Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, jotka tietävät surevansa rakkauden perään eikä sitä korjaa mikään?
29.10.2017 |
Kun siis aina sanotaan, että kyllä se menee ohi, tai että löydät uuden? Ja itse tiesi, että ei mene, en löydä. Ja sitten kävi myös niin. Mä en osaa tehdä sille mitään. Mikään muu kuin se ihminen ei merkitse mulle yhtään mitään tässä maailmassa. Ei tee minua onnelliseksi.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Vaikka sanoin, etten ole menettänyt vielä, roikkuessani rakkauden raunioilla(?) niin sisälläni on iso, käsittelemätön menetys. Tai ehkä se, etten ole saanut sitä käsitellä on juuri se, ettei ole vielä "menettänyt", vaikka se iso käsittelemätön menetys on siellä. Tiedän että menetys liittyy siihen, etten saanut äidinrakkautta, vaikka minulla on äiti jonka kanssa elin. Ja menetys siinä on siksi, että se ei ollut aina niin. Eron (olin 2v.) jälkeen en saanut enää äidinrakkautta. Johtuiko se ikäkaudestani, yksinhuoltajuudesta vai mistä, en tiedä, eikä sillä ole merkitystä.
Tämä uusi menetys aktivoi taas tuon käsittelemättä olevan menetyksen. Äitinihän tietysti koitti kaikkensa etten saisi silloin pikkulapsena käsitellä menetystäni, olin siitä oireillessani vain ilkeä, paha, muita ajattelematon... Mulla on ollut tosi vaikea elämä jo muutenkin, ja sitten vielä tämä.
ap