Kokevatko muut äidit syyllisyyttä?
Olen alkanut tuntea syyllisyyttä monista asioista, mikä varmaan normaaliakin. Sain ensimmäisen lapseni nuorena ja olosuhteidenkin pakosta sain jonkin verran lastenhoitoapua vanhemmiltani ja vauva-aika olikin oma lukunsa olosuhteiden vuoksi. Poika on jo iso. Hänestä on kasvanut sosiaalinen ja rohkea. Uuden puolison kanssa on nyt taapero ja olen alkanut potea huonoa omaatuntoa, koska olen jättänyt hänet vauva- aikana muutaman kerran hoitoon muutamaksi yöksi. Kun lukee kaiken maailman palstoja ( mitä ei pitäisi tehdä) kukaan muu ei ole koskaan jättänyt lastaan hoitoon ..muuta kuin kolmevuotiaana puoleksi yösi sairaalaan jouduttuaan. Mieheni ei ymmärrä, että koen huonoa omaatuntoa. Ennen luulin olevani ihan hyvä äiti kunnes sotkeennuin olosuhteiden pakosta yhteisöön, jossa kaikki olivat niin perhekeskeisiä, että muuta ei uskaltanut puhuakkaan.
Keskustelupalstojen mukaan lapsia ei pidä tehdä jos niitä ei jaksa itse hoitaa tai kaikki matkat yms voi tehdä joskus myöhemmin. Mietin vain, että mitä yhteistä meillä on mieheni kanssa 15 vuoden päästä. Alkaisimmeko sitten vasta tutustua toisiimme... Vähän liioiteltua mutta kuitenkin.. Koko äitiydestä menee ilo näiden äitien arvostelujen myötä.. Mistä sinä koet syyllisyyttä? Anteeksi sekavuus
Syyllisyys alkaa kun pää näkyy ja seuraa loppuelämän :/