Olen psykiatrisella osastolla ja jotkut potilaat täällä ärsyttävät ihan älyttömän paljon
Tämä on siis osasto mielialahäiriöisille ja itsemurhavaarassa oleville. Olen kai jotenkin kateellinen niille ihmisille täällä, jotka ovat selkeästi masentuneet vain huonon elämäntilanteensa takia. Itse olen masentunut "muuten vaan" eikä masennukseeni ole yhtä isoa syytä. Monet näistä elämäntilanteensa takia masentuneista valittavat alkuun hirveästi esimerkiksi kamalasta ex-miehestä, mutta sitten kuitenkin parin viikon päästä kokevat ihmeparantumisen ja pääsevät osastolta pois.
Minua taas ei muuten vaan kiinnosta elämä eikä tulevaisuus ollenkaan. Haluan vain kuolla, mutta ainakaan vielä en ole uskaltanut tehdä sitä. Olen ollut osastolla nyt 2 kuukautta, mutta minkäännäköistä muutosta ei ole ollut näkyvissä. Ärsyttää niin paljon nämä esim. eron takia masentuneet, jotka tulevat huokaillen ja valitellen yhteisiin tiloihin... Tulee itselle vielä surkeampi olo, kun oleskeluhuoneen jo valmiiksi kehno tunnelma muuttuu vielä surkeammaksi ankeuttajan takia. Kyllä munkin tekisi mieli valittaa täällä koko ajan, mutta en tee sitä muiden potilaiden kuullen, koska tiedän ettei se kohenna kenenkään muun oloa kuin minun. Nämä myös usein kertovat, että tulivat osastolle sen takia, että olivat ottaneet liikaa masennuslääkkeitä. Tuntuu joo tosi hyvältä kuulla toisten itsemurhayrityksistä, kun itse yhä haluaa kuolla, mutta yrityksestään kertova on selvästi tyytyväinen, ettei onnistunut yrityksessään.
Kommentit (9)
Kuule lähde pois sieltä heti ja lopeta lääkkeet. Se paikka vie sinulta itsekunnioituksen ja lääkkeet koukuttavat. Ota äkkiä vastuu itsellesi ja suhtaudu itseesi kuin parhaaseen ystävään ja kohtele itseäsi niin. Täällä pallolla ei olla kauaa joten ole utelias mitä elämä tarjoaa!
Eiköhän nuo muut ärsyynny sinusta ihan yhtä lailla. "Tuolla on kaikki hyvin eikä mitään vaikeuksia elämässä ja silti se täällä kehtaa esittää masentunutta ja valittaa haluavansa kuolla".
Ei kaikki ole niin mustavalkoista.
Olen itsekin ollut osastohoidossa aina välillä. Moni voi ajatella toisista että mitäköhän tuokin täällä tekee, hyvinhän sillä asiat on, vaikuttaa pirteeltä ja iloselta jne, mutta ei kannata liikaa päätellä toisista sen mukaan, miten käyttäytyvät noiden hoitotapaamistensa ulkopuolella yms. Itse olen ollut liian väsynyt ja kiinnostumaton siihen että toisten vuodatukset huolistaan siellä kauheasti vaikuttaisivat, olen antanut vaan puhua. Sitähän moni tuntuu tarttevankin, että joku vaan on siinä, kuuntelee ja antaa puhua. Kannattaa myös sanoa, ettei jaksa kuulla, jos ei jaksa - toisen pitäisi yrittää ymmärtää, osastollahan siellä ollaan. Ihan hyvin voi pyrkiä eristäytymään myös omiin oloihinsa, etenkin kun olo on huono. Oman hoitajan kanssa vaikka vois puhua siitä, miten ja miksi toiset potilaat kuormittaa. Voimia sulle!
Se on terve merkki, että ärsyttää. Pitää olla vähän potkua ja mielipiteitä. Harmi, että parasta ikääsi joudut tuhlata tuollaiseen, kyllä kaikkea kivaakin voisi tehdä. Ei täällä muutenkaan olla kuin rajallinen aika.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nuo muut ärsyynny sinusta ihan yhtä lailla. "Tuolla on kaikki hyvin eikä mitään vaikeuksia elämässä ja silti se täällä kehtaa esittää masentunutta ja valittaa haluavansa kuolla".
Ei kaikki ole niin mustavalkoista.
Näinpä, itseäni riepoi juuri tuo.
Ja sitten kun toiset nauravat niin sekin pahimmillaan ärsyttää, kaipa se kuuluu sairauteen.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nuo muut ärsyynny sinusta ihan yhtä lailla. "Tuolla on kaikki hyvin eikä mitään vaikeuksia elämässä ja silti se täällä kehtaa esittää masentunutta ja valittaa haluavansa kuolla".
Ei kaikki ole niin mustavalkoista.
No tuskinpa vaan, koska en mä ole sanonut muille potilaille että haluaisin kuolla.
Ap
Kuulostaa kyllä ikävältä. Tsemppiä...