Jos alkoholismi on sairaus, eikö myös tupakka- ja huumeriippuvuus ole sairauksia?
Vai millä logiikalla vain alkoholin suurkulutus on sairaus, mutta tupakan ja huumeiden suurkulutus ei?
Kommentit (27)
Alkoholismissa on kyse itsekkyydestä ja siitä, että sairauden varjolla saa hyvän tekosyyn käyttää alkoholia, kun ei ole tahdonvoimaa lopettaa. On niin mukavaa nauttia alkoholin tuomasta hyvän olon tunteesta itselle. Eihän itsekäs juoppo välitä siitä, mitä vaikutusta hänen juomisellaan on muihin ihmisiin.
Alkoholi aiheuttaa aivoissa paljon sellaisia muutoksia, mitä esim. tupakkariippuvuus ei aiheuta. Alkoholi tekee aivoista sairaat tavalla, joka ei enää ole pelkästään "tavallista riippuvuutta". Huumeet ovat toki alkoholin kanssa samassa kategoriassa, ja myös huumeriippuvuus on sairaus.
Sanotaanko nyt vaikka riippuvuuksiksi jotka aiheuttavat sairauksia. Eivät sairauksia itsessään. Alkoholismi myös.
Alkoholismia sanotaan sairaudeksi sen takia, että sillä saa perustella sitä omaa juomistaan. "Kun mä olen sairas, etkö sä ymmärrä??"
Alkoholismi on itsehankittu, sairauden kaltainen tila. Ei sairaus.
Jos kerran on sairaus niin menisivät hoitoon.
Vai onko se viinan kittaaminen kuitenkin vaan niin kivaa että ei haluta siitä eroon... Mä haluaisin nähdä sen henkilön jolla on vaikkapa syöpä ja jonka mielestä on kivaa kun on syöpä eikä halua mennä hoitamaan sitä pois.
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran on sairaus niin menisivät hoitoon.
Vai onko se viinan kittaaminen kuitenkin vaan niin kivaa että ei haluta siitä eroon... Mä haluaisin nähdä sen henkilön jolla on vaikkapa syöpä ja jonka mielestä on kivaa kun on syöpä eikä halua mennä hoitamaan sitä pois.
Tämä on taas näitä monimutkaisia ilmiöitä, joita ei voi ymmärtää, jos näkee kaiken musta-valkoisena. Alkoholismi on sairaus, johon kuuluu sairaudentunnottomuutta ja asian kieltämistä. Viinaa "rakastetaan" niin paljon, että sen vuoksi ollaan valmiita kuolemaan. Moni aivosairaus toimii samalla tavalla.
Juu ja sokeririippuvuus, se on kanssa sairaus!
Kyllä se sairaukseksi alkoholismi luokitellan kuten peliriippuvaisuuskin, mitä on kaikista eniten vanhoilla eläkelläisillä, pelaaminen täyttää tyhjyyden tunteen kun on yksinäinen.
Sairastuin alkoholismiin vaikka en ole eläissäni juonut pisaraakaan alkoholia.
Kuulostaako sairaudelta? Se on itseaiheutettu riippuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Vai millä logiikalla vain alkoholin suurkulutus on sairaus, mutta tupakan ja huumeiden suurkulutus ei?
Ja mistä sinä kuvittelit, että asian laita olisi noin? Päihderiippuvuus on ollut tautiluokituksissa jo pitkän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Juu ja sokeririippuvuus, se on kanssa sairaus!
Niinpä. Sehän vaikuttaa aivoihin tutkitusti jopa enemmän kuin heroiini. Silloinhan se on sairaus samalla logiikalla kuin alkoholiriippuvuus. Molemmat vaikuttavat aivoihin = sairaus.
On se kyllä jotenkin hupaisaa että nykyään mieliteot ja selkärangattomuus määritellään sairaudeksi. Minäkin olen varmaan sairas ihminen kun olen koukussa sokeriin. Missään tapauksessa ei voi olla kyse siitä että olisin heikko. Ketään ei nyky-yhteiskunnassa saa sanoa heikoksi. Se on niiku syrjintää.
Ihanko tosissaan täällä ihmiset kuvittelee, että alkoholisti juo siksi, että se on niin kivaa? On kiva olla kännissä, niinkö? Jessus.
