Lue keskustelun säännöt.
Oletteko koskaan olleet tällaisessa tilanteessa?
24.10.2017 |
Ja miten toimitte?
Olen tavannut pitkästä aikaa hyvän ja pontetiaalisen kumppaniehdokkaan. Ollaan tapailtu reilu kuukausi ja fiilikset näyttäisi olevan molemminpuoliset.
Mulla on kuitenkin iskenyt hirveä stressi omasta elämästäni tässä parin viikon aikana ja tuntuu että mulla ei just nyt oo aikaa ja itsestäni mitään annettavaa tälle ihmiselle näillä voimavaroilla. Mua harmittaa kovasti tää tilanne, kun viimein löydän jonkun jonka kanssa voisi olla mahdollisuuksia johonkin, mutta samaan aikaan tää tilanne hänenkin kanssaan tuo lisästressiä elämään jota en kaipaisi. Tuntuu että tapailemalla tässä vaiheessa pilaan kaiken, sillä en pysty antamaan itsestäni sitä kuvaa mikä normaalisti olen. Kuitenkaan eihän ihmistä voi laittaa hyllylle odottamaan ja sanoa että palataan pian uudestaan?
Haluaisin vaan niin kovasti nyt jonkun paussin omaan elämään ja levähtää + suorittaa ajan kanssa velvollisuudet. Sitten hypätä takaisin ja jatkaa kaikkea keveämmin mielin.
Kommentit (3)
1, Niinpä niin.. Vastaus voisi olla periaatteessa helppo, jos oisin varma että tästä kaikki hyväksi kehittyisikin. Kuitenkin pelkään että suhteentynkä tuo loppujenlopuksi pettymyksen ja sitten olen vielä samaan aikaan enemmän suossa velvollisuuksieni kanssa. Mutta ymmärrän kyllä että näitä asioita ei kukaan mukaan pysty kohdallaan ennustaa, ihmiset tekee päätöksiä joista osa kannatti ja osa ei.
Vielä kun tässä stressin syynä ei ole ainoastaan nää velvollisuudet, vaan vaihteleva mieli siitä mitä elämältä haluan ja henkinen väsyminen, niin en tiedä onko aika suhteelle sopiva. Kuitenkin näin itseäni toistaen harmittaisi antaa tällaisen ihmisen lipua pois elämästäni, kun luultavasti hetkisen päästä olisin saanut taas itseni kasaan ja aika suhteelle olisi sopiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha ajatella, että mitä jos. Kaikki tässä elämässä on arpapeliä, välillä vaan pitää tarttua härkää sarvista ja antaa mennä.
Älä mustamaalaa suhdetta itse jo kättelyssä. Pohdi tosiaan, onko nykyinen elämäsi sellaiseen mahdollista onnellista suhdetta parempaa. Jos työsi/nykyinen elämäntilanteesi on parasta sellaisenaan, älä ota kumppania elämääsi. On väärin myös sitä toista osapuolta kohtaan, että sinä "vaan katselisit", jos hän haluaa suhteen tulevaisuudessa.
Kannattaa miettiä, kumpi on tärkeämpi, velvollisuudet vai mahdollinen suhde loppuiäksi.
Voiko osan velvollisuuksista laittaa odottamaan, miehen pitää olla tuhannen kiinnostunut, jos
jää odottelemaan, milloin sinulla olisi aikaa/halua hänelle.