Kahvin RYYSTÄMINEN - miksi?
Miksi ihmeessä jotkut tollot ryystävät äänekkäästi kahvia juodessaan? Omaan tuttavapiiriin ei tämmöisiä ryystäjiä lukeudu (tai tule lukeutumaan) mutta juuri jouduin kuuntelemaan jonkun espoolaisen taikinaposken julmetun äänekästä ryystämistä viereisessä pöydässä, kahvilassa Helsingin keskustassa. Miksi tiedän espoolaiseksi? Huusi myös kovaan ääneen kaikki kuulumisensa puhelimeen niinkuin olisi NMT-ajat vielä. Aaarghhhhh!
Mainittakoon, että tämä viereiseen pöytään tunkenut huutoryystäjä oli nuorehko ehkä kolmikymppinen mies, joltain seitsemänkymppiseltä tuommoisen ryystämisen tai vaikka tassilta juomisen kenties ymmärtäisikin. Mutta nuorehko ihminen, osaako joku (kenties itsekin ryystäjä tai ryystäjän kumppani) selittää MIKSI? (Olisin kysynyt syytä hemmolta itseltään ja pyytänyt lopettamaan, mutta oli koko sen ajan puhelimessa mitä tuota käytöstä ehdin sietää. Ennen kuin lähdin, sinne jäi huutoryystämään. Oli vielä superiso muki eli sitä riemua riittää.)
Kommentit (18)
Itse ryystän aina, eikä kukaan ole tullut ikinä moittimaan. Sitä varten vaadin aina kahvilautasenkin.
Vierailija kirjoitti:
Itse ryystän aina, eikä kukaan ole tullut ikinä moittimaan. Sitä varten vaadin aina kahvilautasenkin.
Ihan aidostiko? Miksi, kiinnostaa kuulla. Ja myös julkisella paikalla / kahviloissa?
Ap
Huutoryystämisestä tuli mieleen huuto-oksentelu, josta aikoinaan moitittiin ihmisiä palstalla. Mitä eroa on huutoryystämisellä ja huuto-oksentamisella? Jälkimmäiselle EI voi mitään. Uskokaa pois.
(Ketjun ap luuli, että huuto-oksentajat pitävät tarkoituksella meteliä yrjöämisestään :D)
Olitko se sinä, ap?
Joskus läpällä tehdään miehen kanssa noin, ja siis tasan sen ensimmäisen hörpyn ja päälle AAH, mut en ymmärrä jos joku ihan tarkotuksella ja jatkuvasti ryystää. Sama kuin sopan syöminen ja ryystää. Siis miksi? Eikö voi ihan normaalisti syödä tai juoda
Sen takia että se kahvi on varmaan kuumaa. Huulet siinä palaa jos ei ryystä muutaman kerran.
Ihan loogista. :)
Vierailija kirjoitti:
Huutoryystämisestä tuli mieleen huuto-oksentelu, josta aikoinaan moitittiin ihmisiä palstalla. Mitä eroa on huutoryystämisellä ja huuto-oksentamisella? Jälkimmäiselle EI voi mitään. Uskokaa pois.
(Ketjun ap luuli, että huuto-oksentajat pitävät tarkoituksella meteliä yrjöämisestään :D)Olitko se sinä, ap?
Hahaa, en ollut minä, ketjun aiheen muistan kyllä. Äänekkään oksentamisen kotona ymmärrän kyllä, äkillinen oksentamisen tarve on tuskin tilanne jossa ehtii miettiä naapureita. Mutta että tarkoituksella pärisyttää etuhuultaan kahvilassa niin, että suunnilleen smoothie-koneiden äänet peittyvät alleen, tuota en vaan voi ymmärtää. Maistuuko kahvi ryystämällä niin paljon paremmalta, tahtoo ymmärtää!
Vierailija kirjoitti:
Joskus läpällä tehdään miehen kanssa noin, ja siis tasan sen ensimmäisen hörpyn ja päälle AAH, mut en ymmärrä jos joku ihan tarkotuksella ja jatkuvasti ryystää. Sama kuin sopan syöminen ja ryystää. Siis miksi? Eikö voi ihan normaalisti syödä tai juoda
3:50 ja siitä eteenpäin...
Mun työkaveri on ryystäjä. Olkoon kahvia tai keittoa, niin ryystää. Ja juuri tuollainen kolmekymppinen jannu kyseessä.
Vuosia olen tuota jo kuunnellut, ja inhonväristykset tulevat siitä joka kerran. Ei olla jatkuvasti samassa kahvipöydässä, välillä pitkiäkin aikoja eri työmailla. Joten olen sietänyt tuota. Tuntuu vain niin kovin henkilökohtaisuuteen puuttumiselta alkaa huomauttamaan tuollaisesta, etten millään kehtaisi. En vaikka joskus tekee mieli vaihtaa pöytää, ettei kuulisi sitä ryystämistä. Tosin eri pöydästähän ap:kin sen kuuli!
Eli sen verran häveliäs olen, etten ole saanut selville, että miksi pitää ryystää. Joten sori ap, en osaa vastata.
Kiva että en ole ainoa, jota tuo ärsyttää. En tiedä mistä se johtuu, mutta jos joku ryystää kahvia ( tai muutakaan juomaa ) se saa minut voimaan pahoin. Usein siinä samalla mässytetään jotain pullaa kovaan ääneen, hyi.
Vierailija kirjoitti:
Sen takia että se kahvi on varmaan kuumaa. Huulet siinä palaa jos ei ryystä muutaman kerran.
