yksinäisyys
Onko täällä muita, joiden mielen valtaa vahva yksinäisyyden tunne aika-ajoin? Kiireisen viikon päätteeksi odotin sunnuntai-iltaa, kun saan viimein olla yksin ja hoitaa kodin kuntoon, mutta en jaksanutkaan ja tunsin vain oloni kurjaksi ja yksinäiseksi. Tietysti se on vain tunne, ja tiedän kuinka voin yrittää karkottaa sitä, mutta.. Minulta puuttuu se syvä yhteys toiseen ihmiseen. Ystäviä on, kavereitakin paljon, työ, opiskelupaikka, rahaa ja koti. Näennäisesti kaikki on hyvin ja tiedän olevani tärkeä läheisilleni, mutta eilenkin tuntui ettei minulla ole ketään jolle soittaa. En jaksanut puhua tunteistani. Tuntuu että kaikilla on omat ongelmansa. Ystävillä alkaa kaikilla olemaan kumppanit ja lapsia, minä vietän jälleen elämääni sinkkuna. Siinä on puolensa, mutta tuo yhteys toiseen ihmiseen.. Kohtalotovereita? Vinkkejä sunday bluesin karkoittamiseksi?
Harrastan panotreffejä yksinäisyyteen. Kavereita on tasan yksi, häntä näen kerran viikossa. Tätä kestänyt jo kymmenen vuotta joten olen jo tottunut yksinäisyyteen.