Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia

Vierailija kirjoitti:

Asuimme omakotitaloalueella. Naapuriin muutti perhe, jossa oli minua vuotta vanhempi tyttö ja 4 vuotta vanhempi poika.

Ihastuin tuohon poikaan.

Äidilläni oli upea kasvimaa. Keräsin herneenpalkoja niin paljon kuin käsiini ja paidanhelmaan mahtui. Tämä idea tuli kaveriltani, jolla oli mekko.

Menimme naapuriin. Soitimme ovikelloa. Kukaan ei avannut. Kävelimme sisään ja kippasimme herneet tuon pojan viereen koululaispöydälle.

Poika katsoi sitä hernemäärää ihmeissään. Kimmastui ja huusi: Minä en tykkää herneistä!

Olin 7-vuotias. :)

Siis rimputit ovikelloa ja ketään ei ollut kotona, silti pääsit sisälle taloon, ja huoneeseen, jossa poika oli, ja jonne veit herneet?

Siis ulko-ovi ei ollut lukossa ja päätit mennä sisään, ja poikakin ilmestyi taikaiskusta jostain sisätiloihin?

Eli miten tapaus oikein meni?😃🤣Vähän tarkuutta kirjoittamiseen... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 17 v ja kaapissa vielä.  Ihastuin luokallani olevaan pitkähiuksiseen vaaleaan tyttöön, otin selville missä tämä asui ja istuin talon takana olevalla kivellä pitkiä aikoja, tuijottaen perheen keittiön ikkunaan ja tupakoiden. Tytön äiti oli sitten huomannut minut ja soitti poliisille "se mies istuu taas tuolla! " Hemmetin noloa.. Olen siis 179cm pitkä ja harteikas, joku huppari/nahkatakki-yhdistelmäkin oli päällä tuolloin. 

Lisäksi tämä tyttö kertoi kaikille ja sain ihan sekopään maineen :( Vuotta myöhemmin muutin helsinkiin ja sain ihanan tyttöystävän, mutta vielä 20v myöhemminkin muistan sen nöyryytyksen kun poliisit ilmestyivät ja tämä perhe seurasi parvekkeelta "hyypiön" kiinni ottoa..

 

Apua. :D

Ei sitten käynyt mielessä että tuollainen näkyvä, pelottava toiminta kotirauhan alueella säikyttäisi kenet tahansa?? Ja rikoit lakia kun olet kotirauhan alueella oleskellut, tuijotellut ikkunaan päin toisten elämää. Tuo on jo kaukana herttaisesta ihastumis käytöksestä. No ei ollut normaalia käytöstä ollenkaan, kun piti asukkaiden soittaa poliisit. Mieti miltä itsestä tuntuisi jos sinua stalkkattaisiin ikkunasta sisään tyylin joku 2m tyyppi seisoisi ikkunan edessä mustat vaattet päällä? (esimerkkinä) 

Alistuin huonoon kohteluun ja järkeilin sen itselleni siten, että ei kukaan koskaan löydä ideaalikumppania kuitenkaan. Että kunhan rakkautta on, se riittää. Eipä riittänyt. Ja oliko sitä rakkauttakaan sittenkään. 

. 

Roikuin itseriittoisessa miehessä jolle en riittänyt. Olen itse asiassa tehnyt tämän kaksi kertaa. Nykyään olen viisaampi ja valitsen oman seurani jos noita elkeitä alkaa näkymään

Up

Vierailija kirjoitti:

Up

Ei kiitos. Uppaile muualle vuoden 2017 aloituksen kanssa.

Kun olin 30 v kävin postilaatikkopatterin luona useita kertoja päivässä kolistelemassa omaa laatikkoani jotta pääsin kävelemään ihastukseni talon ohitse ja näkisin naisen. Nyt kuusissakymmenissä, arvatkaa onko meininki ihan sama. Paikkakunta, talo, postilaatikkopatteri ja ihastus ovat vain vaihtuneet.

Tein deittisovellukseen feikkiprofiilin ja pommitin sieltä kumppaniani ja testasin käykö kala uuteen koukkuun.

Menin yhteen kadunkulmaan päivystämään 4 tunniksi, se oli siis suhteellisen vilkas katu jossa mm. 2 ruokakauppaa. Tiesin että jos hän lähtee kotoaan jonnekin tai menee kotiinsa niin hänen on kuljettava siitä kohdasta. Seisoskelin siinä sitten 4 tuntia. Asennekysymys, päässäni pyöri vain että tämähän on kuin kalastamista kaupunkiolosuhteissa, eli odottelua, ja yritin ottaa sen meditaation kannalta, katselin ihmisiä ja yksityiskohtia ympärilläni. 5 minuuttia ennen kuin olin lähdössä niin sieltä se ihastus tuli. Ja asiat etenikin siitä eli ei ollut turha reissu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 17 v ja kaapissa vielä.  Ihastuin luokallani olevaan pitkähiuksiseen vaaleaan tyttöön, otin selville missä tämä asui ja istuin talon takana olevalla kivellä pitkiä aikoja, tuijottaen perheen keittiön ikkunaan ja tupakoiden. Tytön äiti oli sitten huomannut minut ja soitti poliisille "se mies istuu taas tuolla! " Hemmetin noloa.. Olen siis 179cm pitkä ja harteikas, joku huppari/nahkatakki-yhdistelmäkin oli päällä tuolloin. 

