Mitä tarkoittaa jos lapselle tarjotaan tehostetun tuen päätöstä

Tottakai sen tehostetun tuen voi purkaa kun tarvetta ei enää ole. Minusta on hienoa ja ihanaa että lapseni saa tukea mitä tarvitsee!

Mitä ihmettä tääll lauotaan. Osa ei selvästi tiedä asioista oikein mitään. Tehostetussa tuessa olevat oppilaat ovat tosiaan melkein aina ihan tavallisessa luokassaan. Jollekin esim matikka on hankalaa ja toiselle vaikka kielet. Tehostettu tarkoittaa, että pitäisi saada järjestelmällisemmin tukea kuin silloin tällöin tukiopetusta. Voi olla erityisopen luona pienryhmässä vaikka jonkun tunnin, erityisope luokassa samanaikaisopena tai esim tavallisen lukkarin lisäksi säännöllinen tukiopetustunti esim kerran viikossa.

Tehostettuja oppilaita on tosi paljon. Se ei leimaa oppilasta mitenkään. Hän opiskelee perusopetuksen tavallisten tavoitteiden mukaan, toki saatetaan jostakin asiasta päättää opiskella esim kielen sanoja toisia vähän vähemmän. Kokeet on tavalliset normikokeet.

Jos tehostettu tuki ei ei pitkällä aikavälillä auta ei tulokset on tosi heikot, voidaan vanhempien ja erityisopen kanssa päättää mukauttaa opetusta eli silloin on erityisentuen piirissä.

Tehostettu tuki voidaan purkaa milloin vaan. Käytännössä seurataan tilannetta ja vaikka vuosittain päätetään tarviiko tehostettua tukea vielä. Jos tulokset kovasti paranee, senvoi purkaa. Tehostettu tuki ei mitenkään vaikuta ammattiin ym. Ehdottomasti kannattaa ottaa vastaan. Pääsee esim muutamalla tunnilla yleensä opiskelemaan pienemmässä ryhmässä vaikeaa asiaa. Ja näitä oppilaita on joka luokassa monta.

Näitä tuen päätöksiä on jo melkein joka toisella. Täysin merkityksetöntä paperien pyörittämistä, jos tukipäätös ei oikeasti johda mihinkään. Kouluilla ei pääasiassa ole riittävästi resursseja hoitaa näitä oppilaita. Yleensä luokista kerätään tukipapereilla olevia oppilaita laaja-alaisen erityisopettajan luokkaan muutamina tunteina viikossa, eikä läheskään jokaisella oppitunnilla edes siinä oppilaalle haasteellisessa aineessa. Erityisopettajat eivät ole muutamia poikkeuksia lukuunottamatta mitään erityisiä ammatti-ihmisiä, siellä on joukossa aivan tavallisia opettajia, joille ei ole omaa virkaa vielä löytynyt, joten tekevät odotellessa näitä erkkaopejen sijaisuuksia. Harvalla niillä on kykyä ja taitoa tai aikaa käyttää mitään erityistekniikoita oppilaan auttamiseen. Pääasiassa erityisopettajan luona annetaan vierihoitoa, eli oppilas saa hieman enemmän huomiota opettajalta kuin normaaliluokassa. Kukaan ei tule erityisopettajan tunnilta uudesti syntyneenä ja nosta arvosanaansa joulutodistuksen kutosesta kevääksi kasiin. Erityisopettajan tiloja käytetään usein myös häirikköoppilaiden säilyttämiseen.

Meidän yläkouluun tuli syksyllä sellainen määrä erityisen ja tehostetun tuen oppilaita, että pitäisi palkata 5 erityisopettajaa, jotta näiden oppilaiden tarpeet huomioitaisiin. Tällaisia resursseja ei ole millään kunnalla tai koululla. Peruskoulu on yksinkertaisesti nykyään liian vaikea liian monelle. Arvokysymyksiä, joihin kannattaisi pyytää ratkaisuja päättäjiltä. Vaalien allahan nämä asiat ollaan aina laittamassa kuntoon, vaalien välissä ketään ei kiinnosta. Tehdään kasapäin pedagogisia selvityksiä ja psykologisia testejä, jotka johtavat vain uusien lomakkeiden täyttämiseen ja turhanpäiväiseen palaveeraamiseen, mitään parannusta oppimissuorituksiin ei ole luvassa. Joskus joku poikkeus on joukossa, mutta niitä pidetään syystäkin aina melkoisina ihmeinä.

t. aineenopettaja

Tässä nimenomaan ongelmana myös innostuksen puute. Ope sanoi lapsella olevan pikku pojan olemus, eli leikkiminen kiinnostaa ja on kiva nähdä kavereita. Se ymmärrys opintojen tärkeydestä puuttuu nyt. Olen yrittänyt parhaani mukaan puhua ja harjoitellaan yhdessä. Koen epäonnistumista. Lisäksi lapsen käytös on välillä huonoa ja siitäkin on ollut Wilma merkintöjä. Sain vain pelkkää negatiivistä kun puhuin open kanssa. Ihan tosi sekava olo itselläkin. Ap

Aikaisemmin sama lapsi ollut rauhallinen ja keskittyvä. Mikä sen käytöstä on muuttanut? Onko se vain sitä kun ei oikein osaa tehtäviä tehdä, niin alkaa muuta touhuamaan?

