelin yliopistossa, tein opettajan sijaisuuksia, olin kiireapua kaupassa ja nostin opintolainat.
Tietenkään en edes omalle lapselleni suosittelisi moista ’toisen elättämistä ’ mutta onkohan tehty mitään tutkimusta siitö, pitääkö APn väittämä enemmän paikkansa kuin se, että nykyään sekä miehet että naiset eivät ole niin sitoutuneita parisuhteen että olisivat valmiit elättämään toista? Vai ovatko miehet yhä vaan niin sidoksissa pilluvaluuttaan että ovat todella valmiimpia elättämään sitä naisyksilöä jotta kikkelille olisi oma pesä?
"Ja sen pituinen se."
Näin päättyi yksi tämänpäiväisistä misogynistisistä kilttimies-saduista. Stay tuned, lisää takuuvarmasti tulossa ennen kuin päivä kääntyy iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Lomautettu saa aniosidonnaista... kyllä meillä se lomautettukin on maksanut oman osuutensa menoista.
Miehellä päättyi määräaikainen kun tavattiin... että taisipa tuo olla työtön siinä kohtaa kun seurustelusta sovittiin ja työllistämispätkien välissä kun yhteen muutettiin. Mutta oli sillä muita avuja + haki töitä, teki kotitöitä, huolsi autot eli ei maannut passausta odottamassa. Sekä osaa ja haluaa tehdä kotona rahan arvoista remonttia, mikä on aika etu okt-asukkaina.
Tarkemmin ajateltuna... elätänhän... maksan meinaan suurimman osan meidän yhteisen lapsen kuluista :) Toki myös lapsilisä tulee minun tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 vuotta vanhoja asioita sitten jaksat miettiä.
Oisko aika sanoa vaimolle että on jäänyt kaihertamaan?
Vitun ämmä.
Jaa, eikö ne venäläiset ja thaimaalaiset naiset olekaan enää niin ihania, jos jäät työttömäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä elätän myös. Miehelle ei töissä käydessään palkasta paljoa jäänyt käteen, kun ulosottovirasto vei osansa. Maksoin siis kaikki yhteiset matkat, leffareissut ym. ja usein "lainasin" rahaa ruokaan tai matkakorttiin. Nyt miehen työsuhde päättyi, joten maksan käytännössä kaiken. Hän varmasti tekisi saman minulle, jos osat olisivat toisin päin.
Lisään vielä, että mies ei saa mitään "hulppeaa ansiosidonnaista", koska ei kuulu työttömyyskassaan.
Olet oikeassa, en elättäisi, mutta toisaalta en ehdottaisi mitään yhteystaloutta rikkaamman kanssa. Kumpikin elättäköön itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen elättänyt puolisoni työttömyys-, lomautus- ja sairausaikojen yli, ja tekisin niin vastakin. Hän putosi pysyvästi työelämästä hieman 30 ikävuoden jälkeen. Minun näkökulmastani niillä, joilla rakkaus hyppää ikkunasta ulos vastoinkäymisten tullessa ovesta sisään on alun perinkin kyse jostain muusta kuin rakkaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä elätän myös. Miehelle ei töissä käydessään palkasta paljoa jäänyt käteen, kun ulosottovirasto vei osansa. Maksoin siis kaikki yhteiset matkat, leffareissut ym. ja usein "lainasin" rahaa ruokaan tai matkakorttiin. Nyt miehen työsuhde päättyi, joten maksan käytännössä kaiken. Hän varmasti tekisi saman minulle, jos osat olisivat toisin päin.
Lisään vielä, että mies ei saa mitään "hulppeaa ansiosidonnaista", koska ei kuulu työttömyyskassaan.
Tuo "vakuutus" on halvimmillaan 120€/vuosi.... Tyhmyydestä sakotetaan ja sinua sakotetaan miehen tyhmyydestä. Nyt se ansiosidonnainen kuntoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elättänyt puolisoni työttömyys-, lomautus- ja sairausaikojen yli, ja tekisin niin vastakin. Hän putosi pysyvästi työelämästä hieman 30 ikävuoden jälkeen. Minun näkökulmastani niillä, joilla rakkaus hyppää ikkunasta ulos vastoinkäymisten tullessa ovesta sisään on alun perinkin kyse jostain muusta kuin rakkaudesta.
Ilmeisesti sinun puolisosi ei ole istunut sohvalla perse homeessa odottamassa sun tilipäivää, vaan tekee ja toimii minkä pystyy. Kyllä se elatushalu ja sitä myöden rakkaus haihtuu jos sille ei tule mitään vastineeksi vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elättänyt puolisoni työttömyys-, lomautus- ja sairausaikojen yli, ja tekisin niin vastakin. Hän putosi pysyvästi työelämästä hieman 30 ikävuoden jälkeen. Minun näkökulmastani niillä, joilla rakkaus hyppää ikkunasta ulos vastoinkäymisten tullessa ovesta sisään on alun perinkin kyse jostain muusta kuin rakkaudesta.
