Vihaan avioliittoani, mutta haluan lapsia

Hmm, no mun korvaan ei kuulosta kauhean raskaalta tuo sinun tekemien kotitöiden määrä. Se taas jos mies on 12h ja yli töissä päivittäin on tosi paljon. Molemmat kyllä syitä että harkitsisin tarkkaan lastentekoa. Jos mies ei voi yhtään vähentää töitä, miksi tehdä lapsia jos ei koskaan ehdi heitä näkemään? On myös äidille raskasta olla AINA yksin pienten kanssa. Ja jos tuo kotityömäärä tuntuu sinusta raskaalta, oletko miettinyt että nykytilaan verrattuna kotitöiden ym määrä räjähtää käsiin kun kuvioon tulee lapset mukaan? Äitiyslomalla jos on helpot lapset voi olla asteen helpompaa, mutta jos ja kun palaat jossain vaiheessa takaisin työhösi; silloin sulla vasta onkin päivät täynnä ja voimat koetuksella.

Eli siis, varmasti voitte lapsia tehdä mutta ensin asioista pitäisi keskustella avoimesti ja vakavasti ja varmasti jotain muutoksia pitäisi tehdä. Vanhempi ei voi elää vain omalle työlleen ja oman vapaa-ajan saa lasten varhaisvuosina aikalailla unohtaa (toki sitäkin voi järjestää, mutta lapsettomaan aikaan verrattuna sen määrä kuitenkin on mitättömän vähän).

Älä tee lapsia tollaiseen tilanteeseen.

Lapsille on parempi vaikka erillään asuvat vanhemmat kuin se että äiti vihaa isää mutta yhdessä on oltava kun lisääntymisiässä satuttiin yksiin olemaan.

Älä missään nimessä tee lapsia tuollaiseen tilanteeseen!!

Kahden äiti kirjoitti:

Hmm, no mun korvaan ei kuulosta kauhean raskaalta tuo sinun tekemien kotitöiden määrä. Se taas jos mies on 12h ja yli töissä päivittäin on tosi paljon. Molemmat kyllä syitä että harkitsisin tarkkaan lastentekoa. Jos mies ei voi yhtään vähentää töitä, miksi tehdä lapsia jos ei koskaan ehdi heitä näkemään? On myös äidille raskasta olla AINA yksin pienten kanssa. Ja jos tuo kotityömäärä tuntuu sinusta raskaalta, oletko miettinyt että nykytilaan verrattuna kotitöiden ym määrä räjähtää käsiin kun kuvioon tulee lapset mukaan? Äitiyslomalla jos on helpot lapset voi olla asteen helpompaa, mutta jos ja kun palaat jossain vaiheessa takaisin työhösi; silloin sulla vasta onkin päivät täynnä ja voimat koetuksella.

Eli siis, varmasti voitte lapsia tehdä mutta ensin asioista pitäisi keskustella avoimesti ja vakavasti ja varmasti jotain muutoksia pitäisi tehdä. Vanhempi ei voi elää vain omalle työlleen ja oman vapaa-ajan saa lasten varhaisvuosina aikalailla unohtaa (toki sitäkin voi järjestää, mutta lapsettomaan aikaan verrattuna sen määrä kuitenkin on mitättömän vähän).

Ei kai sillä ole mitään merkitystä kuinka paljon töitä on tehtävänä? Vaan sillä, että kumppani sälyttää yhteiset työt toisen niskoille. Vaikka töitä olisi 5 minuuttia päivässä, on epäkunnioittavaa ja halventavaa teettää ne toisella. Vaikka jaksamisessa ei olisi ongelmaa.