Vierailija kirjoitti:

Meidän yläkouluun tuli syksyllä sellainen määrä erityisen ja tehostetun tuen oppilaita, että pitäisi palkata 5 erityisopettajaa, jotta näiden oppilaiden tarpeet huomioitaisiin. Tällaisia resursseja ei ole millään kunnalla tai koululla. Peruskoulu on yksinkertaisesti nykyään liian vaikea liian monelle. Arvokysymyksiä, joihin kannattaisi pyytää ratkaisuja päättäjiltä. Vaalien allahan nämä asiat ollaan aina laittamassa kuntoon, vaalien välissä ketään ei kiinnosta. Tehdään kasapäin pedagogisia selvityksiä ja psykologisia testejä, jotka johtavat vain uusien lomakkeiden täyttämiseen ja turhanpäiväiseen palaveeraamiseen, mitään parannusta oppimissuorituksiin ei ole luvassa. Joskus joku poikkeus on joukossa, mutta niitä pidetään syystäkin aina melkoisina ihmeinä.

t. aineenopettaja

Ja toisaalta se sama opetus on liian helppoa monille. Suomessa hukataan nykysysteemillä sekä heikoin häntäpää että terävin kärki. Myös se keskijoukko kärsii, kun luokat on ahdettu täyteen käytöshäiriöisiä. En itse näe muuta tietä ulos kuin tasokurssien palauttaminen ainakin kieliin ja matemaattisiin aineisiin. Myös tarkkikset takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmin sama lapsi ollut rauhallinen ja keskittyvä. Mikä sen käytöstä on muuttanut? Onko se vain sitä kun ei oikein osaa tehtäviä tehdä, niin alkaa muuta touhuamaan?

Onko lapsi aiemmin osannut keskittyä myös isossa lapsijoukossa vai ainoastaan kotona tai pienemmässä ryhmässä? Osaako ottaa vastaan yleisiä, koko luokalle annettuja ohjeita vai vaatiiko vielä henkilökohtaisen neuvonnan?

Koulussa pitäisi osata keskittyä myös tylsältä tuntuviin tehtäviin ja keskittyminen ei saisi herpaantua, vaikka vieressä olijat meluaisivat. Kun valitin oman koululaiseni luokan rauhattomuudesta, sain koululta vastauksen, ettei nykyään luokissa edes pyritä sellaiseen työrauhaan, joka oli 80-luvulla itsestään selvyys. Se on kuulemma ihan vanhanaikaista eikä kuulu uuteen OPSiin. Oppilaan on opittava tekemään työnsä hälinän ja pulinan keskellä.

On osannut toimia isoissa ryhmissä ja on ollut aina "kiltti" ja sopeutuva. Vaikea tietää mitä näin vanhempana osaisi kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Tässä nimenomaan ongelmana myös innostuksen puute. Ope sanoi lapsella olevan pikku pojan olemus, eli leikkiminen kiinnostaa ja on kiva nähdä kavereita. Se ymmärrys opintojen tärkeydestä puuttuu nyt. Olen yrittänyt parhaani mukaan puhua ja harjoitellaan yhdessä. Koen epäonnistumista. Lisäksi lapsen käytös on välillä huonoa ja siitäkin on ollut Wilma merkintöjä. Sain vain pelkkää negatiivistä kun puhuin open kanssa. Ihan tosi sekava olo itselläkin. Ap

Suosittelen ottamaan kaiken tarjotun tuen vastaan. Ongelmakohtiin on hyvä tarttua mahdollisimman pian ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi, jolloin lapsi vanhempineen on yhä vain enemmän "hukassa".

En usko, että olisit mitenkään epäonnistunut, saati sitten lapsesikaan. Nuo negatiiviset palautteet kyllä tuntuvat varmasti pahalta ja toki se positiivinenkin palaute pitää ansaita mutta moni opettaja jättää ne pienen pienet edistysaskeleetkin huomaamatta, jolloin niskaan sataa vain kuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut harmi vaan, että siitä ei pääse eroon. Matikassa meidän lapsella tehostettu tuki ala-asteella. Nyt yläasteella pärjäisi jo muiden kanssa, mutta joutuu olemaan 2 tuntia / viikko matikkaopetuksessa erityisopettajan ryhmässä, josta sanoo, että tuntuu kuin olisi sen ajan ollut laitoksessa. Kaikki häiriköt samassa ryhmässä. Pyydettiin pääsyä normaaliopetukseen jo seiskalla, ei onnistu.[/quote

No todellakaan ei ole pakko jatkaa eikä varsinkaan käydä erkassa, jos sujuu muutenkin. Pitäkää puolenne! Toki ensin kannattaa miettiä, josko se oma lapsi aiheuttaisi tunnilla häiriötä, eikä häntä siksi toivota sinne tms.