Juu ei. Känni on kivaa niiden normikäyttäjien mielestä, mutta kyllä se alkoholisti on jo vuosia ohittanut sen pisteen, että kivaa olisi. Ja miksikö sitten juo? Pakkomielteen, riippuvuuden takia. Sairaus se on ja moni siihen apua haluaisikin, ikävä kyllä meidän yhteiskunnassa se avun saaminen on kiven alla. Ja jos onnistuukin pääsemään hoitoon, niin hoidon taso on täysin alhainen - määrätään keskushermostoon vaikuttavasta aineesta riippuvaiselle ihmiselle toisia keskushermostoon vaikuttavia aineita ja odotetaan tämän ihmisen pääsevän siitä riippuvuudestaan näin eroon. Täysin hölmöläisten hommaa ja sitten ihmetellään, kun ei tyyppi raitistu.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismissa on kyse itsekkyydestä ja siitä, että sairauden varjolla saa hyvän tekosyyn käyttää alkoholia, kun ei ole tahdonvoimaa lopettaa. On niin mukavaa nauttia alkoholin tuomasta hyvän olon tunteesta itselle. Eihän itsekäs juoppo välitä siitä, mitä vaikutusta hänen juomisellaan on muihin ihmisiin.
Jossain vaiheessa sitä hyvänolon tunnetta ei enää tule, enkä edes ollut rapajuoppo vaan kännäsin kerran viikossa. Lopetin Antabuksella. Taustalla oli myös keskivaikea masennus, johon saan lääkehoitoa ja terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismissa on kyse itsekkyydestä ja siitä, että sairauden varjolla saa hyvän tekosyyn käyttää alkoholia, kun ei ole tahdonvoimaa lopettaa. On niin mukavaa nauttia alkoholin tuomasta hyvän olon tunteesta itselle. Eihän itsekäs juoppo välitä siitä, mitä vaikutusta hänen juomisellaan on muihin ihmisiin.
Jossain vaiheessa sitä hyvänolon tunnetta ei enää tule, enkä edes ollut rapajuoppo vaan kännäsin kerran viikossa. Lopetin Antabuksella. Taustalla oli myös keskivaikea masennus, johon saan lääkehoitoa ja terapiaa.
Joo, kyllä se hyvänolon tunne katoaa ennen pitkää, kyse ei todellakaan ole hauskanpidosta eikä edes selkärangasta. Vaikeahan sitä on semmoiselle selittää, joka ei sitä ole itse kokenut tai tarpeeksi läheltä seurannut. Hauskaahan se on vapisevana ihmisrauniona, moraalinsa myyneenä, paskat housussa istua oman pakkomielteensä vankina.
Kyllähän tupakka- ja huumeriippuvuudet ovatkin diagnosoitavissa olevia, esim. ICD-10-tautiluokituksessa F17 tupakkariipuvuus. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuteen on olemassa Käypähoito-suositus, tupakasta vieroittumiseen voi saada lääkityksen, on olemassa vierotusryhmiä perusterveydenhuollossa jne.
Itselläni on työperäinen kofeiiniriippuvuus. Pääsenkö eläkkeelle? Kahvitauot aiheuttavat repsahduksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismissa on kyse itsekkyydestä ja siitä, että sairauden varjolla saa hyvän tekosyyn käyttää alkoholia, kun ei ole tahdonvoimaa lopettaa. On niin mukavaa nauttia alkoholin tuomasta hyvän olon tunteesta itselle. Eihän itsekäs juoppo välitä siitä, mitä vaikutusta hänen juomisellaan on muihin ihmisiin.
Jossain vaiheessa sitä hyvänolon tunnetta ei enää tule, enkä edes ollut rapajuoppo vaan kännäsin kerran viikossa. Lopetin Antabuksella. Taustalla oli myös keskivaikea masennus, johon saan lääkehoitoa ja terapiaa.
Joo, kyllä se hyvänolon tunne katoaa ennen pitkää, kyse ei todellakaan ole hauskanpidosta eikä edes selkärangasta. Vaikeahan sitä on semmoiselle selittää, joka ei sitä ole itse kokenut tai tarpeeksi läheltä seurannut. Hauskaahan se on vapisevana ihmisrauniona, moraalinsa myyneenä, paskat housussa istua oman pakkomielteensä vankina.
Oman itsekkyytesi vuoksi olet juonut itsesi siihen pisteeseen. Sinulla ei ole ollut tahdonvoimaa tai halua lopettaa ajoissa, kun nousuhumalat olivat niin kivoja. Tottakai alkoholi addiktoi kun sitä vetää liikaa, mutta sairaus ei alkoholismi ole. Oma mukavuudenhalu siihen ajaa. Jos nauttii liikaa jotain ainetta, ei se tarkoita, että on sairastunut johonkin sairauteen. Läheltä olen seurannut ja voin todeta, että itsekkyydestä siinä on kyse, mutta totuuttahan ei taaskaan saa sanoa. Ettei tule paha mieli.
Up