Miten voi kahden hengen taloudenhoito olla raskasta? Kaupassa käynti ylivoimaista. Saati ruuan laitto

Klo 23 vasta saa aikaiseksi. Minuutissa paistaa itselleen munakkaan

No ei kuulosta kovin raskaalta kahden aikuisen taloudenhoito :,D mutta jos koet jo sen noin raskaana, ÄLÄ tee lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Miten voi kahden hengen taloudenhoito olla raskasta? Kaupassa käynti ylivoimaista. Saati ruuan laitto

Klo 23 vasta saa aikaiseksi. Minuutissa paistaa itselleen munakkaan

Sinua ei siis ärsytä, jos joku sanoo sinulle: paistapa minulle munakas/haepa minulle kopiopaperia/kipaisepa kaupassa, kun se on niin helppoa? Sinua ei ärsytä, että joku odottaa sinulta näitä asioita vuodesta toiseen eikä tee milloinkaan vastapalvelusta? Jos ei ärsytä, sinunlaisillesi on nimi: kynnysmatto.

Ajattele tilanteeseen lapsi. Ajattele miten se vaikuttaisi työn määrään. Kuinka paljon miehesi osallistuisi lapsen hoitoon vai olisitko yksinhuoltaja, jolla hoidettavanaan lapsen lisäksi mies?

Vierailija kirjoitti:

Kahden äiti kirjoitti:

Hmm, no mun korvaan ei kuulosta kauhean raskaalta tuo sinun tekemien kotitöiden määrä. Se taas jos mies on 12h ja yli töissä päivittäin on tosi paljon. Molemmat kyllä syitä että harkitsisin tarkkaan lastentekoa. Jos mies ei voi yhtään vähentää töitä, miksi tehdä lapsia jos ei koskaan ehdi heitä näkemään? On myös äidille raskasta olla AINA yksin pienten kanssa. Ja jos tuo kotityömäärä tuntuu sinusta raskaalta, oletko miettinyt että nykytilaan verrattuna kotitöiden ym määrä räjähtää käsiin kun kuvioon tulee lapset mukaan? Äitiyslomalla jos on helpot lapset voi olla asteen helpompaa, mutta jos ja kun palaat jossain vaiheessa takaisin työhösi; silloin sulla vasta onkin päivät täynnä ja voimat koetuksella.

Eli siis, varmasti voitte lapsia tehdä mutta ensin asioista pitäisi keskustella avoimesti ja vakavasti ja varmasti jotain muutoksia pitäisi tehdä. Vanhempi ei voi elää vain omalle työlleen ja oman vapaa-ajan saa lasten varhaisvuosina aikalailla unohtaa (toki sitäkin voi järjestää, mutta lapsettomaan aikaan verrattuna sen määrä kuitenkin on mitättömän vähän).

Ei kai sillä ole mitään merkitystä kuinka paljon töitä on tehtävänä? Vaan sillä, että kumppani sälyttää yhteiset työt toisen niskoille. Vaikka töitä olisi 5 minuuttia päivässä, on epäkunnioittavaa ja halventavaa teettää ne toisella. Vaikka jaksamisessa ei olisi ongelmaa.

No en saanut ap:n aloituksesta ihan selvää että mitkä ne miehen ja ap:n työajat loppupeleissä oli. Itse tein lähes kaikki kotityöt kun meillä ei ollut lapsia, koska olin enemmän kotona ja tein vähemmän töitä kuin mies. En kokenut sitä halventavana. Jos taas mies makaa sillä aikaa sohvalla kun toinen siivoaa, voi ollakkin epäkunnioittavaa.

Joka tapauksessa jos ap uupuu tilanteessa missä hänen pitää hoitaa omat työt ja pienen aikuistalouden kotityöt, hän ei tule jaksamaan kun siihen ympätään lapsiperhearki. Isoja muutoksia ainakin olisi sitten tehtävä. Vaikka mies osallistuisi enemmän, ap:n kotitöiden määrä ei tule laskemaan lasten myötä.