T. Aineenopettaja

Ei aiheuta häiriötä tunneilla, koskaan ei tällaista palautetta ole tullut. On fiksu, opiskeluun motivoinut nuori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut harmi vaan, että siitä ei pääse eroon. Matikassa meidän lapsella tehostettu tuki ala-asteella. Nyt yläasteella pärjäisi jo muiden kanssa, mutta joutuu olemaan 2 tuntia / viikko matikkaopetuksessa erityisopettajan ryhmässä, josta sanoo, että tuntuu kuin olisi sen ajan ollut laitoksessa. Kaikki häiriköt samassa ryhmässä. Pyydettiin pääsyä normaaliopetukseen jo seiskalla, ei onnistu.

Pääsee eroon. Juuri tänään purettiin vitosluokkalaisen tehostetun tuen päätös, kun nelonen meni hyvin ja tämä vuosi lähtenyt hienosti käytiin.

Mitä kautta tämä onnistui?

Sehän on tukiopetusta ja hyvä sitä kun ei ennen saanut millään. Parempaan lukioon pääsee jos pysyy perusasiat ja itsetunto kohonee matikassa tai muissa vaikeissa aineissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän yläkouluun tuli syksyllä sellainen määrä erityisen ja tehostetun tuen oppilaita, että pitäisi palkata 5 erityisopettajaa, jotta näiden oppilaiden tarpeet huomioitaisiin. Tällaisia resursseja ei ole millään kunnalla tai koululla. Peruskoulu on yksinkertaisesti nykyään liian vaikea liian monelle. Arvokysymyksiä, joihin kannattaisi pyytää ratkaisuja päättäjiltä. Vaalien allahan nämä asiat ollaan aina laittamassa kuntoon, vaalien välissä ketään ei kiinnosta. Tehdään kasapäin pedagogisia selvityksiä ja psykologisia testejä, jotka johtavat vain uusien lomakkeiden täyttämiseen ja turhanpäiväiseen palaveeraamiseen, mitään parannusta oppimissuorituksiin ei ole luvassa. Joskus joku poikkeus on joukossa, mutta niitä pidetään syystäkin aina melkoisina ihmeinä.

t. aineenopettaja

Ja toisaalta se sama opetus on liian helppoa monille. Suomessa hukataan nykysysteemillä sekä heikoin häntäpää että terävin kärki. Myös se keskijoukko kärsii, kun luokat on ahdettu täyteen käytöshäiriöisiä. En itse näe muuta tietä ulos kuin tasokurssien palauttaminen ainakin kieliin ja matemaattisiin aineisiin. Myös tarkkikset takaisin.

Minulla on yläkouluikäinen Asperger-poika. On siinä tukisysteemissä jollain alimmalla portaalla, mikä ei tarkoita yhtään mitään. Jotain palaveria on ollut ja tiedoissa lukee ohjeita opettajille, mutta ei kai niitä kukaan edes lue. Käytännössä pojan ongelmat ovat siinä, että hän kuormittuu helposti ja kun hän kuormittuu, hän ei kykene tavallaan pinnistelemään vaan alkaa jonkin sortin pelleily. Mikään kiusaaja tms. hän ei ole, mutta totta kai hän käytännössä häiritsee muita. Isoimmat ongelmat ovat tasan yhden opettajan tunneilla, wilma kirkuu keltaista vähän väliä. Lapsi tarvitsisi kuulemma jatkuvasti aikuisen ohjaamaan siihen viereen. Nämä aineet, joita opettaja opettaa, ovat olleet lapsen vahvuusalueita ennen yläkoulua. Viime vuonna hän vietti osan näistä tunneista erityisopettajalla, joka ihmetteli, että nehän menivät todella hyvin, lapsi oppii helposti ja tekee tehtäviä keskittyneesti. Mutta mitä ihmettä tässä nyt voi tehdä? Resursseja lapsella olisi, mutta jokin siinä käytännön tekemisessä vaan tökkii. Laitoin nyt taas (uudelle) erityisopettajalle viestiä, mutta tuskin hän nyt voi poikaa ottaa pysyvästi vierihoitoon?

up

Omalla lapsella tt:n päätös. Ope vaihtui, eikä hän ole saanut koko syksynä mitään tukiopetusta tai sovittuja tukimuotoja.. Nyt todistukseen annettu numero,joka,kertoo, miten vaikeaa on. Tää on niin perseestä, että riippuen opesta/opettajan viitseliäisyydestä asiat joko toimii tai ei.