Ihan loogista. :)
Eikö silloin voisi odottaa hetken, että kahvi jäähtyy? Kotonaan saa tehdä kuinka tykkää, mutta ei kahvilapöydässä ryystetä, kaivella nenää/pehvaa, rapsutella munia, piereskellä vai kuinka?
Ap
Dieter und Berner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus läpällä tehdään miehen kanssa noin, ja siis tasan sen ensimmäisen hörpyn ja päälle AAH, mut en ymmärrä jos joku ihan tarkotuksella ja jatkuvasti ryystää. Sama kuin sopan syöminen ja ryystää. Siis miksi? Eikö voi ihan normaalisti syödä tai juoda
3:50 ja siitä eteenpäin...
Ei hitto just noin :D
Ryystämällä kahvi ei ole niin kuumaa. Ei kai kukaan sitä muuten huvikseen tee.
Kuuman kahvin tai teen melkein itsestään ryystäisi. Kaikilla ei ole kärsivällisyyttä odottaa jäähtymistä. :D
Vierailija kirjoitti:
Mun työkaveri on ryystäjä. Olkoon kahvia tai keittoa, niin ryystää. Ja juuri tuollainen kolmekymppinen jannu kyseessä.
Vuosia olen tuota jo kuunnellut, ja inhonväristykset tulevat siitä joka kerran. Ei olla jatkuvasti samassa kahvipöydässä, välillä pitkiäkin aikoja eri työmailla. Joten olen sietänyt tuota. Tuntuu vain niin kovin henkilökohtaisuuteen puuttumiselta alkaa huomauttamaan tuollaisesta, etten millään kehtaisi. En vaikka joskus tekee mieli vaihtaa pöytää, ettei kuulisi sitä ryystämistä. Tosin eri pöydästähän ap:kin sen kuuli!
Eli sen verran häveliäs olen, etten ole saanut selville, että miksi pitää ryystää. Joten sori ap, en osaa vastata.
Noi on jänniä noi pienet, mutta ah niin hiertävät jutut! Tosta tuli mieleen entinen työkaveri, joka kilisytti lusikkaa kupissa todella raivostuttavan äänekkäästi sokeria sulatellessaan, kilinkolin, kilinkolin loputtomuuksiin asti! Monta kertaa teki mieli sanoa tuosta mutta otin zen-harjoituksen kannalta. Plus pyysin toimistosihteeriä vaihtamaan palasokerin hienosokeriin kahvitarvikkeiden jatkotilauksissa, tapahtui ja auttoi.
Miten se kahvi muka jäähtyy ryystettäessä? Yhtä kuumaa se on vaikka vedätkin huoneilmaa samalla suuhusi.
Vierailija kirjoitti:
Kiva että en ole ainoa, jota tuo ärsyttää. En tiedä mistä se johtuu, mutta jos joku ryystää kahvia ( tai muutakaan juomaa ) se saa minut voimaan pahoin. Usein siinä samalla mässytetään jotain pullaa kovaan ääneen, hyi.
Joo, yleensä aikuiset ihmiset oppii käytöstavoille eli syömään niin että vierustoveri näkee, muttei kuule syömistä. Eli opitaan olemaan mässyttämättä, maiskuttamatta, ryystämättä - kaikki tapoja joita syömään opettelevilla lapsilla näkee mutta aikuisilla onneksi harvoin. Tulee mieleen että eikö näille äänekkäästi syöville ole kotona tai viimeistään koulussa opetettu pöytätapoja? Siksi syövät ja juovat kuin pellossa ja vaikutelma on tosi infantiili ja pulssia nostattava, kun kyse on kuitenkin aikuisesta.
Mä en ole vielä kuin 39 ja vielä mun lapsuudessa 80-luvulla ala-asteen ope tarkkaili pöydän päässä oppilaiden syömistä ja tarttui saman tien sotkemiseen, röyhtäilyyn, maiskuttamiseen, ryystämiseen ja muihin huonoihin pöytätapoihin. Talutti toiseen pöytään opettelemaan oikein syömistä kahden kesken open kanssa. Ehkei näin enää saa tehdä, pitää antaa kaikkien kukkien ja huonojen pöytätapojen kukkia? Ja tulos on sitten tässä.
Vierailija kirjoitti:
Mun työkaveri on ryystäjä. Olkoon kahvia tai keittoa, niin ryystää. Ja juuri tuollainen kolmekymppinen jannu kyseessä.
Vuosia olen tuota jo kuunnellut, ja inhonväristykset tulevat siitä joka kerran. Ei olla jatkuvasti samassa kahvipöydässä, välillä pitkiäkin aikoja eri työmailla. Joten olen sietänyt tuota. Tuntuu vain niin kovin henkilökohtaisuuteen puuttumiselta alkaa huomauttamaan tuollaisesta, etten millään kehtaisi. En vaikka joskus tekee mieli vaihtaa pöytää, ettei kuulisi sitä ryystämistä. Tosin eri pöydästähän ap:kin sen kuuli!
Eli sen verran häveliäs olen, etten ole saanut selville, että miksi pitää ryystää. Joten sori ap, en osaa vastata.
Kuten ap sanoi, niin ruuan äänekäs mussuttaminen kuuluu myös kuvaan. Näin täälläkin. Tavallaan ihailenkin sitä, miten estottomasti tämä todella ujo työkaverini syö :-)
Mutta samaan johtopäätökseen olen tullut kuin joku kommentoija yllä, että kotona on jostain syystä jäänyt pöytätavat kokonaan opettamatta. Ehkä vanhemmat ovat puolikuuroja tai jotain...
Huono käytös, minkä näki myös muusta.