Tämä ei ole provo. Lapsenlapseni on saamassa nimen jolla minulle huono kaiku, ahdistaa
Nimi on vanhahtava, tyyliä Martta ja siihen liittyy ikäviä muistoja! En muutenkaan ymmärrä, miksi pitää nykypäivänä antaa tuollainen nimi kun vapauksia olisi enemmän .
Kommentit (10)
Minkälaisia vapauksia olisi enemmän?
Nyt sinun täytyy vain ymmärtää, että lapsenlapsesi ei ole sinun lapsesi. Vanhemmat nimeävät, kuten tahtovat, heille kyseinen nimi on varmaankin kaunis. Lapsi sitten aikuistuessaan käyttää nimeä, josta pitää, ei ehkä 1. etunimi, vaan esim. 2. nimi tai lempinimi. Itsekin muutin etunimeni virallisesti lempinimekseni, sillä oma nimeni oli kaamea kaksiosainen väliviivallinen ja omituinen. Et voi asialle mitään, paitsi jos haluat riitautua.
1. Ei ole sinun tehtäväsi ymmärtää lapsenlapsen nimen perusteita. Asia ei kuulu sinulle, voit vapaasti olla ymmärtämättä.
2. Tässä on tilaisuus sinulle muuttaa kyseisen nimen "kaiku" mielessäsi huonosta hyväksi! Lapsenlapsi lienee sinulle äärimmäisen myönteinen asia, joten eiköhän sen paino mielessäsi ja tunteissasi ihan kirkkaasti ylitä tuon mainitsemasi "kaiun" painoarvon? Jos ei ylitä, suositan terapiaa, koska silloin on todennäköisesti kysymys erittäin vakavasta traumataustasta.
Älä nyt ainakaan mene sanomaan asiaa ääneen. Totut nimeen kyllä.
Kummityttöni on saamassa nimen Terttu-Ursula ja minua kanssa ahdistaa tuo nimi.
Tämäkään ei ole provo:( Valitettavasti.
Pieni vauva on Martti. Mua häiritsee aina, kun häntä kutsutaan nimellä. Sitten Henni ja Helmi. Kai noihin tottuu.
Vttuako ahdistutte muiden normaaleista ja näteistä nimistä. Taitaa asiat olla yhä liian hyvin.
No, selvä, kiitos tiedosta. Jos sua ahdistaa niin sitten ahdistaa, pidä se omana tietonasi kuitenkin älä pilaa toisille tärkeää asiaa. Sinulla ei ole mitään sanomista lapsen nimeen.
Mun äitini (yli 70 v) sanoi aikanaan tyttäreni nimestä että se on vanhojen naisten nimi. On siis ollut aikuisten naisten nimi silloin kun äitini oli lapsi.
Vanhat ovat nättejä. Etköhän anna menneiden jo olla?