Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusperhe vanhemmalla iällä?
22.09.2017 |
Olen hieman yli 50 v, lapseton nainen. Olen seurustellut 2 v miehen kanssa, jolla yksi, aikuinen tytär (20 v). Olimme harkitsemassa yhteenmuuttoa miehen kanssa, kunnes meille yllättäen tuli eteen asia, jonka vuoksi aprikoin nyt yhteenmuuttoa uudelleen. Miehen aikuinen tytär, joka on isänsä luona n 1-2 krt viikossa, ei halua että muutan isänsä luo. Mieheni syyllistää tästä minua; en ole kuulemma viettänyt tytärpuolen kanssa riittävästi aikaa enkä ollut kiinnostunut hänestä. Myönnän, että tämä on totta. Minun ja tytärpuolen maailmat ovat hyvin erilaiset; minä luen kirjoja ja ns bilettää (tämä vain esimerkkinä). Hän ei myöskään yleensä puhu minulle kun tapaamne joten olen ajatellut, että teinit nyt ovat välillä tuollaisia. Miten paljon te, jotka vanhemmalla iällä olette "tulleet" uusperheeseen, vietätte aikaa aikuisten lapsipuolien kanssa? Itse en, rehellisesti sanottuna, haluaisi enää mitään aktiivisen äitipuolen roolia ottaa kun tytärpuoli on aikuinen ja siksi mietin, kannattaako yhteenmuuttoa suunnitella ollenkaan.
Kommentit (17)
On ihan tavallista että parikymppinen bilettää. Nuoren kuuluukin bilettää. Ihmeellistä halveksuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette kaikki kolme aikuisia ihmisiä. Tyttären on aika katkaista henkinen napanuora isäänsä ja sinun on syytä selvittää asiaa kahdestaan tyttären kanssa.
Sekä bilettäminen että lukeminen ovat aivan tavallisia inhimillisen toiminnan muotoja. Tottakai parikymppiset lukevat eri kirjoja ja juhlivat toisella tavalla kuin viisikymppiset. Aivan normaalia.
Tuskin tässä kukaan mitään ja ketään halveksui, nämä vain esimerkkeinä. Jos halveksuntaa jostain puolelta havaittavissa, niin rivien välistä voi lukea että tytärpuolen taholta. Kauniit käytöstavat eivät kuulu vain äitipuolilke, vaan myös lapsipuolilke silloin, kun ovat jo aikuisia. Kohtelias "hei, mitä kuuluu" voi kuulua myös aikuisten lapsipuolien sanavarastoon. Tuolla iällä edellytän jo lapsipuoleltakin muuta kuin istumista hiljaa sohvalla.
Ihme kontrollointia ja vallankäyttöä.
Minulla eniten pistää silmään se, että mies syyllistää. Kenelläkään ei ole asiaa syyllistää ketään mistään.
Lapsella ei ole asiaa määrätä, miten isänsä elää. Hän on aikuinen. Hänen kuuluu rakentaa oma elämänsä, ei isänsä elämää. Pian hän on jo kaukana.
Sinun ei tarvitse ottaa mitään roolia. Anna isän ja tyttären tehdä mitä haluaa, kun näkevät. Tee sinä silloin omia juttuja.
T. Uusperheellinen
Täh, voiko tämä olla tottakaan? Siis aikuinen lapsi kieltää isäänsä muuttamasta yhteen naisystävänsä kanssa ja miehesi vielä pitää sitä sinun syynäsi? No en kyllä lähtisi mukaan tuollaiseen pelleilyyn. Jos ei miehesi tukeen voi näin pienessä asiassa luottaa, niin miten sitten isommissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai sä edes harkitse muuttoa tollasen miehen kanssa?
Jos sinusta on kiva asua kahden "vihollisen" kanssa, niin siitä vaan!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et kai sä edes harkitse muuttoa tollasen miehen kanssa?
Minustakin suurempi ongelma on toi mies kuin tytär. Tytär on huolestunut, kun hänen reviirilleen on tulossa toinen nainen, mutta tää mies on ihan tyttärensä ohjailtavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sä edes harkitse muuttoa tollasen miehen kanssa?
Minustakin suurempi ongelma on toi mies kuin tytär. Tytär on huolestunut, kun hänen reviirilleen on tulossa toinen nainen, mutta tää mies on ihan tyttärensä ohjailtavissa.
Samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen käytös huolestuttavaa. Aikuinen tytär määräilee. Mieti!
Minulla on lapsia liuta ja viisikymppinen lapseton puoliso. Ei minun lapset sano, mitä saan tehdä ja mitä en saa tehdä. Mies on meillä ihan perheenjäsenenä, ei meillä ole tuollaisia nokkakopiaisia.
Tytär on ehkä mustasukkainen isästään sinulle ja sen takia tahtoo olla kivenä kengässä. Mielestäni ei olisi lainkaan liioteltua ottaa aikalisä ja ehdota miehelle, että tilanne jatkuu tällaisena, että asutte erillään tai sitten eroatte. Miestä ei kannata laittaa välikäteen, tai hän valitsee varmasti tyttärensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytär asuu varmaan jo omillaan, vai mitä? Vai asuuko vielä äidin luona ja tulee isän luoksi joka viikko yöpymään?
