Vauvaero avo-aikana

Kaipailisin neuvoja vastaavassa tilanteessa olleilta ihmisiltä.
Tilanne on se, että olemme olleet avoliitossa mieheni kanssa nyt kuusi vuotta, esikoisemme syntyi alkuvuodesta. Suhteemme on ollut päärpiirteittäin tasaista ja normiarkea ylämäkineen ja alamäkineen, ongelmia on alusta saakka aiheuttanut kuitenkin miehen mielenterveysongelmat ja alkoholin käyttö. Ensin mainitut ovat pysyneet hienosti hallinnassa lääkkeillä sekä terapialla, mutta nyt (taas) useampi kuukausi takaperin hän päätti yks kaks jättää lääkityksen pois, ja alkoholi on tullut elämäämme takaisin sen seurauksena lähes päivittäiseksi tavaksi (itse en tietenkään juo). Tässä tilanteessa olemme olleet useamman kerran suhteen aikana, jotenkin hän on pohjalle päästyään alkanut taas kasaamaan itseään ja hakenut apua, jonka jälkeen olemme taas palanneet yhteen ja aloittaneet puhtaalta pöydältä. Nyt tällä kertaa meillä on kuitenkin lapsi, jo ka etu menee kaiken edelle. Vaikka itse jaksaisinkin alamäet hammasta purten rakkauden voimalla, en mitenkään voi sallia että lapsemme joutuisi näitä kausia näkemään kun isä voi niin huonosti ja purkaa pahaa oloaan minuun ja viinaan. Olenkin tullut tieni päähän koska vaikka olin optimistinen että isyyden onni olisi viimeinen silaus kaidalle polulle, se ei sitä ollut koska tässä tilanteessa olemme taas. Olen myös oman jaksamiseni kanssa täysin päätepisteellä, ja mitä pikemmin pääsen rakentamaan 8kk lapseni kanssa normaalia tasapainoista arkea ilman toisen vanhemman jatkuvaa kiukuttelua, sen parempi. Ongelma on kuitenkin se, ettei mieheni suostu etsimään itselleen asuntoa. Asumme minun omistusasunnossa, ja käsittääkseni hänen häätämisensä täältä on hyvin vaikeaa lain puitteissa koska olemme asuneet yhdessä niin kauan. Sain taannoin kriisikeskuksesta tälläisiin tapauksiin erikoistuneen asianajajan numeron johon soitin, ja hän sanoi että helpointa olisi että minä muutan pois. Mutta eihän se nyt niin voi olla? En mitenkään pysty äitiystuella kustantamaan kahden asunnon asumiskuluja, ja muutenkin, saako mieheni sitten vaan jäädä vapaamatkustelemaan omistamaani asuntoon? Mitkä ovat minun oikeudet asunnon omistajana? Toki pyrin nyt selvittämään asiaa muualtakin, mutta jos joku on ollut vastaavassa tilanteessa olisi ihanaa kuulla miten ovat ratkenneet. Minulla tai lapsella ei ole ollut "vaaraa" miehestä, mikäli sillä on merkitystä tilanteen ratkeamiseen.