Onko lasten yökyläily oltava vastavuoroista

Meille voi tulla pari kertaa putkeen. Mutta jos sitten ei välillä olla kaverilla, niin sitten ei enää tule meille.

Aha. Eli se oma lapsi pitäisi saada pois jaloista muiden hoidettavaksi, mutta sitten ei voi hoitaa itse omalla vuorollaan muiden lapsia.

Ei, ei, ei!

Meillä on ollut kuopukseni kavereita paljon yötä. Yksi kaveri voi olla viikonkin putkeen, on ollut meidän kanssa pari kertaa ulkomaillakin, merillä jne. Siis kymmeniä ja kymmeniä öitä vuosien saatossa. Poikani heillä kahtena yönä ikinä.

Mulle on ihan ok kun täällä viihtyvät. Tykkään poikien kavereista, mikäs siinä.

Mutta jos kyse on siitä, että tämä kaveri haluaa yökylään kavereita koska ei halua olla aamulla yksin ja hänen vanhemmilleen tästä on myös apua. Ja tässä perheessä on isommat tilat ja vanhemmat ovat puhuneet, että näin ok.

Minusta jokainen on oman itsensä herra, jos jollekkin ei yökylä sovi, niin ei sitten sovi. Kannattaa kutsua vain, jos se oikeasti sopii itselle eikä odottaa vastavuoroisuutta. Kyseessä ei ole mikään vastavuoroiseksi sovittu lastenvahtipalvelu vaan lasten yleensä keskenään sopivan yökylä, johon vanhemmat antavat luvan tai eivät anna. Jotkut lapsen kaverit haluavat yökyläillä koko ajan ja kutsuvat lähes viikottain, toiset taas ei koskaan kutsu. Ihan ok molemmat, me kutsumme satunnaisesti meille kaverin yökylään ja lapsi saa päättää kenet kutsuu. Otamme ihan yhtä mielellään Maijan, jolle ei koskaa pääse yökylään kuin Liisan, jolle pääsisi vaikka joka päivä. Oma lapseni käy Liisalla useammin kuin Liisa meillä, ei kuitenkaan läheskään niin usein kuin kutsutaan, eikä lapsi koskaan käy Maijalla.

Se kaverihan voi sitten vastavuoroisesti tulla yöksi teille, niin sen ei tarvitse olla aamulla yksin.

En ole ikinä laskeskellu yökyläilyjen suhteen, että menisi jotenkin vierailut tasan. Tämä johtuu siitä, että meillä poika ei ikinä halunnut mennä kenellekään. On nyt 18 ikävuoteen mennessä ollut ehkä 5 kertaa jossain muualla kun isovanhemmilla yökylässä. Tyttökin kävi tosi harvoin, koska halusi olla kotona.

Meillä kyllä kävi yökyläilijöitä ja mökkeilykavereita senkin edestä, mutta kivaahan se vain oli. Ihania kavereita pääosin meidän lapsilla!

Mielellään. Ärsyttää, kun ollaan yötä vain meillä. Totesin että nyt riittää. Jos sinne kaverille ei ikinä pääse, niin ei pääse tännekään. Yh:na itsellä on tarpeeksi tekemistä ilman jonkin pariskunnan ylimääräisiä lapsiakin, en ole mikään lapsenvahtipalvelu.

m37

Tietenkin on. Kyllähän jokainen haluaisi vain rusinat pullasta.

Kysymys teille, jotka koette vastavuoroisuuden tarpeelliseksi? Pitäisikö vanhempien ymmärtää kieltää lastan koskaan tulemasta yökylään, jos tietävät eitteivät itse pysty kutsumaan? Miten vanhemmat voivat teitää onko kutsu todellinen kutsu vai kutsuksi naamioitu velvoite vastavuoroisesta lastenhoidosta?

Mä en koe lasten kavereiden yökyläilyjä erityisen rasittavina. 

Meillä esikoinen on varmaan aika vastavuoroisesti yökyläillyt. Keskimmäinen ei halua mennä muualle yöksi, joten meillä on käynyt hänen kavereitaan huomattavasti enemmän kuin hän muualla.

Kuopus on sen verran hankala tapaus, ja uniongelmia jonkin verran, että hänelläkin käy enemmän kavereita meillä, kuin hän muualla.

Ei ole meille ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin on. Kyllähän jokainen haluaisi vain rusinat pullasta.

Minusta se lapsen yökylään päästäminen ei ole mikään rusina. Ennemmin pitäisin hänet kotona, mutta yksi kaveri ruinaa yökylään joka viikonloppu, ehkä kerran parissa kuukaudessa suostun. Meille ei ole mitään hyötyä siitä, että yksi lapsista on yökylässä.