Uusioperhe ei voi olla kyseessä jos lapsi on 20v?
Tässä jutussa on niin paljon asioita mitä en ymmärrä...
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsia liuta ja viisikymppinen lapseton puoliso. Ei minun lapset sano, mitä saan tehdä ja mitä en saa tehdä. Mies on meillä ihan perheenjäsenenä, ei meillä ole tuollaisia nokkakopiaisia.
Tytär on ehkä mustasukkainen isästään sinulle ja sen takia tahtoo olla kivenä kengässä. Mielestäni ei olisi lainkaan liioteltua ottaa aikalisä ja ehdota miehelle, että tilanne jatkuu tällaisena, että asutte erillään tai sitten eroatte. Miestä ei kannata laittaa välikäteen, tai hän valitsee varmasti tyttärensä.
Minusta mies on aika hölmö, jos valitsee tyttärensä.
Minulla on 19 v poika. Hän on jo lähes aikuinen. Pärjää, ei minua kaipaa, vaikka asuukin vielä kotona. Jos minun pitäisi valita, niin valitsisin parisuhteen. Lapsi on vain lainassa. Minun ei kuulu roikkua aikuisessa lapsessani, tämännei tarvitse miettiä minun tarpeitani. Minä olen onnistunut tehtävässäni, kun hän lentää pois ja pärjää omillaan. Sen päivän jälkeen minun on rakennettava oma elämäni siten kuin minä sen haluan.
Eri asia olisi, jos lapsi olisi pienempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksistanne, tässä ap vielä. Miesystäväni aikuisella tyttärellä ei vielä omaa kotia, asuu äitinsä luona ja käy isällään viikottain. Jos miesystäväni on työmatkoilla/poissa kotoa, tytär tulee miehen asuntoon, usein kavereidensa kanssa (järjestävät juhlia). Minun puolestani isä ja aikuinen tytär voivat viettää yhdessä aikaa miten vain, mutta se, minkä koen haastavaksi on se, että minunkin edellytetään pitävän seuraa aikuiselle tytärpuolelle. Ymmärtäisin aktiivisen äitipuolen roolin jos lapsi olisi pieni. Ei ole myöskään kauhean mukava yrittää lähestyä aikuista ihmistä, kun tiedän mitä hän tuumii minusta ja yhteenmuutosta. Ehkä tosiaan odotan vielä ainakin sen aikaa, että tytär itsenäistyy ja hänellä oma koti.
Voisiko mies muuttaa sinun luoksesi? Vai onko sinun muuttosi miehen luokse sittenkään miehen mielestä hyvä idea? Onko ajatus kummankin yhteinen, vai alun perin sinun. Vai onko mies heittänyt "haaveen" yhteenmuutosta ilmaan ja olet tarttunut täkyyn. Jospa hän haluaa diplomaattisesti sanoa, että muuttosi hänen luo on tyttären vuoksi hankalaa, vaikka hän tosia asiassa itse empii koko ideaa?
Itse mietin, miksi pitäisi edes muuttaa yhteen, jos voi elää omaa elämäänsä ja tapailla miesystävänsä kanssa, kun siltä tuntuu? Säilyy suhdekin tuoreempana eikä tarvitse ärsyyntyä toisen piintyneistä tavoista.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksistanne, tässä ap vielä. Miesystäväni aikuisella tyttärellä ei vielä omaa kotia, asuu äitinsä luona ja käy isällään viikottain. Jos miesystäväni on työmatkoilla/poissa kotoa, tytär tulee miehen asuntoon, usein kavereidensa kanssa (järjestävät juhlia). Minun puolestani isä ja aikuinen tytär voivat viettää yhdessä aikaa miten vain, mutta se, minkä koen haastavaksi on se, että minunkin edellytetään pitävän seuraa aikuiselle tytärpuolelle. Ymmärtäisin aktiivisen äitipuolen roolin jos lapsi olisi pieni. Ei ole myöskään kauhean mukava yrittää lähestyä aikuista ihmistä, kun tiedän mitä hän tuumii minusta ja yhteenmuutosta. Ehkä tosiaan odotan vielä ainakin sen aikaa, että tytär itsenäistyy ja hänellä oma koti.
No juuri nuo odotukset tässä saakin niskavillat nousevat pystyyn. Rakkaus ei vaadi toiselta mitään. Vastimukset vain tappavat rakkauden.
Alue: Aihe vapaa
Jos aikuinen tytär tulee väliin ja isä syyllistää sinua siitä niin en muuttaisi yhteen.
Kai tuolla tyttärellä on oma koti? Miten tytär voi ilmoittaa isälle ettei halua että muutatte yhteen?
Minulla on samanikäinen poika, hän ei kyllä kertoisi mielipiteitään miesteni suhteen ellen nyt ihan kriminaalia rapajuoppoa olisi ottamassa.
Toki olen toisaalta tutustunut miesystävieni lapsiin. Mutta lapset ovat yleensä olleet hyväkäytöksisiä ja puheliaita ja pyrkineet seurustelemaan minun kanssani myös.
Joo, en kyllä muuttaisi, voisi olla hankalat ajat edessä eikä koti tuntuisi omalta.