Koko räppikulttuuri perustuu jenkkiteinien luulolle, että runoudessa = loppusoinnut

Olin vaihto-oppilaana USAssa 80-luvulla. Jo silloin opin tuntemaan teinien ajattelutavan ja toistuvat mallit. Yksi niistä oli tämä yksinkertaitus, että runous tarkoittaa säkeitä, joilla on loppusointu.

Kun ihan vaan tiedoksi teille, että runoudessa on aikojen alusta saakka ollut tärkeintä, mitta EI LOPPUSOINNUT. Ja mitta tarkoittaa rytmiikkaa, johon ei liitty loppusointuisuus mitenkään. Toki loppusointuja on saatettu käyttää.

Sitten tuli Vanilla Ice ja loi räpin. Eli sanoja ryitään suusta niin, että ne päättyvät loppusointuun. Se on olevinaan lyriikkaa, vaikka se on vain kouluttamattoman vajakin käsitys runoudesta. Nykyään pikkupojat ovat niin gangstaa, niin gangstaa kun rykivät näitä loppusointuja ja välillä puhuvat bitcheiestä, suihinotoista ja ampumisesta.