Kyllä kai se ihan hyvätapaista olisi. Itse olen kokenut tämän ongelmaksi, koska tytön kaverit kutsuvat tyttöä jatkuvasti yökylään ja itselle se on vähän hankalaa. Ensinnäkin olen vuorotyössä, joten viikonloppuina ei välttämättä onnistu. Toiseksi asumme kerrostalossa, jossa on ahtaat tilat ja naapurit lähellä eikä pihallekaan voi koko ajan rampata. Sitten kun tyttö menee kavereilleen, he saattavat nukkua pihalla teltassa, saunoa tai laulaa karaokea puoleen yöhön. Ei onnistu meillä. Tytöt osaavat olla aika äänekkäitä pienessä asunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se ihan hyvätapaista olisi. Itse olen kokenut tämän ongelmaksi, koska tytön kaverit kutsuvat tyttöä jatkuvasti yökylään ja itselle se on vähän hankalaa. Ensinnäkin olen vuorotyössä, joten viikonloppuina ei välttämättä onnistu. Toiseksi asumme kerrostalossa, jossa on ahtaat tilat ja naapurit lähellä eikä pihallekaan voi koko ajan rampata. Sitten kun tyttö menee kavereilleen, he saattavat nukkua pihalla teltassa, saunoa tai laulaa karaokea puoleen yöhön. Ei onnistu meillä. Tytöt osaavat olla aika äänekkäitä pienessä asunnossa. 

Meilläkin tämä on ongelma, voisi yökyläillä vaikka kuinka usein, jos menisivät ajoissa nukkuun (arkisin 21-22 ja viikonloppuisin klo 23). En jaksa kerrostaloasunnossa yökukkumista. Meillä on muitakin lapsia, joidenka pitää saada rauhoittua nukkumaan.

Jos oma lapsi kutsutaan yökylään kaverille ja hän sinne menee, niin se ei vielä ole lupaus siitä, että kaveri voi joskus tulla meille. Itse kyllä mielellään suosin vastavuoroisuutta, ja sitä se omien kohdalla on minusta ollutkin, mutta ei se aina välttämättä mene niin. Jos toisessa perheessä on yksi lapsi ja asutaan isossa omakotitalossa ja siinä toisessa perheessä on 4 lasta, joista yksi vaikea erityislapsi ja asutaan 70 neliöisessä kolmiossa, niin mahdollisuudet kavereiden majoittamiseen on aika erilaiset. En silloin ajattelisi yhden lapsen äitinä, että en ota sitä kaveria sieltä toisesta perheestä meille, kun ei meidänkään lapsi pääse sinne.

Meillä on saanut kutsua kavereita yökylään silloin, kun meillä on siihen hyvä hetki ja se meille sopii ja lapsi haluaa kaverin kutsua. En laske sitä, onko omani ollut siellä kaverilla vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos kyse on siitä, että tämä kaveri haluaa yökylään kavereita koska ei halua olla aamulla yksin ja hänen vanhemmilleen tästä on myös apua. Ja tässä perheessä on isommat tilat ja vanhemmat ovat puhuneet, että näin ok.

Siis ok ettei ole vastavuoroista vai...

Meillä on tilaa ja minulle on ok lasten yökyläilyt ainakin vielä. Lapseni alakoulussa. Jatkossa varmaan kerran kuukaudessa. Nyt kesällä meillä on ollut 3 yökyläilyä ja meidän tyttö kahdesti yökylässä. En etsi yökyläilystä lastenvahtipalvelua, olemme kotona, kun lapsi yökylässä, siellä saattaa sattua jotain , että yökyläily keskeytyy.

Tietysti se, että on tilaa saattaa vaikuttaa siihen, että minulle yökyläilyt sopii. Haluan olla salliva muutenkin lasten kavereiden suhteen. Meillä on aina avoimet ovet klo 20 asti ja silti lapset leikkivät usein vastavuoroisesti kavereillaan. Tämä koti on myös lasteni koti.

Itse lapsena yökyläilin paljon serkun ja sukulaisten luona. Teininä yökyläilin kaverin luona. Mielestä olen oppinut sosiaalisia taitoja yökyläillessa ja yökyläilyt kasvattivat minua. Opin, että on muunlaisiakin mielipiteitä kuin mitä meillä kotona oli. Maailmankuvani olisi paljon suppeampi, jos olisin ollut pelkästään vanhempieni ja sisareni kanssa. Meillä kotona oli hieman jännittynyt ja tosikko ilmapiiri, joten jälkikäteen miettien, ne yökyläilyt merkitsi todella paljon.