Kahden äiti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden äiti kirjoitti:

Hmm, no mun korvaan ei kuulosta kauhean raskaalta tuo sinun tekemien kotitöiden määrä. Se taas jos mies on 12h ja yli töissä päivittäin on tosi paljon. Molemmat kyllä syitä että harkitsisin tarkkaan lastentekoa. Jos mies ei voi yhtään vähentää töitä, miksi tehdä lapsia jos ei koskaan ehdi heitä näkemään? On myös äidille raskasta olla AINA yksin pienten kanssa. Ja jos tuo kotityömäärä tuntuu sinusta raskaalta, oletko miettinyt että nykytilaan verrattuna kotitöiden ym määrä räjähtää käsiin kun kuvioon tulee lapset mukaan? Äitiyslomalla jos on helpot lapset voi olla asteen helpompaa, mutta jos ja kun palaat jossain vaiheessa takaisin työhösi; silloin sulla vasta onkin päivät täynnä ja voimat koetuksella.

Eli siis, varmasti voitte lapsia tehdä mutta ensin asioista pitäisi keskustella avoimesti ja vakavasti ja varmasti jotain muutoksia pitäisi tehdä. Vanhempi ei voi elää vain omalle työlleen ja oman vapaa-ajan saa lasten varhaisvuosina aikalailla unohtaa (toki sitäkin voi järjestää, mutta lapsettomaan aikaan verrattuna sen määrä kuitenkin on mitättömän vähän).

Ei kai sillä ole mitään merkitystä kuinka paljon töitä on tehtävänä? Vaan sillä, että kumppani sälyttää yhteiset työt toisen niskoille. Vaikka töitä olisi 5 minuuttia päivässä, on epäkunnioittavaa ja halventavaa teettää ne toisella. Vaikka jaksamisessa ei olisi ongelmaa.

No en saanut ap:n aloituksesta ihan selvää että mitkä ne miehen ja ap:n työajat loppupeleissä oli. Itse tein lähes kaikki kotityöt kun meillä ei ollut lapsia, koska olin enemmän kotona ja tein vähemmän töitä kuin mies. En kokenut sitä halventavana. Jos taas mies makaa sillä aikaa sohvalla kun toinen siivoaa, voi ollakkin epäkunnioittavaa.

Joka tapauksessa jos ap uupuu tilanteessa missä hänen pitää hoitaa omat työt ja pienen aikuistalouden kotityöt, hän ei tule jaksamaan kun siihen ympätään lapsiperhearki. Isoja muutoksia ainakin olisi sitten tehtävä. Vaikka mies osallistuisi enemmän, ap:n kotitöiden määrä ei tule laskemaan lasten myötä.

Riippuu aika paljon siitä, onko yhteiset rahat. Ja myös siitä, onko toinen neuvotellut ennen aikaa vievän työn ottamista, sopiiko toiselle sitten hoitaa koti yksin.

Mies tekee 9-19:00 työmatkoineen ja samoin minä, mutta kotona. Jos en pese pyykkiä työpäiväni aikana, viikonloput on pelkkää pyykkäystä. Mun työ on luonteeltaan sellaista, että kaiken ylimääräisen ajan voisi/pitäisi käyttää hyväkseen ammattikirjallisuuden lukemiseen. Mies tulee kotiin ennen kasin maissa, joinain iltoina ysin jälkeen (harrastus) jolloin ei ehdi enää laittamaan pyykkiä tai muuta, joten mun pitää käytännössä hoitaa se. Lisäksi kun tulee kotiin on "pakko mennä pitkälleen" kun on "istunut koko päivän töissä", vaikka olen itsekin istunut koko päivän töissä. Tällöin se ruoan laitto menee just johonkin iltakymppiin ellen tee itse sitä ruokaa. Kun syö tohon aikaan, se lihottaa, ärsyttää, ja väsyttää. Käytännössä päivisin kaikki tauot mitä pidän menee johonkin imurointiin, moppailuun, ja siivoiluun. Ollaan puhuttu siivoojan palkkaamisesta, mutta kyllä tämä työmäärä on jakautunut tosi epätasan. Vertauksen vuoksi, mun mies on siivonnut jotain oma-aloitteisesti yli puoli vuotta sitten ja itse siivoan jotain joka päivä. Vie roskia, mutta mä vien kierrätykset, joten blaah. 

