Ihastukseni ilmaisee ristiriitaisia tunteita, mutta mikä lienee totuus?

Hän tekee itse aloitteen jos on susta kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Hän tekee itse aloitteen jos on susta kiinnostunut.

Ongelma on vain siinä, että hän on varattu nainen ja sellaisessa asemassa, ettei voisi tehdä aloitetta ehkä normaalitilanteessa (vrt. esimies - alainen ym.).

Minkä ikäisiä olette?

Sanoisin, että naikkonen kuulostaa aika typerälle ja sinä tosi epätoivoiselle.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä olette?

Sanoisin, että naikkonen kuulostaa aika typerälle ja sinä tosi epätoivoiselle.

Molemmat ovat täysi-ikäisiä ja reilusti aikuisia. Miksi hän kuulostaa typerälle? Siis hän on aivan upea tyyppi. Ja ok, ehkä olen "epätoivoinen", mutta rakastuin häneen.

Mulla sama tilanne. Olen varattu nainen ja en täysin onnellisessa suhteessa. Yksi mies työelämästä, ei kuitenkaan työkaveri, on tehnyt eleillään ja sanoillaan selväksi että on kiinnostunut minusta. Tätä on jatkunut jo kuukausien ajan. Nyt viimeisimpänä hän pyytänyt numeroani. Haluaisin antaa numeroni ja avoimesti näyttää että tykkään hänestä, mutta jarrut lyö päälle. Koska jos sen numeron antaa niin se on todennäköisesti sitten menoa.

Samalla harmittelen kuinka ristiriitaisia viestejä annan miehelle ja jos hän ajatteleekin etten ole kiinnostunut, vaikka totuus on ihan toista.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama tilanne. Olen varattu nainen ja en täysin onnellisessa suhteessa. Yksi mies työelämästä, ei kuitenkaan työkaveri, on tehnyt eleillään ja sanoillaan selväksi että on kiinnostunut minusta. Tätä on jatkunut jo kuukausien ajan. Nyt viimeisimpänä hän pyytänyt numeroani. Haluaisin antaa numeroni ja avoimesti näyttää että tykkään hänestä, mutta jarrut lyö päälle. Koska jos sen numeron antaa niin se on todennäköisesti sitten menoa.

Samalla harmittelen kuinka ristiriitaisia viestejä annan miehelle ja jos hän ajatteleekin etten ole kiinnostunut, vaikka totuus on ihan toista.

Kuulostaa kyllä tutulta! Omasta mielestäni pitäisi kuitenkin kuunnella tunteitaankin, sillä sitä voi sitten katua lopun elämänsä, jos jää vuosikausiksi kitkuttelemaan huonoon ja toimimattomaan suhteeseen. Ja ihastuminenkin on inhimillistä. Toki pitää aina katsoa kokonaisuuttakin puolin ja toisin. Tsemppiä sinne!

Itse en ole edes varattu ja käyttäydyn ristiriitaisesti. Välillä hänen kanssaan rento olla ja katselen ihastuneesti? silmiin. Välillä ujous saa vallan ja hyvä että pystyn edes katsomaan häneen päin.

Kotona mietin häntä välillä hymyillen ja huokailen epätoivon syövereissä miettien että miksi hän muka olisi meikäläisestä kiinnostunut. On tämä vaan niin tyhmää!!

Jos se nainen tahtoo jotain ja teet aloitteen, ei se lyö kapuloita rattaisiin jos haluaa sinua.

Flirtti on normaalia hauskuutta, se että teet aloitteen ja nainen ei kiinnostu siitä niin kyllähän homma on selvä.

Aina on mahdollista että sekoitat flirtin ja iskemisen? Ehkä se nainen ei tarkoita flirtillä mitään ja sinun iskeminen on epäselvää.

Pyydä treffeille niinkuin normaalisti tapana.

Jep jep.

Tiedoksi niille, jotka ette tunnistaneet ap:tä: hän on se mielenterveyspotilas, joka on palavasti rakastunut psykiatriinsa, viisikymppiseen naimisissa olevaan rouvashenkilöön.

Jostakin syystä psykiatri ei vastaa ap:n tunteisiin. Sopii miettiä, miksi.  :)

Miksi olla ihastunut varattuun kun vapaita on tarjolla? Pelkäätkö, että joutuisit oikeasti sitoutumaan?

Vierailija kirjoitti:

Jep jep.

Tiedoksi niille, jotka ette tunnistaneet ap:tä: hän on se mielenterveyspotilas, joka on palavasti rakastunut psykiatriinsa, viisikymppiseen naimisissa olevaan rouvashenkilöön.

Jostakin syystä psykiatri ei vastaa ap:n tunteisiin. Sopii miettiä, miksi.  :)

Nyt tuli paha huti. En ole mielenterveyspotilas, eikä ihastukseni ole psykiatri (ainakaan tietääkseni).

Mutta mielenkiinnosta kysyn: jos kuvaamassasi skenaariossa se toinen ei vastaisi tunteisiin, mikä olisi syy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep jep.

Tiedoksi niille, jotka ette tunnistaneet ap:tä: hän on se mielenterveyspotilas, joka on palavasti rakastunut psykiatriinsa, viisikymppiseen naimisissa olevaan rouvashenkilöön.

Jostakin syystä psykiatri ei vastaa ap:n tunteisiin. Sopii miettiä, miksi.  :)

Nyt tuli paha huti. En ole mielenterveyspotilas, eikä ihastukseni ole psykiatri (ainakaan tietääkseni).

Mutta mielenkiinnosta kysyn: jos kuvaamassasi skenaariossa se toinen ei vastaisi tunteisiin, mikä olisi syy?

Heheh tästä viimeistään tunnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep jep.

Tiedoksi niille, jotka ette tunnistaneet ap:tä: hän on se mielenterveyspotilas, joka on palavasti rakastunut psykiatriinsa, viisikymppiseen naimisissa olevaan rouvashenkilöön.

Jostakin syystä psykiatri ei vastaa ap:n tunteisiin. Sopii miettiä, miksi.  :)

Nyt tuli paha huti. En ole mielenterveyspotilas, eikä ihastukseni ole psykiatri (ainakaan tietääkseni).

Mutta mielenkiinnosta kysyn: jos kuvaamassasi skenaariossa se toinen ei vastaisi tunteisiin, mikä olisi syy?

Heheh tästä viimeistään tunnistaa.

:D Voih, kun siis en tosiaankaan ole mielenterveyspotilas, eikä se upea nainen ole psykiatrinikaan. :)