Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun lapsiarki ei innosta? Haaveilen toisesta naisesta.
25.09.2017 |
Olemme olleet naimisissa 4 vuotta. Meillä on 2v kaksoset ja yksi 4v lapsi.
Meillä on ollut riitoja ja olenkin sanonut, että en enää jaksa.
Meillä ei ole mitään yhteistä aikaa keskenämme ja jos on loma ym. Niin puoliso ehdottaa jotain koko perheen yhteistä aikaa tekemisellä, mikä on suunnattu lapsille. Eilenkin olisi pitänyt lähteä kylpylään heidän kanssaan.
En tiedä, mitä teen. Haluaisin ottaa eron ja katsella elämää. Tuntuu myös, ettei vaimo ole sellainen ihminen, kenestä haaveillen. Toivoisin erilaisia asioita hänessä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.
Kävin toissa viikonloppuna viihteellä ja törmäsin nuorempaan naiseen. Sovimme, että tapaisimme uudelleen, koska juttu luisti. Ongelmana on myös, että tämä tapaamani nainen tahtoisi viettää kanssani enemmän aikaa.
Jätänkö vaimon?
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen ei miellytä sisäisesti eikä ulkoisesti, niin miksi jatkaa?
Miten pitkään te olitte yhdessä ennen avioliittoa? Kolme pientä lasta on kyllä haastavaa. Onko teillä lapsille mitään hoitopaikkaa, jotta pääsisitte minnekään kahdestaan? Kuka sopii lasten hoidosta, jos sellaiselle on tarvetta?
Tietääkö tapaamasi nainen, miten monta lasta sinulla on? Vaikea kuvitella, että lapseton nainen haluaisi sotkeutua naimissa olevaan mieheen, jolla on vaippaikäisiä lapsia. Aika nopsaan olet suunnittelemassa vaimosi jättämistä.
Taidat olla kova poika haaveilemaan😂
Ei se vaihtamalla parane, nuorempaan naiseen vaihtaminen on kuin veden kantamista vuotavaan astiaan. Siihen ei mene montaa vuotta, että villi nuorikkosi alkaa kinuta lapsia ja olet taas samassa pisteessä. Jossain vaiheessa kuitenkin joudut etsimään sen ilon elämääsi arkisesta parisuhteesta. Tapoja piristää parisuhdetta keskellä lapsiarkeakin on lukuisia, mutta tietysti on vaikeampi juttu, jos tahtotilanne ei ole sama (jos vaimoa ei kiinnosta parisuhde).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään te olitte yhdessä ennen avioliittoa? Kolme pientä lasta on kyllä haastavaa. Onko teillä lapsille mitään hoitopaikkaa, jotta pääsisitte minnekään kahdestaan? Kuka sopii lasten hoidosta, jos sellaiselle on tarvetta?
Tietääkö tapaamasi nainen, miten monta lasta sinulla on? Vaikea kuvitella, että lapseton nainen haluaisi sotkeutua naimissa olevaan mieheen, jolla on vaippaikäisiä lapsia. Aika nopsaan olet suunnittelemassa vaimosi jättämistä.
Meillä on mennyt pidemmän aikaa huonosti. Vaimo valittaa kaikesta. Mikään ei riitä. Teen kotityöt, pihahommat ja koskaan lapsia hoitoon. Vaimo kuitenkin on sitä mieltä, etten tee mitään. En vaan jaksa tällaista.
Jätä vaimo. Jos ei mielytä sinua millään tasolla, niin turha se on naimisiin jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota vastuu. Luuletko että vaimoa aina innostaa pikkulapsiarki. Muutos lähtee teistä aikuisista, myös sinusta. Järjestä mahdollisuus säännölliseen kahdenkeskiseen aikaan. Palkkaatte lapsenvahdin vaikka joka torstai ja teette jotain yhdessä (joo on kallista, mutta elarit ne vadta kalliit onkin). Etsi lomalle mieluisaa tekemistä josta myös sinä pidät. Ei elämän soljuminen ole vaimon vastuulla vain. Voit itse vaikuttaa siihen, mitä teidän perheessä tapahtuu. On raukkamaista jättää vaimo pienten lasten kanssa jos et ole edes yrittänyt korjata kohtaamiasi epäkohtia.
Haaveileekohan vaimosi sinusta? Vai onkohan sillä liian kiire hoitaa teidän kolmea pientä lasta ja pyörittää arkea. Kyllä siinä turhat haaveilut unohtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitte toki erota, mutta tietysti pidät lapsista huolen 50/50. Vai et kai aikonut jättää myös lapsiasi?
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaihtamalla parane, nuorempaan naiseen vaihtaminen on kuin veden kantamista vuotavaan astiaan. Siihen ei mene montaa vuotta, että villi nuorikkosi alkaa kinuta lapsia ja olet taas samassa pisteessä. Jossain vaiheessa kuitenkin joudut etsimään sen ilon elämääsi arkisesta parisuhteesta. Tapoja piristää parisuhdetta keskellä lapsiarkeakin on lukuisia, mutta tietysti on vaikeampi juttu, jos tahtotilanne ei ole sama (jos vaimoa ei kiinnosta parisuhde).
No ei kai se nyt ole täysin mahdotonta, että ap löytäisi henkilön josta tykkäis edes jollain tasolla oli sitten ulkoisesti tai sisäisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro nyt ainakin sinappikoneistasi ajoissa tälle uudelle naiselle. Voi olla että häviää äkkiä takavasemmalle, kun kuulee. Tuskin muistit mainita näistä siellä baaritiskillä.