Ilmeisesti sinun puolisosi ei ole istunut sohvalla perse homeessa odottamassa sun tilipäivää, vaan tekee ja toimii minkä pystyy. Kyllä se elatushalu ja sitä myöden rakkaus haihtuu jos sille ei tule mitään vastineeksi vuosiin.
No ei, hän pikemminkin makasi ne pahimmat vuodet. Ei kuitenkaan laiskuuttaan, siinä on kieltämättä ero. Olihan se silti kamalaa etenkin niinä aikoina, kun jouduin hoitamaan häntäkin, mutta siitä selvittiin. Sopeutuminen rajalliseen toimintakykyyn vei molemmilta aikaa, mutta muuta elämää helpottamalla saatiin tästä jopa varsin laadukasta. Meille tuli pakollinen downshiftaus, onneksi, sanoisin nyt vuosien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elättänyt puolisoni työttömyys-, lomautus- ja sairausaikojen yli, ja tekisin niin vastakin. Hän putosi pysyvästi työelämästä hieman 30 ikävuoden jälkeen. Minun näkökulmastani niillä, joilla rakkaus hyppää ikkunasta ulos vastoinkäymisten tullessa ovesta sisään on alun perinkin kyse jostain muusta kuin rakkaudesta.
Ilmeisesti sinun puolisosi ei ole istunut sohvalla perse homeessa odottamassa sun tilipäivää, vaan tekee ja toimii minkä pystyy. Kyllä se elatushalu ja sitä myöden rakkaus haihtuu jos sille ei tule mitään vastineeksi vuosiin.
No ei, hän pikemminkin makasi ne pahimmat vuodet. Ei kuitenkaan laiskuuttaan, siinä on kieltämättä ero. Olihan se silti kamalaa etenkin niinä aikoina, kun jouduin hoitamaan häntäkin, mutta siitä selvittiin. Sopeutuminen rajalliseen toimintakykyyn vei molemmilta aikaa, mutta muuta elämää helpottamalla saatiin tästä jopa varsin laadukasta. Meille tuli pakollinen downshiftaus, onneksi, sanoisin nyt vuosien jälkeen.
Rakkaudesta vielä, minusta rakkaus on sidoksissa siihen, voiko toista osapuolta arvostaa ja kunnioittaa. Ainakin minun olisi mahdotonta rakastaa sellaista ihmistä, jota ei arvosta. Yksipuolisuus tappaa minkä tahansa suhteen, ei se toimi ikuisesti niin, että vain toinen antaa ja vain toinen ottaa koko ajan. Siinäkin menettää arvostuksen sitä vapaamatkustelijaa kohtaan.
Taas ihan fiksut aikuiset naiset puolustelevat itseään trollille. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Taas ihan fiksut aikuiset naiset puolustelevat itseään trollille. Surullista.
Ei sillä ole väliä kenen kanssa täällä jaarittelee.
Vierailija kirjoitti:
ihan fiksut aikuiset naiset
Juu, eihän naisissa vikaa ole tai tyhmiä yksilöitä. Vain miehissä. Tämä selvä taas kerran...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elättänyt työttömää miestä, väitöskirjan tekijää, masentunutta miestä. Menoja eritelemättä. Etsikää miehet tasokkaampia naisia, niitäkin on.
Sellaisia naisia löytyy vain rakkauslauluista, sateenkaaren toisesta päästä ja tietenkin av-mammojen ylevistä juhlapuheita. Me miehet olemme sidottuja reaalimaailmaan, jossa tuota ei tapahdu.
Tiedoksi: se että SINÄ et kelpaa naisille, ei välttämättä johdu ollenkaan siitä että olet pers'aukinen. Mutta helpompaa on tietenkin uhriutua ja syytellä naisia ahneiksi, kun katsoa peiliin ja miettiä missä vika, kun suksi ei luista.
Vierailija kirjoitti:
Taas ihan fiksut aikuiset naiset puolustelevat itseään trollille. Surullista.
Eikö täällä saa mistään keskustella? Tämänhän pitäisi olla keskustelupalsta.
Kyllähän puolisoa kuulu tukea niin myötä- kuin vastamäessäkin. Itse olen ollut muutamaan otteeseen työttömänä, mutta olen silti pystynyt maksamaan oman osuuteni yhteisistä menoista ansiosidonnaisellani. Kotona ollessa tein yksin kaikki kotityötkin, miehen ei tarvinnut tehdä mitään. Kun mies tuli töistä, hän pääsi suoraan ruokapöytään. Kyllä tuo ihan tyytyväiseltä vaikutti vaikken ollutkaan työssä.
Itse tiedän kaksi naista, jotka ovat eronneet miehen jäätyä työttömäksi. Toinen miehistä nukkui iltapäivälle eikä tehnyt kotona mitään, joten vaimo sai tarpeekseen. Tämän mies kertoi minulle itse, hän oli entinen työkaveri, jolta loppui työt samaan aikaan mitä itseltä. Toisen miehen alkoholinkäyttö lähti lapasesta, kun viikollakin oli aikaa ryypätä. Hän oli naapuri.