Tapailisitteko miestä, joka asumuserossa?

Jos mulle olisi ok olla toiselle laastari ja haluaisin itsekin vain hetken hupia.

Miksi ei? Normaali elämänvaihe sekin, jos on eroamassa

En missään nimessä.

En.

Sillä miehellä on vaimo, joka ansaitsee että heidän välit selvitetään ennen kuin tulee muita naisia kuvioihin.

Jos sanoo rakastavansa niin kuinka kauan olette tapailleet?

En. Ihmettelisin, miksi on niin kova kiire, ettei ehdi irtautua kunnolla edellisestä suhteesta. Epäilisin, että aikuinen mies ei osaa olla yksin. Noissa tilanteissa voi pahimmillaan joutua melkoisiin sotkuihin mukaan.

Paskat kenenkään puolisosta, se on mennyttä elämää tai joissain tapauksissa uudelleen lämmitetty kaurapuuro mutta tuore ero on aina riski, eivät tiedä mitä oikein haluavat.

En haluaisi olla laastari. Joten vastaan, että en tapailisi. Sitäpaitsi ero voi kestää kauan, jos ei avioeroa ole vielä edes laitettu vireille. Ja vaikka olisikin, voi tulla kaikkia viivytyksiä, jos toinen heittäytyy hankalaksi. Haluaisin tapailla oikeasti vapaata miestä.

Tapailisin. Mutta tuo sinun miehesihän ei ole? Ja miksi tuosta käytetään sanaa asumusero, se kuulostaa minusta väliaikaiselta tilanteelta? Miksei sano reilusti, että on eroamassa? 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei? Normaali elämänvaihe sekin, jos on eroamassa

Kaikki eivät eroa, vaikka ovatkin asumiserossa.

Odota nyt edes siihen, että on oikeasti muuttanut eikä vain sano olevansa muuttamassa.

Onko se muuttamassa vai muuttanut? Jos on muuttanut, voisin tapailla, mutta en seurustella.

Kyllä siinä tapauksessa, jos olisin jutellut miehen kanssa, että ero on muodollisuus tilanteessa, jossa suhde on ollut kuollut jo pitkään ja eroa tavallaan tehty pitkään ja suuri osa asioista käsitelty ja selviä.

 Mutta eka ajatus on kyllä, että on hyvä käsitellä ensin ero ja sitten vasta katsoa, voisko jotain olla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siinä tapauksessa, jos olisin jutellut miehen kanssa, että ero on muodollisuus tilanteessa, jossa suhde on ollut kuollut jo pitkään ja eroa tavallaan tehty pitkään ja suuri osa asioista käsitelty ja selviä.

 

Mutta tämäkin tilanne siis itsellä herättäisi kysymyksiä, että miksi on halunnut olla pystyynkuolleessa suhteessa niin pitkään..

En.

En tapailisi naimisissa olevaa. Eli en.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siinä tapauksessa, jos olisin jutellut miehen kanssa, että ero on muodollisuus tilanteessa, jossa suhde on ollut kuollut jo pitkään ja eroa tavallaan tehty pitkään ja suuri osa asioista käsitelty ja selviä.

 Mutta eka ajatus on kyllä, että on hyvä käsitellä ensin ero ja sitten vasta katsoa, voisko jotain olla.

Kannattaa sitten käydä tuo keskustelu vaimon kanssa. Moni mies lirkuttaa noin, vaikka totuus olisi toinen.

Asumisero on olemassa juuri sen takia, että usein eroavat parit eivät ole yhdessä keskenään ja kukin itsekseen käsitelleet eroaan loppuun sitä hakiessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siinä tapauksessa, jos olisin jutellut miehen kanssa, että ero on muodollisuus tilanteessa, jossa suhde on ollut kuollut jo pitkään ja eroa tavallaan tehty pitkään ja suuri osa asioista käsitelty ja selviä.

 

Mutta tämäkin tilanne siis itsellä herättäisi kysymyksiä, että miksi on halunnut olla pystyynkuolleessa suhteessa niin pitkään..

Minusta siinä ei ole mitään outoa. Monet ihmiset eivät halua erota heti ensimmäiseen vaikeaan tilanteeseen. Siellä voi olla esim se pikkulapsiaika, jonka odotetaan menevän ohi ja katsotaan sitten saadaanko tilanne korjattua. Sitä vain ajaudutaan erilleen ja tavallaan odotetaan sitä rohkeutta tehdä se lopullinen päätös. Ei tällaisia päätöksiä kannata mielestäni tehdä kovin lyhyessä ajassa, joten väistämättä siihen suhteen loppuun jää myös sitä pystyynkuolleisuuden aikaa. Harkinta, maltti ja rauhallinen tahti isoissa asioissa ei ole minusta mitenkään huono asia. 

Asiat eivät ole aina mustavalkoisia niinkuin nämä nuoret kuvittelevat. Asumisero pitkän avioliiton jälkeen on sekin itsessään tila, joskus pysyväkin järjestely. Puolisoon on kuitenkin kehittynyt vuosien saatossa syvä suhde joka on enemmän kuin jokin pikarakkaus tai ihastuminen. Joskus asumiseroon voi johtaa vaikka puolison kaiken ajan vievä harrastus, puolison psyykkinen sairaus, työkomennus, taloudelliset syyt, toisen haluttomuus erota, tms. Syitä on varmasti yhtäpaljon kuin asumiseroja.

Tapailin kerran, kun mies oli oikessti muuttanut jo asumuseroon ja olin nähnyt virallisen erohakemuksen eli ero oli oikeasti tulossa ja osoitteet olivat jo eri. Mutta jos mies vasta puhelee suunnitelmatasolla noista asioista ja tosiasiassa asuu vaimon kanssa yhdessä, niin sehän voi olla pelkkää valehtelevan pettäjän puhettakin vain.