Miten selvitä elämästä erityisherkkänä ja hyvin tunteellisena

Hyvin! Voimia ja tsemppiä olet ihana!

Mitä hyviä puolia on tunteellisuudessa ja herkkyydessä? Mitä jos nauttisit niistä?

Ei tämäkään herkkua ole, kun mikään ei tunnu miltään.

Vierailija kirjoitti:

Elämäni tuntuu todella raskaalta, koska koen kaikki asiat niin voimakkaasti. Varsinkin negatiiviset tunteet ovat sietämättömän tuntuisia. Olen teini-ikäisestä saakka käynyt puhumassa ammattiauttajalla, koska en omin avuin pysty hallitsemaan tunne-elämääni. Asiaa on myös tutkittu ja minun on tosiaan todettu olevan huomattavasti keskivertoa tunteellisempi.

Miten näiden ominaisuuksien kanssa pystyy elämään? Olen kotoa saanut todella huonot valmiudet omien tunteiden ja herkkyyksien kohtaamiseen, koska vanhempani eivät ymmärtäneet alkuunkaan tarpeitani ja ovat itse täysin tunnelukkoisia. Terapioissa valmiuksia on koitettu rakentaa vuositolkulla, mutta aina uusien haasteiden edessä vanhat mallit tuppaavat nousemaan pintaan.

Viime yönä esimerkiksi valvoin monta tuntia ahdistuksen vallassa. Lopulta nukahdin, mutta heräsin sitten omaan itkuuni ikävän unen jäljiltä. Elämässäni kuitenkin kaikki on ihan suhteellisen kunnossa, lukuun ottamatta muutamaa pientä murhetta, jollaisia varmasti kaikilla on. Minun päässäni vaan arkisetkin ongelmat paisuvat megaluokan katastrofeiksi.

Niin se vain menee että heikot sortuu elon tiellä. Normaalit tunteet on pelkästään hyvä asia, mutta kuten toinenkin sanonta sanoo. Mies se tulee räkänokastakin mutta ei tyhjän naurajasta. Sama sanonta pätee tyhjän tillittäjääkin.

Voi olla, että sun pitää kokea ensin jotain hyvin suurta tuskaa ennenkuin saat tietynlaista suhteellisuudentajua mitä kannattaa surra ja murehtia. Mä synnytin 24-vuotiaana vammaisen lapsen vain 3 viikkoa sen jälkeen kuin puolisoni oli kuollut autokolarissa. Kolmessa viikossa heitti kaikki elämässäni häränpyllyä, myös asioiden tärkeysjärjestys. En suinkaan toivo sulle mitään tällaista, mutta itse ainakin tuon jälkeen lakkasin murehtimasta ja ahdistumasta pienistä asioista.

"Suru vieroittaa harmeista ja huolista."

- Kerttu Wanne -

Herkkänä ihmisenä on kyllä vähän hankalaa välillä.

Kävin vähän aika sitten treffeillä ja menetin yöuneni sitä seuraavana yönä kun ahdistuin siitä että se toinen ei varmaan halua nähdä enää uudestaan.. Tuosta että herää keskellä yötä tyyliin 1-3 aikaan huomaa ahdistuksen määrän :/

Nämä ovat vähän hankalia asioita mutta yritä kuitenkin pitää tilanne hallinnassa siinä mielessä ettet paisuttelisi asioita vaan asetat ne omassa päässäsi tiukasti omiin mittasuhteisiinsa etkä suostu paisuttelemaan tai maalailemaan kauhukuvia vaan elät hetkessä ja otat asiat asioina. Se on eräänlaista itsensä kasvattamista, tunteiden hallitsemista järjen avulla ja asioiden selittämistä itselleen järkevästi. Pilko megaluokan katastrofi osiin ja analysoi ne yksi kerrallaan ja anna järkesi punnita sen vakavuusaste, onko kysymyksessä mega- vai sittenkin mikroluokan katastrofi, kun päätös tästä on syntynyt pysy siinä äläkä vatvo asiaa enempää vaan siirry takaisin olevaan hetkeen ja elä sitä. En muista sen kirjan nimeä mistä tämä löytyi mutta siinä oli hyvää tekstiä ahdistuksen käsittelystä.

up

Olen varmaan samanlainen, sillä erotuksella että koen pärjääväni ihan hyvin. Aika paljon olen yksin. Muutaman ison kolauksen jäljiltä pikkuasiat eivät enää niin hetkauta. En silti tarkoita että sinulle toivoisin samaa, mutta sitä kautta oma pienestä stressaaminen jäi vähemmälle.

Pahoihin uniin jos herään niin yritän muistaa seuraavan yön olevan varmasti jo helpompi. Useimmiten kun unohdan unet heti herätessä ja se lohduttaa, ettei niitä tarvitse joka yö muistaa.

Uumoillut että tällä aivokemialla varustetut on niitä jotka päätyvät narun jatkoksi. Itse arvostan elämää liikaa sellaiseen ratkaisuun päätyäkseni.

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyviä puolia on tunteellisuudessa ja herkkyydessä? Mitä jos nauttisit niistä?

Ei tämäkään herkkua ole, kun mikään ei tunnu miltään.