Luuletko ettei vaimosi haaveile muista miehistä? 😂 Tervetuloa avioliittoon jota värittää lapsiperheen arki. Selvästi teillä on vielä erityisen raskas arki.
Tässä elämänvaiheessa on niin helppoa haaveilla muista ja unohtaa oma parisuhde. Usein vaan ne samat ongelmat seuraa ennenpitkää siihen uuteenkin suhteeseen, joten punnitse tarkkaan kannattaako vaihtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paina poka hiileen ku on sauma. Ja ero päälle ilman muuta. Luuletko, että kuvailemasi tilanne muuttuu seuraavana 10v ainakaan parempaan suuntaan?
Tilanteenne on todella haastava ja ymmärrän oikeasti ajatuksesi. Koita kuitenkin tajuta vastuusi ja ymmärrä, että tuo aika menee ohi. Lapset kasvaa todella nopeaa tahtia.
Ensisijaisesti tarvitsette kahdenkeskistä aikaa! Lastenne lapsuus on ainutkertainen ja sen onnellisuus perustuu onnelliseen parisuhteeseenne. Keskustele vaimosi kanssa! Kerro rohkeasti mitä mieltä olet mieltä. Kerro, että kaipaat lapsiperhearkeen kahdenkeskistä aikaa. Monesti äidit keskittyvät niin tiiviisti lapsiin, että se oma parisuhde jää ikävä kyllä kakkoseksi. Mielestäni tämä on todella surullista.
Ensisijaisesti sinun on avattava suusi. Asiallisesti. Jos vaimosi ei ongelmaa tiedosta, niin se on hänelle todettava ääneen.
Voimia ja onnea matkaan. Älä tee hätiköityjä ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään te olitte yhdessä ennen avioliittoa? Kolme pientä lasta on kyllä haastavaa. Onko teillä lapsille mitään hoitopaikkaa, jotta pääsisitte minnekään kahdestaan? Kuka sopii lasten hoidosta, jos sellaiselle on tarvetta?
Tietääkö tapaamasi nainen, miten monta lasta sinulla on? Vaikea kuvitella, että lapseton nainen haluaisi sotkeutua naimissa olevaan mieheen, jolla on vaippaikäisiä lapsia. Aika nopsaan olet suunnittelemassa vaimosi jättämistä.
Meillä on mennyt pidemmän aikaa huonosti. Vaimo valittaa kaikesta. Mikään ei riitä. Teen kotityöt, pihahommat ja koskaan lapsia hoitoon. Vaimo kuitenkin on sitä mieltä, etten tee mitään. En vaan jaksa tällaista.
Kolma pientä lasta ja vanhemmat kokopäivätöissä, ei ihme, että kumpaakin väsyttää. Eikö vaimosi tosiaan tee mitään kotona? Kuka teillä hoitaa lapset, ei tuon ikäiset vielä omillaan pärjää? Oletteko miettineet yhdessä, miten saisitte arkea helpommaksi?
Kuinka paljon olet itse tehnyt parisuhteesi ja perheesi eteen? Kannattaa miettiä asioita pidemmällä tähtäimellä ja monelta kantilta. Ei ole helppoa aikaa tuo. Avain sana on suhteissa PUHUMINEN. Kerro suoraan miltä tuntuu ja mikä mättää. Kysy myös vaimoltasi että mikä hänen mielestään on pielessä. Sitten yhteistuumin mietitte että mitä voisi kumpikin tehdä toisin ja paremmin että yhdessä olisi hyvä olla. Vaikka miten menottaa niin ei nyt heti kannata rynnätä jonkun ihastuksen perään. Ja mikä tärkeintä: Ensin ero, sitten vasta uusi nainen kuvioihin!
No älä nyt hyvä mies ihan heti vaimoa jätä.
Asia on nyt niin, että ei se lapsiperheen elämä kolmen pienen kanssa kummoista ole. Väsynyttä siirtymistä kriisistä kriisiin. Aina jollain joku kitinä tai vaihe päällä ja sitten kun tulisi aikaa parisuhteelle, niin ei sitä mitään jaksa.
Mutta miksi se puoliso vain ehdottelee ja toteuttelee juttuja? Onko teillä minkä verran tukiverkkoja? Meillä on lähimmät auttamiskykyiset sukulaiset 300km päässä ja kerran vuodessa on saatu lapset sinne hoitoon (mielellään hyväkuntoiset isovanhemmat ottaisivat useamminkin, mutta kun on meidän työt jne. että harvoin tulee meille kaikille sopiva rako) ja silloin ollaan miehen kanssa ihan kahdestaan; leffaa, ravintolaa, saunomista ja hiljaisuudesta nauttimista. Ota ja järkkää tällainen. Paikkakunnalla asuu onneksi varamummo (töissäkäyvä naapurin viisikymppinen rouva), joka on voinut katsoa lapsia jos on ollut esim. vanhempainilta tmv.
Mutta arki on kuluttavaa ja ei tässä ole ensimmäisenä vuosiin ollut parisuhde ja panemiset arkena mielessä. Mielen ja ruumiin puolesta olemme yhdessä vietettyjen 15-vuoden aikana onneksi säilyneet pienillä muutoksilla. Ei mitään järisyttävää rapistumista, vaan jopa parannusta. Mieskin lopetti toisen lapsen jälkeen tupakoinnin ja on paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ikinä.
En malta odottaa, että muutaman vuoden päästä tämä kaoottisin lapsiperhekoettelemus on ohitse. Sitten vaan odottamaan teini-ikää:)
Turha inistä kun on p**kat housussa.
Mitäs läksit.
Nytkö vasta huomasit.
Siinä pari elämänviisautta ap:lle.
Kasva aikuiseksi