Taapero jolle vaikea löytää rauhoittumiskeinoa yötutin/tuttipullon jälkeen - vinkkejä kaivataan!!

Oman kolmen lapsen kokemuksella koen, että tuo on yleistä kun jättää tutin pois. Itse olen ollut laiska ja ottanut lapsen aina viereen nukkumaan. Se on ollut meille hyvä tapa. Mitään varsinaista neuvoa en osaa antaa, koska olet jo näyttänyt kokeilevan kaikkea. Aika jossain vaiheessa tepsii, mutta se voi olla kuukausi tai pari vuotta. 

Tuo vieressä silittely on ollut meillä ihan loputonta, ei toiminut yhtään. Saattoi mennä parikin tuntia yöllä siihen, että silitetään uneen -> herää -> silitetään.... viereen ottamiseen oon mäkin lopulta päätynyt. Nyt melkein 3v kävelee itse meidän sänkyyn niin etten välttämättä edes herää siihen. Harvoin enää nykyään tulee, niin tulkoon jos on tarvis. Vettä yöllä saa pillipullosta, joka on yöpöydällä. Pillipullo ei vuoda sänkyyn, mutta ei ole haitaksi hampaille ja suun motoriikalle. Joskus kuuluu, että ottaa vain vesihuikan ja jatkaa unia.

En osaa paremmin neuvoa mutta tarkastele teidän päiviä. Saako lapsi tarpeeksi huomiota, läheisyyttä ja hellyyttä teiltä? Vaikuttaako heräilyyn vähänkin normaalista päivärytmistä poikkeavat seikat, kuten vaikka kyläilyt tai kerhopäivät (jos lapsi on vielä kotihoidossa ja kerhoilette) tms. Ulkoiletteko tarpeeksi? Meillä alkoi 2-vuotiaan unet satunnaisesti rauhoittua kun aloimme ulkoilla kahdesti päivässä noin kaksi tuntia kerrallaan ja kun illalla vielä hierotaan jalat (ne pitää muutenkin rasvata kuivan ihon takia) ja käydään yhdessä läpi päivän tapahtumat on unikin levollisempaa.

Iltarutiinit ovat meidän lapsen unille tärkeät. Niitä noudatamme joka ilta lähes minuutin tarkasti. Yöheräilyn kanssa olen ollut vähän sillä mentaliteetilla, että se loppuu sitten aikanaan eikä siihen voi juuri vaikuttaa. Minä ja sisarukseni olemme kaikki olleet aina huonoja nukkujia, meillä on ollut lupa kiipusta yöllä vanhempien sänkyyn ja jossain vaiheessa sen vain lopetimme ihan itsestään.

Olisko 2,5v eroahdistuskautta? Ihan normaali kehitykseen kuuluva vaihe. Herää tarkistamaan onko äiti ja isi paikalla. Rauhoittuu huomatessaan, että ovat, saa turvallisuuden tunteen ja varmuuden siitä, että kaikki on hyvin, pikkuhiljaa oppii luottamaan siihen ja alkaa itsestään oppia nukahtamaan uudestaan ajan kanssa ja kun hänen oma henk.koht. aikansa on siihen kypsä. Jos lapsi kaipaa vieressä oloa ja kädessä pitoa, niin antaisin sitä hänelle, jos kerran niiden avulla helposti nukahtaa pian uneen. Noin pienen lapsen on itse asiassa luonnotontakin nukkua yksin omassa huoneessaan. Yksin nukkuminen on länsimainen moderni keksintö. Ihmiset on aikojen alusta nukkuneet kaikki yhdessä. On oikeastaan sääli, miten neuvolassakin joskus suorastaan painostetaan laittamaan lapsi omaan huoneeseen. Jos lapsi ja vanhemmat nukkuu parhaiten samassa huoneessa, niin se on enemmän kuin ok. Kyllä se lapsi sitten jossain kohtaa oppii ja alkaa haluta itse omaan huoneeseen.

Janokin voi tuon ikäisellä olla ihan hyvin yöllä (joskus on itelläkin). Tuttipullosta ja nokkamukista on hyvä päästä eroon, mutta voittehan antaa huikan tarvittaessa tavallisesta juomapullosta, jota voi pitää sängyn vieressä valmiina.

Joo näin itsekin koen että se silittely ei auta yhtään mitään, taitaa poika vaan oppia että se on ainoa tapa nukkua. Ehkä haen tai mies hakee toistaiseksi suosiolla siihen pinnikseen kun poika ensimmäisen kerran herää kunnolla ja odottelen, että heräämiset mahdollisesti JOSKUS jäävät pois... Mikä vain on parempi kuin se että itse hyppii edes takaisin tai istuu pojan huoneessa keskellä yötä, sen jälkeen en saa uudestaan unta moneen tuntiin. Laitankin tuon pillimukinkin harkintaan! JPoika ei ehkä vain vielä osaa hörppäistä janoonsa eikä imeä hädissään koko mukia tyhjäksi ja huutaa heti lisää.  -Ap

Vierailija kirjoitti:

Oman kolmen lapsen kokemuksella koen, että tuo on yleistä kun jättää tutin pois. Itse olen ollut laiska ja ottanut lapsen aina viereen nukkumaan. Se on ollut meille hyvä tapa. Mitään varsinaista neuvoa en osaa antaa, koska olet jo näyttänyt kokeilevan kaikkea. Aika jossain vaiheessa tepsii, mutta se voi olla kuukausi tai pari vuotta. 

Ei tuo ole ollut yhtään laiskuutta. Se on ollut juuri teille se oikea ja sopiva tapa, joka on muotoutunut teille ihan luonnostaan. Niin kuin luonto on tarkoittanutkin. :-)

Ja tosiaan luulen, että kyse on ainakin osittain eroahdistuksesta. Poika huutelee peräämme päivisinkin kun olemme eri huoneissa. Huomiota ja hellyyttä saa kyllä yllin kyllin :) Olen itsekin ajatellut, että tämä on vaihe, ja ennen pitkää loppuu. Täytyy nyt vain yrittää keksiä paras taktiikka öihin, että kaikki saisivat parhaiten nukuttua (viereen ottaminen ei onnistu, mies ei osaa nukkua silloin, mutta pinnasänky tosiaan on toiminut ihan hyvin). Aloitan työt kohta ja pelkään miten jaksan jos jatkuvasti herään ja valvon useita tunteja öisin. -Ap

Kiitos muuten kaikille kommenteista, nämä vertaiskokemukset auttoivat jo paljon! :) -Ap

Meette sillä, mikä oikeimmalta tuntuu ja miten saatte parhaiten kaikki nukuttua. Lapsi kyllä oppii aikanaan nukkumaan eikä se enää 12-vuotiaana kaipaa äitiä piteleen kädestä. :-) Jos pinnasänky toimii hyvin, niin sit vaikka niin. Koita olla ottamatta stressiä -tiedän, vaikeeta... :-D

5