Onhan niissä puolensa. Olen esimerkiksi herkkävaistoinen ja luova. Olen usein ajatellut, että tältä varmaan monesta taiteilijasta tuntuu - luomisen vimmaa on ja kokemisen halua, mutta toisaalta elämä tuntuu kamalan aaltoilevalta ja ne pohjamudat ovat kamalia.

Menetin vanhempani hyvin nuorena ja se on jättänyt luonteeseeni hyvin paljon haurautta ja jopa sairaalloisuutta. Plussaa on se, että toiset herkkikset tunnistaa nopeasti. Heidät joiden sielu lepattaa liekin lailla tuulessa muttei sammu koskaan. <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyviä puolia on tunteellisuudessa ja herkkyydessä? Mitä jos nauttisit niistä?

Ei tämäkään herkkua ole, kun mikään ei tunnu miltään.

Onhan niissä puolensa. Olen esimerkiksi herkkävaistoinen ja luova. Olen usein ajatellut, että tältä varmaan monesta taiteilijasta tuntuu - luomisen vimmaa on ja kokemisen halua, mutta toisaalta elämä tuntuu kamalan aaltoilevalta ja ne pohjamudat ovat kamalia.

Tämä siis ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyviä puolia on tunteellisuudessa ja herkkyydessä? Mitä jos nauttisit niistä?

Ei tämäkään herkkua ole, kun mikään ei tunnu miltään.

Onhan niissä puolensa. Olen esimerkiksi herkkävaistoinen ja luova. Olen usein ajatellut, että tältä varmaan monesta taiteilijasta tuntuu - luomisen vimmaa on ja kokemisen halua, mutta toisaalta elämä tuntuu kamalan aaltoilevalta ja ne pohjamudat ovat kamalia.

Tämä siis ap.

koveta hieman kuortasi, mutta älä koskaan sydäntäsi. olet ihana!

Elämä on oppimista. Ensin voisit hyväksyä sen. Oppia ei kannata ottaa vaikka Vain elämää -sarjasta, mutta aloittelijana voisit kuunnella vaikka vanhojen iskelmien viestejä!

Miten se herkkyys sitten ilmenee ja millaista unta näit?

Mun mielestä olis hyvä sitten tehdä niitä asioita joissa kokee olevansa hyvä.. Niin kokee että niistä ominaisuuksista on hyötyä... :)

Älkää ”erityisherkät”nyt luulko että olette jotain taiteilijoita! Kyllä olette edelleen vain hankalia ihmisiä. Taiteilijat ovat toisinajattelijoita ja visionäärejä, sillä ei ole mitään tekemistä itkupilliyden kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Elämä on oppimista. Ensin voisit hyväksyä sen. Oppia ei kannata ottaa vaikka Vain elämää -sarjasta, mutta aloittelijana voisit kuunnella vaikka vanhojen iskelmien viestejä!

Silloin olivat monet asiat toisin, oli ehkä rankempaa mutta oli kunnia arvossaan. toki se vei monen hengen  jotka eivät jaksaneet pitää kulisseja yllä. ketä varten pidämme kulisseja yllä? lähimmät ihmiset näkevät meidät ilman kulisseja, joten turha niitä on ketään varten pitää yllä. ole oma itsesi.

Vierailija kirjoitti:

Älkää ”erityisherkät”nyt luulko että olette jotain taiteilijoita! Kyllä olette edelleen vain hankalia ihmisiä. Taiteilijat ovat toisinajattelijoita ja visionäärejä, sillä ei ole mitään tekemistä itkupilliyden kanssa!

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Elämäni tuntuu todella raskaalta, koska koen kaikki asiat niin voimakkaasti. Varsinkin negatiiviset tunteet ovat sietämättömän tuntuisia. Olen teini-ikäisestä saakka käynyt puhumassa ammattiauttajalla, koska en omin avuin pysty hallitsemaan tunne-elämääni. Asiaa on myös tutkittu ja minun on tosiaan todettu olevan huomattavasti keskivertoa tunteellisempi.

Miten näiden ominaisuuksien kanssa pystyy elämään? Olen kotoa saanut todella huonot valmiudet omien tunteiden ja herkkyyksien kohtaamiseen, koska vanhempani eivät ymmärtäneet alkuunkaan tarpeitani ja ovat itse täysin tunnelukkoisia. Terapioissa valmiuksia on koitettu rakentaa vuositolkulla, mutta aina uusien haasteiden edessä vanhat mallit tuppaavat nousemaan pintaan.

Viime yönä esimerkiksi valvoin monta tuntia ahdistuksen vallassa. Lopulta nukahdin, mutta heräsin sitten omaan itkuuni ikävän unen jäljiltä. Elämässäni kuitenkin kaikki on ihan suhteellisen kunnossa, lukuun ottamatta muutamaa pientä murhetta, jollaisia varmasti kaikilla on. Minun päässäni vaan arkisetkin ongelmat paisuvat megaluokan katastrofeiksi.

Sun vaan pitää ohjelmoida aivosi uudelleen terapeutin avustuksella. Ilmeisesti suhde terapeutteihin ei ole ollut kovin luottavainen jos  tämä ei ole onnistunutetkä ole pystynyt prosessoimaan asioita. Tee vaan lujemmin työtä, lue itsehoito-oppaita, mielikuvaharjoittele. Siihen pystyy kun todella  on motivoitunut.

Been there, done that