Lisäksi tämä tyttö kertoi kaikille ja sain ihan sekopään maineen :( Vuotta myöhemmin muutin helsinkiin ja sain ihanan tyttöystävän, mutta vielä 20v myöhemminkin muistan sen nöyryytyksen kun poliisit ilmestyivät ja tämä perhe seurasi parvekkeelta "hyypiön" kiinni ottoa..

 

Apua. :D

Ei sitten käynyt mielessä että tu

Olit 'kaapissa vielä' - miten sitten kävikään?

Up

Muuttanut omaa ulkonäköäni ja tyyliä hänen ihastuksensa kaltaiseksi 

Kirjoitin kirjeen, jossa oli joku sekopäinen runo ja piirustuksia. Tämä siis kun olin 18 eikä kännyköitä vielä oikein ollut.

Toinen sekopäinen homma oli, että ihastuin työkaveriin ja kyttäsin työpaikan messengerissä, milloin hänen statuksensa muuttuu offline tilaan. Eli oletettavasti silloin lopettaa työnteon ja itse heitin äkkiä takin päälle ja toivoin että tapaan hänet samaan aikaan ulko-ovella... No muutaman kerran onnistuikin. Meistä lopulta tuli muutamaksi kuukaudeksi pari, mutta tyyppi paljastuikin täydeksi ääliöksi ja lopetin suhteen. Sen jälkeen ei ollut kovin kivaa töissä.

Kumppanuusvanhemmuussivustolta löysin isäehdokkaan, joka oli älykäs, komea, pitkä, lihaksikas, mukava ja avulias. Ihkaoikea herrasmies. Luulin aluksi, ettei häntä naiset kiinnosta lainkaan, mutta kävikin ilmi, että hän oli naimisissa. Hän kertoi olevansa eroamassa vaimostaan, aloimme suunnitella vanhemmuutta yhdessä ja vietimme aikaa iltaisin. Rakastuin häneen ja aloitimme suhteen. Kuvittelin meidän olevamme parisuhteessa, mutta mies silti kävi viikonloppuisin aina kotona vaimonsa luona ja minua tuo alkoi ärsyttämään. Tivasin, milloin he eroavat ja olin aivan pähkinöinä kaikki viikonloput kun hän oli kotona. Välillä ajoin tuolle toiselle paikkakunnalle perässä ja seurasin, mitä hän tohuaa vaimonsa kanssa - vakoilin siis heitä. Mies vakuutteli, että meistä tulee perhe, jos saamme lapsen. Yritin epätoivon vimmalla raskautua ja suhteellisen nopeasti tuo tapahtuikin. Mies kertoi, ettei jätä vaimoaan eikä alunperinkään ole halunnut parisuhdetta ja siksi oli kumppanuusvanhemmuusfoorumilla eikä Tinderissä. Noina kertoina kun kävin miestä vakoilemassa he toimivat kuin mikä tahansa pariskunta: kävivät ravintolassa, teatterissa jne. ja minä olin raivoa täynnä kun mies tuli taas viikolla töihin asuinpaikkakunnalleni. En kuitenkaan voinut hänelle koskaan kertoa, että olin vakoillut häntä, vaikka nyt paljastuikin, että hän on valehdellut minulle koko ajan.

Nyt jälkikäteen kun miettii niin miten tyhmä sitä voi rakastunut nainen ollakaan. Kadun sydämeni pohjasta, että edes tutustuin koko ihmiseen ja päästin hänet sydämeeni.

Olen käynyt yhdessä ruokaravintolassa syömässä jopa pari kertaa viikossa pahimmillaan hyvän ruuan mut myös siellä töissä olevan työntekijän takia, johon olen ihastunut..että näkisin hänet. En ala todellakaan mitään iskupuheita tms tekemään, annan työrauhan hänelle, johan nolaisin itteni, jos niin tekisin. Nyt on onneksi käynti tiheyteni kyseissä ravintolassa rauhoittunut kummasti🙂. En tiedä, tajusiko/huomasiko kyseinen työntekijä asiaa ollenkaan...😅

. 

Kävin hänen kanssaan useilla lomamatkoilla, vaikka hän oli täysin sietämätöntä matkaseuraa.

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhdessä ruokaravintolassa syömässä jopa pari kertaa viikossa pahimmillaan hyvän ruuan mut myös siellä töissä olevan työntekijän takia, johon olen ihastunut..että näkisin hänet. En ala todellakaan mitään iskupuheita tms tekemään, annan työrauhan hänelle, johan nolaisin itteni, jos niin tekisin. Nyt on onneksi käynti tiheyteni kyseissä ravintolassa rauhoittunut kummasti🙂. En tiedä, tajusiko/huomasiko kyseinen työntekijä asiaa ollenkaan...😅

😅

.