Nyt kävi just se, mitä en olis ikinä uskonut

En ole akateeminen vaan WT.  En voi antaa neuvoja, sori.

Olen mensan jäsen, mutta pukeudun kuin WT, voinko antaa neuvoja?

Olen akateeminen, mutta hiukseni ovat punaiset,kananpersekouvolatyyliset ja täydellisen WT, voinko antaa neuvoja?

Olne sielultani WT mutta esitän akateemista - ainakin tyyliltäni. En voi käyttää älyäni, sillä olenhan WT, mutta onneksi näkökykyni toimii ja osaan kopioida akateemista tyyliä kuvista. Voinko antaa neuvoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jälleen kerran tulee osoitettua ettei koulutus ole mikään tae sivistyksestä tai ymmärryksestä.

Vauvan hoidolla nyt ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa muutenkaan.

Ei mutta sivistynyt ihminen on tunneälykäs ja ymmärtää ihmisen tunnetiloja ja sovittaa  käytöksensä sen mukaan. (toki sivistymättömätkin niin osaavat usein tehdä mutta jos on moukka ei asia koulutuksella korjaannu.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatiin kovasti toivottu vauva kaksi kuukautta sitten. Ollaan oltu yhdessä yli viisi vuotta, kuvittelin, että tunnetaan toisemme hyvin. Vauvan hoidosta on keskusteltu paljon ennen raskautta ja sen aikana sekä sovittu rooleista ja siitä miten tuetaan toinen toisiamme.

No nyt silti kävi niin, että mies on jättänyt mut lähes yksin vauvan kanssa. On itsekin vielä vanhempainvapaalla ,mutta nukkuu joka päivä vähintään kymmeneen saakka (itse nousen vauvan kanssas kuudelta), katsoo telkkaria päivät, valittaa jos ei pääse salille tai kavereita tapaamaan. Itse olen 24/7 kiinni vaativassa vauvassa, voimat ihan loppu.

Ennen kuin joku tulee huutelemaan jotain wt:sta, niin sanon, että olemme molemmat akateemisia, yli 30-vuotiaita. Mies on lääkäri ammatiltaan, joten luulin, että ymmärtää vastuunotosta edes jotain.

Miten hemmetissä olisin voinut tietää, että tässä käy näin? Ero mielessä joka päivä, on vaan niin petetty olo ja voimat ihan loppu. Keskustelu ei auta, mies on sitä mieltä, että auttaa riittävästi kun käy ruokaostoksilla tai vaihtaa vaipan kerran päivässä.

Miehistä ei voi tietää etukäteen millaisia isiä ovat, ennen kuin on tehny niiden kanssa lapsen ja muutama vuosi lapsiarkea on eletty. Moni nainen luulee, että kovasti ja ahkerasti työtätekevä mies on ahkera isäkin. No, monesti näin ei ole, vaan mies tekee sitä mihin on tottunut: töitä.

Ei voi naisestakaan. Vanhemman lapseni äiti alkoi juoda äitiysvapaan aikana. Nyt lapsi on onneksi onnellisesti jo koulussa, minä olen YH ja hänen äitinsä näkee lastaan muutaman kerran vuodessa, jos kykenee.

Tuttu juttu, ei mennyt niinkun puhuttiin. Enkä mieheltä osannut odottaa sellaista totaalivetäytymistä, mikä koitti. Hiukan on ehkä vuoden kuluessa homma parantunut, mutta ei ole ihan se katkeruus itseltä kadonnut jonka tuo tilanne ja siitä seuranneet riidat aiheuttivat.

Olen akateemiikko - lastentarhanopettaja. Siis älyni on selkeästi lyömätön ja täydellinen.

Tutkintoni partaveitsenterävää älykkyyttä vaativa - kuten huomaat ei-kliseisitä sananvalinnoistani.

Ei ole mitään kommentoitavaa tilanteeseesi, halusin vain että tiedät tutkintoni ja pätevyyteni näpytellä viestejä anonyymille palstalle. 

