Ottaisitko tällaisen työpaikan vastaan?

En ottaisi

Minusta tuo kertoi niin hälyttäviä asioita k.o. työpaikasta, etten ottanut paikkaa vastaan. Mitä tahansa siellä on meneillään, työyhteisö on varmaan vaikea, ilmapiiri ahdistava.

- ap

Ottaisin vastaan ja eikö olekin itsestään selvää ettei yksityisasioita työpaikalla puhuta ?

Siis hän sanoi, että minulta tullaan kovasti utelemaan niitä yksityisasioita, mutta kannattaa olla varovainen, eikä kertoa. Anteeksi, jäi oleellinen sanomatta.

- ap

Miksi kukaan haluaisi edes kertoa yksityiselämästään työpaikalla? 

Ylipäätään työpaikoilla ei kannata jutella liikaa itsestään, niin jos joku vielä erikseen varoittaa, on varmasti jotakin epämiellyttävää tekeillä.

Olen ollut paljon työttömänä, joten vuosikausien työsuhteiden lisäksi olen tehnyt paljon myös lyhyitä työjaksoja, ihan vain keikkojakin, on ollut kaikenlaista harjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja ties minkä nimellä. Olen pitänyt periaatteena, etten kovin paljon yksityisasioistani kerro, jos olen todennäköisesti vain "käymässä" talossa - kyllä kahvipöytäkeskusteluun muitakin aiheita löytyy. Omat ystävät ovat erikseen.

Ihan tekosyy kieltäytyä työpaikasta.

Miksi en ottaisi? Itse ainakin tunnen rajani ja osaan pitää niistä kiinni. Ehkä tällä esittelijällä itsellään on ollut ongelmia asian suhteen?

Mitä yksityisasioita sinulta tultaisiin kysymään? En ymmärrä. Onko sinulla jotain salattavaa? Kai nyt elämästään voi jotain yleisellä tasolla kertoa.

Ottaisin tietysti. Kiva työkaverikin.

Missäpä ei juoruiltais.

Eri asia jos sanois että varaudu siihen ettet ehdi pitää ruokatunteja, päivät venyy kymmentuntisiksi ja yt:t on 2 kertaa vuodessa

Niin, hän mutisi jostain juoruilusta ja kuppikunnista, joita helposti syntyy jne.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo kertoi niin hälyttäviä asioita k.o. työpaikasta, etten ottanut paikkaa vastaan. Mitä tahansa siellä on meneillään, työyhteisö on varmaan vaikea, ilmapiiri ahdistava.

- ap

Varmaan tän henkilön kaveri oli hakemassa samaa paikkaa kuin sä, ja kun kieltäydyit niin myös sai sen. Ei kannata kaikkea uskoa mitä sulle sanotaan vaan itse tehdä johtopäätökset. Saattaa olla että just tää henkilö on sen työpaikan ns hankala ihminen ja muut on ihan kivoja.

En tietenkään. Miksi menisin töihin?

Joo toki ottaisin. Ei ole työttömänä varaa nirsoilla.

Kysyisin tuolta tulevalta kollegalta kyllä, mitä kamalaa voi tapahtua, jos kerron yksityisasioitani. En nimittäin oikein osaa kuvitella, mitä se olisi. Ei minun yksityiselämässäni mitään kamalia salaisuuksia ole. Eipä silti, en sitä aiemmissa työpaikoissani liiemmin ole muille levitellyt.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut paljon työttömänä, joten vuosikausien työsuhteiden lisäksi olen tehnyt paljon myös lyhyitä työjaksoja, ihan vain keikkojakin, on ollut kaikenlaista harjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja ties minkä nimellä. Olen pitänyt periaatteena, etten kovin paljon yksityisasioistani kerro, jos olen todennäköisesti vain "käymässä" talossa - kyllä kahvipöytäkeskusteluun muitakin aiheita löytyy. Omat ystävät ovat erikseen.

Unohdin lisätä: minun on niin vaikea työllistyä, etten todellakaan voisi jättää tarttumatta tilaisuuteen, mutta yksityisasiat pitäisin ominani, varsinkin tuollaisen varoituksen jälkeen.

Ottaisin vastaan ja toteaisin asian itse, en kuulo tai huhupuheiden perusteella.

Olen ollut haastattelussa, jossa aika suoraan annettiin ymmärtää, että työyhteisössä on tulehtuneet henkilösuhteet. Kysyttiin, miten selviäisin sellaisessa tilanteessa. No, sain paikan, huomasin kyllä kohta että ei siellä kaikki toisistaan tykkää, mutta ei se minun työntekoani mitenkään häirinnyt. Asemoin itseni vain sopivan puolueettomaksi, en liittoutunut minkään tappelevan klikin kanssa. 

Varmaan selviäisin tuostakin aloituksen työstä. 

Tietysti ottaisin, jos haluaisin työn.

En rupeaisi tältä ihmiseltä mitään tarkempaa kysymään, koska kuulostaa siltä, että hänellä saattaa jo olla sosiaalinen peli meneillään, kun tuollaista uudelle työntekijälle töräyttää.

Seurailisin ja tarkkailisin tilannetta ja olisin ihan normaalisti oma itseni. Kuka nyt uudessa työyhteisössä ensimmäiseksi rupeaisi henkilökohtaisia asioitaan toitottamaan? Eri asia monivuotiset kollegat, joista on kehkeytynyt vuosien varrella läheisiä ystäviä.

Mä varmaan ottaisin vastaan, jos olisi hyvä palkka. Olen ollut monessa erittäin huonossa työyhteydessä. Monissa niissä on ollut oikeusjuttujakin työpaikka kiusaamisesta ja olen nähnyt aivan järkyttävää valehtelua. Esim. jos et kerro, miksi puolisosi jäi myyntityöstä poissa puoli vuotta sitten, joku laittaa kiertämään huhun, että "oikeasti syynä oli se, että sen puoliso oli kavaltanut rahoja kassasta."

Olen ollut työyhteisöissä, joissa on niin naurettavia ja uskomattomia huhuja ja valheita ja työpaikkakiusaamista, joten jos joku mulle haastattelussa sanoisi noin, pitäisin sitä jopa hyvänä merkkinä: joku ei halua, että työyhteisössä pääsisi mitään perätöntä valloilleen.

Mut jooh, tuo kassan kavaltamis -valhe oli vielä pieni juttu niistä karseista yhteisöistä joissa olen ollut.