Laihdutin ja treenasin miesten huomion vuoksi, nyt olen järkiintynyt mutta inhoan miehiä...!?

Laihdutin ja treenasin itseni upeaksi, sain 25 kg pois, jonka lopputuloksena olin mitoissa 167 cm/56 kg. Juoksin, kävin salilla, olin hoikka mutta myös vahva.

Ja jestas sitä miesten huomion määrää. Kauniit kasvot mulla on ollut aina, mutta mikä huomion määrä, kun kauniskasvoisena, hoikkana ja hymyilevänä astut yöelämään minihameessa... Onhan se huumaavaa. Ihailijoita pörrää, senkun valitset kenet otat.

Vuoden tätä elin, sitten alkoi yököttää. Seksiä sain ja vonkaajia ja tteffeillepyytäjiä piisasi, mutta aloin pikkuhiljaa tajuta, että musta oltiin kiinnostuneita nimenomaan seksin takia. Eivät he olleet musta kiinnostuneita ihmisenä.

Kaikenlisäksi itseni pitäminen noin timmissä kunnossa vei ihan järkyttävästi aikaa ja vaivaa, ateriakoot, kalorit, ruoka ja syöminen ja kieltäytyminen pyörivät päässä aamusta iltaan ja unissakin.

Sitten lopetin, miksi rääkkäisin itseäni ollakseni tuntemattomien, omia tarpeitaan ja himojaan tyydyttävien miesten miellyttäjä? Yököttää nykyään oma käytös...

Vähensin treenaamista, nykyään käyn sen verran liikkumassa mikä hyvältä tuntuu ja mitä terveyden ylläpitämiseen tarvitsee, ja pyrin syömään terveellisesti mutta myös sallin itselleni senkin osa-alueen elämässä, että nautin myös herkuista ja tavallisesta kotiruoasta, enkä vedä vain proteiinirahkaa, vihersmoothieita ja kanasalaatteja yms.

Lihoin vuodessa 15 kg takaisin, ihailijat ovat hävinneet, mutta eipä haittaa yhtään. Oloni on tasapainoisempi ja seesteisempi.

Ainoa että jäi fiilis, että lähestulkoon vihaan nykyään miehiä.. Ymmärrän että tämä johtuu itsestäni, ei niinkään miehistä, mutta kai tämäkin tästä ajan kanssa oikenee? Mutta siis se miesten pinnallisuus, naisten esineellistäminen ja arvottaminen ulkonäön perusteella.. Surullista!! (jaa joo, ei sais yleistää, tietenkään KAIKKI miehet ei tee näin.. Eihän?!?)