Olin ylimielinen WT jo ennen akateemisuuttani

Piti sitten ottaa jännämies lääkäri mieheksi, vaikka vastuullisia insinöörejäkin olisi ollut tarjolla.

Vauvavuosi on ihana mutta raskas. Meillä esikoisen synnyttyä meinasi käydä juuri kuten teilläkin (molemmat yli kolmekymppisiä ekonomeja), ja ihan vain siitä syystä että mies ei tahtonut millään ymmärtää paljonko hoivaa vastasyntynyt vauva tarvitsee. Mies on luonteeltaan muuten todella huomioonottava ja vastuullinen. Kun keskustelu ei auttanut, aloin järjestelmällisesti jättää vauvaa miehelle muutamaksi tunniksi kerrallaan - sen verran kuin imetysväli antoi periksi. Lähdin lenkille, shoppailemaan, kampaajalle, mitä ikinä. Vasta vauvan kanssa yksin vietetty aika ilman äitiä auttamassa vieressä avasi mieheni silmät. Jälkeenpäin hän on kyllä useasti pyytänyt anteeksi tätä alkukankeutta vauva-arjessa. Nyt meillä jo kolmas vauva talossa ja mies hoitaa hienosti oman osuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteesi.

Kokemuksesta voin sanoa, että asiat eivät välttämättä muutu yhtään ilman julmia ja suuria riitoja, ja jos riitelyn avulla muuttuvatkin, eivät kuitenkaan ratkaisevasti.  Saat jatkuvasti, vuosien ajan, taistella tasa-arvoisen parisuhteen ja vanhemmuuden puolesta, joka yleensä ennemmin tai myöhemmin turhauttaa. Turhautumisesta puolestaan seuraa isoja parisuhdeongelmia.

Toisaalta, voihan olla, että miehesi on kuitenkin sosiaalisesti lahjakas, vaikkei nyt siltä vaikuta, ja jos nostat asian pöydälle, voitte keskustella ongelmakohdista rakentavasti. Jos miehesi on empaattinen (joka sinänsä jo pitäisi tulla esille auttamisena ja osallistumisena), hän ymmärtää edes jollakin tavalla yskän. Mutta... valitettavasti näin positiivisesti monenkaan parisuhteen ongelmatilanteet eivät mene. Eli tässä on tarjolla hyvin monenlaisia vaihtoehtoja, jos otat asian puheeksi.

Oletko yhtään jutellut tilanteestanne miehesi kanssa? Jos olette, miten miehesi on reagoinut?

Mies on sosiaalisesti lahjakas? Kun hän haluaa katsoa tv:tä ja mennä kavereidenkanssa salille? Haha! Eikä ole kiinnostunut hoitamaan omaa lastaan. Joo, lahjakas on. Ja empaattinen, jep jep.

Huvittaa tämmöinen että ihmisen täytyy nykyään korostaa olevansa akateeminen ja poissulkea olevansa WT, että ihankuin akateemiset olisivat jotain täydellisiä ja virheettömiä ihmisen esikuvia, jumalallisia olentoja toisinsanoen.

Jätä vauva miehen ja maitokorvikkeen kanssa 11 h ja seuraavana aamuna herätät miehen hoitamaan sitä ja jatkat unia itse. Pakko ottaa shokkihoitoa aluksi, että hän ymmärtää, tai katkeroidut ja tulee varmuudella ero.

Vauva ei todellakaan nuku paljon, sen takia kirjoitinkin, että on vaativa vauva. Haluaa olla koko ajan sylissä, katsella asioita, haluaa virikkeitä. Siksi onkin raskasta, kun vauvaa ei vaan voi laittaa päiväunille tosta noin vaan.

Asumme ulkomailla, tarkoitin varmaan isyyslomaa enkä vanhempainvapaata. Mies siis ottanut kolme kuukautta isyyslomaa tai lomaa omasta mielestään.

Tietenkään akateemisuus ei vaikuta älyyn tms, tarkoitin lähinnä, että ei olla 19-v. lukiolaisia, jotka on naiivina päättäneet tehdä lapsen.

Kiitos sinulle suurpeheen äiti kommentistasi, oli hyviä pointteja.

Ap