Koitetaan tehdä ruokaa moneksi päiväksi ettei tarvitse kokata ja siivota joka päivä. Mutta se että toinen aikuinen tekee kaiken ja toinen ei mitään (oma-aloitteisesti), ei muutu mihinkään. Ja mulla menee keskittyminen päin hemmettiä kun joudun alkaa tekemään kotitöitä kesken omien töiden. Helpompaa olisi varmasti jos olisi toimisto, johon voisi mennä päivittäin. Tosin silloinkin kun olin toimistossa töissä, olin kuitenkin vastuussa ruokaostoksista ja sen suunnittelusta, "sä kun olet niin hyvä siinä". En tiedä onko tähän edes mitään ratkaisua. Tuntuu että kaikki miehet joiden kanssa olen ollut ovat olleet passuuttajia jossain määrin, johtuuko se kasvatuksesta vai sukupuolirooleista vai mistä. 

Minkä ikäinen olet? Jos max 33 kannattaa vielä lähteä sillä ajatuksella että saat lapsia jonkun muun kanssa.

Muuten kannattaa lähteä vain siksi että on turha hukata elämäänsä huonossa liitossa.

N49

Miten kaksi aikuista ihmistä saa aikaan  semmoisen sotkun että pitää joka päivä moppailla, pyyhkiä ja pestä pyykkiä? 

Olisko sulla elämä liian rankkaa vaikka eläisit ihan yksinkin? Etkö jotenkaan osaa järjestää elämääsi ja töitäsi ja kotitöitäsi? Vuonna 2017 koneet pesee pyykit, ei niitä tartte kartulla hangata. Ja niitä verhoja muuten ei tartte pestä joka kuukausi, eikä pyyhkeitä päivittäin.

Outoa, että kaikki takertuvat vain siihen, ettei kahden aikuisen talouden pyörittämisen pitäisi olla rankkaa... Mun mielestä pointti on ihan toisaalta. Lisää se ainakin henkistä kuormittavuutta että joutuu vastentahtoisesti olla vastuussa kaikesta, eikä toinen auta kunnolla missään.

Sulla ei ilmeisesti ole hirveän vaativa työ, eikä paljoa empatiakaan.

Ruokaa mahdollisimman paljon pakastimeen ja valmisruokia kannattaa viikolla suosia myös, kerta elämänne on noin kiireellistä. Ei missään nimessä lapsia, kun joudut joka tapauksessa hoitamaan äitiysloman jälkeen työsi/lapsen ja kodin, ei mies varmasti tule töitään vähentämään, eikä vapaehtoisesti kotona ylimääräistä tekemään, kun ei tähänkään asti ole tarvinnut.

Lapsi lisää kotona hoidettavien asioiden määrää moninkertaisesti. Hän olisi teidän yhteinen lapsi, joten molempien pitäisi osallistua, eikö totta? Mies kuitenkin jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Sinä teet lähes kaiken ja katkeroidut entistä enemmän. Suosittelen puhumaan opettelemista parisuhteessa, ennenkuin lapsia aletaan pykäämään. Tietääkö miehesi, miten epäreiluna koet kotityöt?

Palkatkaa siivooja, joka käy kerran viikossa?

Vierailija kirjoitti:

Miten voi kahden hengen taloudenhoito olla raskasta? Kaupassa käynti ylivoimaista. Saati ruuan laitto

Klo 23 vasta saa aikaiseksi. Minuutissa paistaa itselleen munakkaan

Laitapa tuubiin video tuosta minuutin munakkaasta. Muista: lieden on oltava kylmä, kun aloitetaan.